VT2 on jäänyt väliinputoajaksi kehittämisessä. Perusteet asian korjaamiseksi ovat entistä painavammat.

Toimivat yhteydet kytkevät Suomen elinkeinoelämän globaaleille markkinoille.

Länsi-Suomen vientivetoisen ja verkostoituneen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yhteydet toimivat sujuvasti eri liikennemuotojen välillä. Liikenteen ja logistiikan hubien on toimittava saumattomasti ja lentokenttien sekä satamien saavutettavuus ja kytkeytyminen muuhun liikenneverkkoon on keskeistä.

Suomen sisäisiä liikenneverkkoja tarkasteltaessa tulisi enenevissä määrin kiinnittää huomiota myös siihen, että ne ovat samalla kiinteä osa rajat ylittäviä kansainvälisiä liikenneverkkoja, joilla on useita liityntä- ja rajapintoja. Suomen kansallisen liikenneverkon tulee toimia saumattomasti eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon osana. Siksi liikenneverkkoja ei tulisi etenkään uudessa eurooppalaisessa sodan ja sen jälkeisen tilanteen määrittämässä tilanteessa tarkastella pelkästään kansallisella tasolla rajojen sisällä. Valtatie 2 sisältyy Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kattavaan verkkoon.

Valtatiellä 2 on oleellinen merkitys vaikutusalueensa elinkeinoelämän kehittämisessä sekä erityisesti tuonti- ja vientikuljetusten hoitamisessa mm. Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Valtatien 2 parantamista on tehty pieninä kohteina, mutta yhteysvälin kokonaisuus ei infran, turvallisuuden, ennustettavuuden ja saavutettavuuden osalta vastaa tarpeita. Valtatie 2 on tunnistettu kehittämistarpeena liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa, jonka mukaan yhteysvälillä on palvelutaso-, turvallisuus- ja standardipuutteita. Valtatien 2 parantaminen on taloudellisesti järkevää myös työllisyyssyistä.

Valtatie 2 toimii päätieyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan, Lounais-Hämeeseen sekä osiin Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Tien merkitystä lisää se, että Helsingin ja Porin väliltä puuttuu suora ratayhteys. Valtatie 2 on ainoa suora yhteys Porista Helsinkiin, sekä Forssan seudun pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja siten tärkeä joukkoliikenteen yhteys. Valtatie 2 yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet ja on tärkeä sen varrella sijaitsevien kaupunkiseutujen sisäisessä liikkumisessa.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyssodan seurauksena Euroopan komissio ehdottaa TEN-T verkkoyhteyksien katkaisemista Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee TEN-T-suuntaviiva-asetuksen mukaisesti jatkossa hyödyntää paremmin läntisen Suomen satama-, raide-, maantie- ja lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet ja näiden entistä parempi kytkeminen koko liikenneverkkoon.  Muuttuneessa tilanteessa huoltovarmuusnäkökulma on entistäkin tärkeämpää huomioida.

Valtatie 2 on keskeinen väylä energian, ruoan ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta, jonka saavutettavuuden parantamiseen tulee ryhtyä liikenteellisiä pullonkauloja poistamalla. Valtatiellä 2 on heti toteuttamisvalmiina useita hankkeita, jotka on perusteltua saada toteutukseen. Näitä ovat mm:

• Vt 2 parantaminen Humppilan kohdalla (8,3 m€),
• Vt 2 Ruskila-Haistila ohituskaistojen parantaminen (6 m€),
• Vt 2 parantaminen Huittisten kohdalla (11,3 m€) ja
• Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän parantaminen (1,3 m€).

Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Satakunnan hyvinvointialueen ja Satakuntaliiton välille valmistellun yhteistyösopimuksen koskien vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa.

 

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026.

Satakunnan kunnista tehtiin vuosille 2023–2026 yksi hanke-esitys, Eurajoen monitoimihalli, jonka kustannusarvio on yhteensä 7,55 miljoonaa euroa. Eurajoen kunnan esittämässä monitoimihalli -hankkeessa rakennetaan Eurajoen keskustaan koulukeskuksen läheisyyteen uusi monitoimihalli, johon tulee liikuntasali, kuntosali, monitoimisali, juoksusuora ja muita liikunta- ja oheistiloja.

 

Maakuntahallitus päätti laajentaa Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan tavoitteita.

Siihen kuuluu myös tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVAtoiminnan) seuranta.

