Investointiohjelmassa on esitetty rahoitusta seuraaville investoinneille

Raidehankkeet

Raidehankkeiden osalta kantavuuden nostoa 250 kilonewtoniin Harjavalta-Kokemäki sekä Porin Mäntyluoto-Tahkoluoto rataosuudella.

Pääväylien parantaminen

VT 2 parantaminen Porin keskustassa 60 M€

Valtatie rakennetaan nelikaistaiseksi Tiilimäen ja Korven eritasoliittymien välillä. Alueen nykyisiä eritasoliittymiä parannetaan sekä koko tiejaksolle toteutetaan meluntorjuntaa. Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä ja valmistuu vuonna 2022.
Hankkeen yhteydessä voidaan toteuttaa myös vt 8 Tiiliruukin eritasoliittymä, josta on 2020 valmistunut aluevaraussuunnitelma.

Parantaminen vaikuttaa merkittävästi tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Lisäksi tavara- ja satamaliikenteen täsmällisyys paranee.

VT 2 Ruskila-Haistila, Ulvila ja Nakkila, 6 M€

Hankkeessa tullaan lisäämään alueelle ohituskaistoja sekä liittymäjärjestelyjä. Parannusten ansiosta liikenneturvallisuus paranee ja erityisesti kohtaamisonnettomuudet vähenevät.

Muun tieverkon palvelutason säilyttäminen ja parantaminen

Vt 11 Koiviston silta ja Pikkuhaaran silta, Pori ja Ulvila, 10M€

Reitillä on kysyntää raskaimmille erikoiskuljetuksille, mutta sillan kantavuus ei tällä hetkellä riitä. Siltoja ei voida pitää erikoiskuljetusreitistöissä eikä siltojen ylitse voida myöskään avata HCT-reittejä. Siltojen kantavuus rajoittaa monia itä-länsisuunnan yhteyksiä tieverkolla. Korvaava yhteys kiertää Vaasan kautta.

Parantamishankkeet

Varsinais-Suomen ELY-keskukselle myönnetyllä rahoituksella:

  • Vt 2 Huittisten kohdalla, Huittinen, 7 M€
  • Mt 2440 jalankulku- ja pyörätien rakentaminen välille Antinkartano-Viikkala, Ulvila ja Nakkila, 3 M€
  • Raskaan liikenteen taukopaikat (2-3 kpl) Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, 2 M€

Helsinki-Forssa-Pori-neuvottelukunta pääsi kokouksessaan 26.1. tuoreeltaan iloitsemaan valtatien hankkeiden huomioinnista investointiohjelmassa. Neuvottelukunnassa on edustettuina neljän eri maakunnan alueelta kansanedustajia, kuntia ja niiden luottamushenkilöitä sekä elinkeinoelämän ja maakuntien liittojen edustajia.

Otsikolla tarkoitan sekä tätä viheliäistä koronaa että toki paljon positiivisempaa eli Satakunnan kykyä ja tahtoa uudistua.

Ensin pakollinen ja vastentahtoinen korona, joka vaikeuttaa jälleen tekemisiämme ja vaikuttamistoimenpiteitämme paljon enemmän kuin vielä marraskuun 2021 alussa oletimmekaan. Nyt joulun ja vuodenvaihteen alla toivon sydämestäni, että kaikki, jotka voivat suojata läheisiään ja itseään rokottautumalla, sen myös tekisivät. Nyt jälleen kerran tapaamisiamme harkitusti ja suojatusti toteuttamalla pysymme saamaan tuon muuntuvan, viheliäisen viruksen hallintaan. Pois emme virusta saa, mutta tässäkin asiassa meidän pitää oppia elämään ”uudessa normaalissa”.

Kiitoksen sanon siitä, että asiat on saatu sujumaan, vaikka tapaamiset ovat olleet rajallisia jo lähes kahden vuoden ajan. Hyvin ihmiset ovat jaksaneet viedä asioita eteenpäin ja järjestelmät ovat muuntuneet uusiin toimintatapoihin.

Päättyvän vuoden 2021 aikana kuntavaalien jälkeen on saatu uudet poliittiset toimielimet valittua ja aktiivinen toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Satakuntaliiton osalta erityisen merkittävää on loppuvuoden aikana ollut osaamisen kehittämistä koskevan työn eteenpäin kuljettaminen, uuden Satakuntastrategian hyväksyminen maakuntavaltuustossa joulukuussa ja elinkeinorakenteen uudistumista edistävissä edunvalvontatöissä mukana oleminen. Unohtaa ei toki pidä ilmastopolitiikan merkityksen kasvua ja sitä, että Satakuntaliitto sai ympäristöministeriöltä kuntien ilmastotoimia edistävään hankkeeseen rahoituksen vuoden 2021 lopulla.

Kun katsomme Satakuntaliiton näkökulmasta vuoteen 2022, niin vuoden alussa korostuvat Satakuntastrategian toimeenpanoon liittyvät asiat erityisesti maakuntaohjelman toteuttamisen ja kokonaismaauntakaavan uudistamistyön aloittamisen sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksymisprosessin kautta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden käytännön aloittaminen sekä uuden aluekehityslain mukaiset aluekehitystoimet ovat vuoden 2022 alussa merkittävässä roolissa. Myös Satakunnan hyvinvointialueen käynnistymisen edistäminen on Satakuntaliiton kannalta iso ja merkittävä asia.

Nostan erikseen esille osaamisen kehittämistä koskevan prosessin, jossa vuoden 2022 alussa jatketaan kesällä 2021 valmistuneen ja loppuvuoden aikana jo osaltaan positiivisen vaikutuksen maakunnan kehittymisedellytyksiin antaneen (esim. Porin yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen uudet avaukset ja painopisteet) Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan työn toimeenpanoa. Tätä työtä jatketaan kahdeksan valitun painopistee kautta:

  • tarvitaan yhteinen etenemisstrategia
  • tarvitaan pitkäjänteisen työn tekemiseksi resurssi
  • tekniikan yliopistopohjaisen kandidaattikoulutuksen aloittaminen ja lisäämisen yhteensovittaminen SAMKn tekniikan toimintojen kanssa
  • sote-alan koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen (sekä määrä että monipuolisuus)
  • koulutuspohjaisen maahanmuuton lisääminen ja siihen liittyvät toimet
  • yliopistokeskustoiminnan kehittäminen (lainsäädäntöpohja ja hyödyt emoyliopistoille)
  • Turun yliopiston Raumalla olevan kampuksen kehittämisen turvaaminen ja edistäminen osana Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta
  • tki-klusterin parempi hahmottaminen ja klusterin kehittäminen yhdessä alueen elinkeinoelämätoimijoiden kanssa

Vahvasti satakuntalaisten ihmisten osaamiseen ja kehitystahtoon luottaen haluan toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2022!

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan kuntien kanssa tammikuussa 2021. Kevään 2021 aikana on analysoitu maakunnan ja liikenteen kehitystrendejä ja tulevaisuudennäkymiä sekä luonnosteltu tavoitteita.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnosta koskeva lausuntopyyntö on lähetetty

7.12.2021 kuntiin, viranomaisille ja eri sidosryhmille. Satakunnan liikennejärjestelmän luonnos on nähtävänä Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: https://bit.ly/3EeP20T

Maakuntahallitus merkitsi Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen tiedoksi.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatimisen käynnistäminen ja vireilletulosta ilmoittaminen

Satakuntaliiton laatima Satakunta-strategia antaa maakuntakaavojen uudistamiselle pitkän tähtäimen suuntaviivoja ulottuen vuoteen 2050. Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisen tavoitevuotena voidaan pitää vuotta 2050 Satakunta-strategian tavoitevuoden mukaisesti ja käyttää kaavasta nimeä Satakunnan maakuntakaava 2050.

Maakuntahallitus päätti käynnistää Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatimisen ja ilmoittaa kaavan vireille tulosta.