 

Ilon ja valon Satakunta –hanketta haettu Opetusministeriöltä.                                                                                                                                                                                       

Maakuntahallitus päätti varautua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitushakuun jätettävän ”Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellisen kehittämishankkeen” toteuttamiseen ja omarahoitukseen vuosina 2023–2024.

 

Satakuntaliitto on saanut 7.6.2022 ympäristöministeriöltä myönteisen avustuspäätöksen liittyen vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin (RRP).                                                                                                                                                                                                                                                             

Satakuntaliiton hankkeessa selvitetään Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisten vihreän siirtymän (pilari 1) energiainfrastruktuuriin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn ja teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen liittyvien investointihankkeiden edellyttämät maakuntakaavatason ratkaisut ja ratkaisujen vaikutusten arviointi. Selvitystä käytetään Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 60 000 €. Satakuntaliitto osallistuu hankkeeseen omarahoitusosuudella 18 000 €.

 

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan:  https://bit.ly/3cpvM95

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain. Puheenjohtajuus siirtyy Eeva Kallilta (kesk.) Matias Marttiselle (kok.).

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmään kuuluvat kaikki Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa. Satakuntaliitto koordinoi ryhmän toimintaa maakunnassa.

Lisätiedot:

Sanna Oksa, yhteiskuntasuhdevastaava, sanna.oksa@satakunta.fi

Matias Marttinen, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, matias.marttinen@eduskunta.fi

Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäen mielestä aktiivinen työ on tuottanut tulosta. “Pidämme tärkeänä näkyä ja kuulua. Se on merkki, että täällä me olemme ja elämme, että meitä ei saa unohtaa. Yhteistyö onkin viime vuosina parantunut mm. Peittoon alueen toimijoiden suuntaan. Töitä riittää, mutta siksihän me toimimme.”

Kyläyhdistyksen toiminnassa on mukana useita toisen polven kylätoimijoita ja nuoria perheitä. Toimintaa järjestetään kattavasti eri-ikäisille kyläläisille ja kylästä kiinnostuneille. Syksyllä 2021 järjestettiin Porin kaupungin hyvinvointirahalla valtavan suosion saanut Tuu kattoo! -tapahtuma, joka keräsi kylälle peräti 700 kiinnostunutta kävijää.

Kylällä on huomioitu tällä hetkellä erittäin ajankohtaiset teemat: turvallisuus ja kestävyys. Turvallisuuteen on panostettu mm. hankkimalla kylätalolle aina saavutettavissa oleva defibrillaattori ja opettelemalla sen käyttöä. Ekologista kestävyyttä on edistetty mm. jätteiden kierrätyksen organisoinnilla ja ympäristön siivoustalkoilla sekä kylätalon energiatehokkuutta parantamalla. Moneen tekemiseen on myös osattu hyödyntää Leader -rahoitusta.

“Haluamme kehittää ja kehittyä, onneksi hankerahoitus on mahdollistanut sen ja toivottavasti saamme hyödyntää sitä jatkossakin. Eteenpäin katsova ja kehittyvä kylä vetää myös uusia asukkaita puoleensa. Myyntiin tulevat asunnot käyvät kaupaksi, uusiakin rakennetaan ja vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, se puhukoot puolestaan. Kellahdella ja maalla ylipäätään on hyvä asua ja elää”, Välimäki kertoo.

Kellahti on Satakunnan 28. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.

Vuoden 2022 kilpailussa oli mukana viisi kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kellahti Porista, Kepola Säkylästä, Korkeakoski Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2023.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Säkylän Vuorenmaassa, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Vuorenmaan edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä
vastasi SataKylät ry.

Korkeakoski Huittisista on yleisön suosikki

Äänestäjät kehuivat Korkeakoskea yhteisölliseksi kyläksi, jossa on tekemisen meininkiä. Samaan asiaan kiinnittivät kilpailun tuomarit huomiota. Vaikka kyläyhdistys on vasta pari vuotta vanha, on Korkeakoskella ehditty toteuttaa jo valtavasti asioita. Suurimpana voimainponnistuksena kyläyhdistyksellä on ollut Loimijoen Loimankosken yläpuolisen osan ennallistaminen ja kunnostaminen.

Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla osoitteessa: https://www.satakylat.fi/

Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 509 ääntä. Yleisön suosikki Korkeakoski huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.

Lisätiedot

• SataKylät ry, Hanna Ruohola, kyläasiamies, p. 044 357 6181
• Satakuntaliitto, Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, p. 044 711 4387
• Kellahden kyläyhdistys, Viliina Välimäki, puheenjohtaja, p. 044 531 0891