Satakunnan kulttuuristrategia 2030

Kulttuuristrategia päivitetään Satakunnan kulttuuristrategiaksi 2030. Strategiassa on korostettu strategian jalkauttamista, strategiaan sitoutumista ja strategiasta viestimistä.

Strategiassa on tarkasteltu mm. kulttuuristrategian kytkeytymistä muihin maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin. Kulttuuristrategian 2030 luonnoksessa määritetään keskeisiä tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia kolmen kokonaisuuden alla:

  1. Kulttuuri kuuluu kaikille
  2. Kulttuuri- ja taidealan vaikuttavuus
  3. Kulttuuri ja taide elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä

Satakunnan kulttuuristrategian 2030 luonnos kommentoitavana 31.1.2022 asti osoitteessa: https://bit.ly/3EbHBre

Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Satakunnan kulttuuristrategian 2030 kommenttikierrokselle lähtevän luonnoksen.

Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön loppuraportin jatkokäsittely

Maakuntajohtajan kokoama työryhmä on kokoontunut 11.11.2021 sekä 16.12.2021. Ensimmäisessä kokoontumisessaan työryhmä päätti jatkaa valmistelua seuraavien teemojen alla

  1. Tarvitaan yhteinen etenemisstrategia sekä pitkäjänteisen työn tekemiseksi resurssi, joista vastuu Satakuntaliitolla.
  2. Tekniikan yliopistopohjaisen kandidaattikoulutuksen aloittaminen ja lisäämisen yhteensovittaminen SAMKn tekniikan toimintojen kanssa
  3. Sote-alan koulutuksen ja tutkimuksen lisääminen (sekä määrä että monipuolisuus)
  4. Koulutuspohjaisen maahanmuuton lisääminen ja siihen liittyvät toimet
  5. Yliopistokeskustoiminnan kehittäminen (lainsäädäntöpohja ja hyödyt emoyliopistoille)
  6. Turun yliopiston Raumalla olevan kampuksen kehittämisen turvaaminen ja edistäminen osana Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämisen kokonaisuutta
  7. TKI-klusterin parempi hahmottaminen ja klusterin kehittäminen yhdessä alueen elinkeinoelämätoimijoiden kanssa

Maakuntahallitus kuuli maakuntajohtajan katsauksen Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämistä koskevasta työstä. Maakuntahallitus saa työstä seuraavan katsauksen helmikuussa pidettävässä kokouksessaan.

Satakunnan vuoden kylän 2022 valinta

Vuonna 2022 haetaan Vuoden Kylää Satakunnassa 28. kerran. Vuoden Kylän valinnalla

halutaan tuoda esiin kylien monipuolista ja asukkailleen merkittävää toimintaa, lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä sekä saada hyviä esimerkkejä kylien aktiivisesta ja innovatiivisesta toiminnasta. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Satakuntaliitto ja SataKylät ry. Kilpailu on avoin kaikille Satakunnan kylille. Vuoden Kylä -kilpailuun voivat osallistua myös ne kylät, joille tunnustus on myönnetty 10 vuotta sitten tai aiemmin.

Maakuntahallitus päätti julistaa auki Satakunnan Vuoden Kylän 2022 haun ja valitsi tuomaristoon Satakuntaliiton edustajaksi Jari Laaksosen sekä Krista Tupalan.

Yhteistyö Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa

Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan tehtävä on edustaa kaikkia satakuntalaisia yhdistyksiä ja toimia yhdistysten edunvalvojana ja erityisesti maakunnan ja kuntien keskustelukumppanina järjestötoimintaa koskevissa asioissa.

Maakuntahallitus valitsi toimikaudekseen edustajaksi Harri Kivenmaan, Tapio Huhtasen sekä Kari Kähkösen Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa käytäviin yhteistyötapaamisiin.

Lisäksi Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön osallistuvat Satakuntaliiton virastosta ainakin maakuntajohtaja ja aluekehitysjohtaja sekä operatiivisena yhdyshenkilönä markkinointisihteeri Ulla Koivula.

Lisäksi

Maakuntahallitus kuuli tilannekatsauksen EU:n alue- ja rakennepoliittisen uuden ohjelmakauden 2021-2027 käynnistymisestä.

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 050 350 1505

Hallintojohtaja Jukka Mäkilä  044 092 8000

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3yMK22b

Satakunnalle kohdistuvia lisäyksiä tieliikenneinvestointeihin on 1,2 miljoonaa euroa, Pyhäjärvi-Instituutin hoitokalastukseen 100 000 euroa sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkille 150 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunnan sopimat tieliikenteen lisärahoituskohteet vuodelle 2021 Satakunnalle ovat seuraavat:

  • Mt 12827 Suontaustantien perusparannus, Huittinen, 800 000 euroa
  • Kt 43/vt 2 ramppi kiertoliittymä, Harjavalta, 400 000 euroa
  • Pyhäjärvi-Instituutti hoitokalastus, 100 000 euroa.

Maakuntien yhteistyössä tehtävä maantie 13311, Alkkiantie yhteysvälillä Parkano-Karvia päällystäminen on myös valtiovarainvaliokunnan listauksessa. Tähän on osoitettu 400 000 euroa. Lisäksi ylimaakunnallista rahoitusta saavat myös Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark -alue, johon on osoitettu 150 000 euroa.

Valtaosassa päätoimialoista liikevaihto oli loppukesästä jo korkeampi kuin ennen koronakriisiä. Satakunnan teollisuus oli alkuvuonna pääosin mainiossa iskussa. Talous on myös kasvanut hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin, vaikka koronakriisi jätti viime vuonna pienemmät jäljet maakunnan aluetalouteen muutaman teollisuudenhaaran ja palvelualojen pa-remman vedon ansiosta. Satakunnan viennin veto oli alkuvuonna hyvin vahva, sillä teknologiateollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa edelleen kohisten. Myös metsäteollisuuden viennin kehitys oli hy-vin myönteistä. Henkilöstömäärät ovat kääntyneet kasvuun keväällä lähes kaikilla päätoimialoilla ja palkkasumma on kohonnut vankasti. Talous elpyy edelleen, joskin mm. komponenttipula ja koronakriisin paheneminen saattavat hidastaa kehitystä.

Satakunnan menestyjiä olivat vuoden 2021 tammi-kesäkuussa edelleen metallien jalostus sekä pitkästä aikaa myös metsäteollisuus. Myös muut metallialat pääsivät nousu-uralle. Sen sijaan meriteollisuuden liikevaihto aleni, joskin todennäköisesti laskutusaikataulujen vuoksi. Automaatio- ja robotiikkaklusterin kehitys oli vaihtelevaa, mutta liikevaihto kasvoi jälleen selvästi. Kemianteollisuudessakin orastava nousu käynnistyi keväällä. Elintarviketeollisuuden kehitys näytti varsin myönteiseltä, sillä liikevaihto kohosi tuntuvasti keväällä.

Rakentaminen pääsi monen muun alan tavoin kasvu-uralle toisella vuosineljänneksellä. Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2020 tammi-kesäkuussa hieman muuta elinkeinoelämää vaisummissa merkeissä, joskin kaikki palvelualat pääsivät kasvuun kiinni viimeistään keväällä. Alakohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta. Kaupan liikevaihto kasvoi kohisten, sillä korona on siirtänyt kysyntää kodeissa tapahtuvaan toimintaan. Liike-elämän palveluiden kasvu käynnistyi keväällä muun talouden nousun myötä. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi keväällä ripeästi pitkän tauon jälkeen rajoitustoimien lievennyttyä. Luovilla aloilla kevät sujui menestyksekkäästi.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2021 tammi–kesäkuussa 8,8 % vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa kasvua kirjattiin vastaavasti 6,1 %. Ero Satakunnan hyväksi selittyy pitkälti maakunnan teollisuuden vahvemmalla vedolla. Suurista toimialoista myös rakentaminen pärjäsi Satakunnassa paremmin.

48 % maakunnan yrityksistä saavutti tammi-maaliskuussa liikevaihdon kasvua. Kolmannes yrityksistä ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Muutenkin suotuisalla toisella neljänneksellä osuudet kohosivat vastaavasti jo 64:ään ja 48 %:iin. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta. Tammi-maaliskuussa eniten kasvoi yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, 6 %. Alle viiden hengen yritysten nousu jäi 2,8 %:iin. Sen sijaan 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto laski 1,8 %. Huhti-kesäkuussa kaikkien kokoluokkien kasvu ylsi 10 %:n tuntumaan. Suurin muutosvaikutus on edelleen ollut yli 20 hengen yrityksillä, jotka toimivat lähinnä teollisuudessa. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kasvoi alkuvuonna keskimäärin vajaat 30 %, mutta yli viisi vuotta toimineiden kasvu kiihtyi tammi-maaliskuun 4 %:sta vajaaseen 13 %:iin keväällä.

Koko maassa keskimäärin teknologiateollisuuden (ainakin kone- ja laite- sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistus) ja rakentamisen heikompi kehitys alkuvuonna 2021 heikensi liikevaihdon kasvun Satakuntaa selvästi vaisummaksi. Sen sijaan kemianteollisuus sekä liike-elämän palvelut menestyivät Satakuntaa paremmin. Kuitenkin keväästä 2021 lähtien ylitettiin vuoden 2019 vastaavan ajan taso liikevaihdossa.

Satakunnassa henkilöstömäärät kääntyivät osin nopeaan nousuun viimeistään keväällä ainakin lähestulkoon kaikilla päätoimialoilla. Kasvu jatkui ripeänä myös syyskesällä 2021. Henkilöstömäärät olivat yrityksissä keskimäärin palautuneet vuoden 2021 elokuuhun mennessä jo hyvin lähellä parin vuoden takaista vastaavaa aikaa. Vuoden 2021 alussa palkkasumma kääntyi selvään nousuun sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti päättäen siten koronakriisistä johtuneen pudotuksen. Vuoden 2021 syyskesällä kasvu kiihtyi ja oli poikkeuksellisen nopeaa molemmilla alueilla.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2021 (vertailu vuoden 2020 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kohosi selvästi (11 %). Viennin arvo kasvoi vielä nopeammin (19,7 %). Henkilöstömääräkin kääntyi loivaan nousuun (0,2 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ripeästi (11,5 %) samoin kuin viennin arvo (20,3 %). Henkilöstöä lisättiin hieman (0,6 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto kasvoi roimasti (19,0 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kääntyi nousuun (5,7 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto alkoi jälleen kohota (2,7 %)
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi selvästi (6,6 %).
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu taittui (-11,4 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto kohosi selvästi metallien jalostuksen ansiosta (15,0 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kääntyi pitkästä aikaa selvään nousuun (19,4 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi (12,0 %). Henkilöstömääräkin kohosi selvästi (6,3 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (16,9 %) sekä vienti (19,1 %) kasvoivat voimakkaasti.
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto alkoi kasvaa (2,2 %)
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto nousi hieman (2,6 %). Henkilöstömäärä laski vähän heikon alkuvuoden vuoksi (-0,5 %).
  • Rakentamisen liikevaihto kasvoi (3,2 %). Henkilöstömäärä kääntyi lievään nousuun (1,7 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kohosi tuntuvasti (8,8 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto alkoi kasvaa suuren pudotuksen jälkeen (1,6 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto nousi hieman (0,7 %).
  • Palvelualojen (TOL GIJLMNQ) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi jonkin verran (2,0 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi ripeästi (5,6 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus on julkaistu kalvosarjana (PowerPoint).

Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa sivulta https://satakunta.fi/aluekehitys/alue-ennakointi-ja-aluetieto/ (sivun lopussa).

Satakuntaliitto pyytää nyt kunnilta ja muilta sidosryhmiltä lausuntoa suunnitelmaluonnoksesta. Lausunnot pyydetään toimittamaan 25.1.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi tai osoitteeseen Satakuntaliitto, PL 260, 28101 PORI.

Työ on edennyt lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelystä toimenpideohjelmaluonnokseen

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia asukkaiden arjen liikkumisen, elinkeinoelämän kuljetuksien sekä alueen kilpailukyvyn kannalta. Suunnittelualueena on koko Satakunnan maakunta.

Suunnitelman päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan kuntien kanssa tammikuussa 2021. Kevään 2021 aikana analysoitiin maakunnan ja liikenteen kehitystrendejä ja tulevaisuudennäkymiä. Sen perusteella asetettiin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja tavoitteita tarkentavat kehittämislinjaukset. Keskeisille liikennejärjestelmän palvelutasotekijöille ja yhteiskunnallisille reunaehdoille määritettiin konkreettiset tavoitetasot, joiden avulla arvioitiin toimenpiteiden tarvetta ja kohdistumista.

Tavoitteiden ja palvelutasotarkastelujen ohjaamana on määritetty kehittämisteemat ja laadittu toimenpideohjelmaluonnos. Toimenpiteiden ajoituksissa ja priorisoinnissa on otettu huomioon niiden suunnitteluvalmius sekä valtakunnalliset suunnitelmat ja rahoitusnäkymät. Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteiden perusteluja ja vaikutuksia kuvaava arviointi.

Suunnitelmaa on laadittu yhdessä sidosryhmien kanssa

Suunnitelmaa on laadittu vuorovaikutuksessa alueen kuntien, valtion liikenneviranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Työn ohjausryhmään kuuluu maakuntaliiton, kaupunkien, seutukuntien, valtion liikenneviranomaisten, satamien, kuljetusyrittäjien ja kauppakamarien edustajia.

Työn alkuvaiheessa liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -näkymiä käsiteltiin seututilaisuuksissa ja laajassa sidosryhmäseminaarissa. Seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät ovat käsitelleet suunnitelmaa huhti- ja syyskuussa. Lausuntovaiheen alussa suunnitelmaluonnosta esitellään sidosryhmille esittelytilaisuudessa 14.12.2021.

Lausuntopyyntö on avoin kaikille. Suunnitelma-aineisto on nähtävänä Satakuntaliiton sivuilla täältä

Lisätietoja suunnitelmaluonnoksesta ja lausuntopyynnöstä antavat:

SATAKUNTALIITTO

Liikennesuunnittelija Esa Perttula puh. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Kehittämispäällikkö Juha Mäki puh. 040 579 4222, juha.maki@ely-keskus.fi

Satakunnan viherrakenneselvityksessä on määritelty olemassa olevan luontotiedon pohjalta Satakunnan tärkeimmät luonnon ydinalueet sekä erilaisten paikkatietoaineistojen ja maastokäyntien pohjalta niiden välisiä ekologi­sia yhteyksiä eli viherkäytäviä. Satakunnan viherrakenne on osa laajempaa kokonaisuutta ja työssä on huomioitu myös ylimaakunnalliset yhteydet Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Maastotyövaihe oli luonteeltaan yleispiirteinen, jossa tarkistettiin tausta-aineistojen perusteella tuotettujen mahdollisten ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden luonnetta ja laatua.

Olemassa olevat suojelualueet muodostavat luonnon ydinalueiden ytimen

Viherrakenneselvityksessä määriteltiin ekologisiin ominaispiirteisiin perustuen Satakunnan luonnon ydinalueiksi yhteensä 20 aluetta, jotka edustavat monipuolisesti maakunnan arvokkaimpia luontokohteita. Niiden välille hahmoteltiin ekologisiin arvoihin perustuen viherkäytäväverkosto, joka yhdistää luonnon ydinalueet toisiinsa. Vahvimmat käytävälinjat sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Satakunnassa, jossa on ollut vähiten maankäyttöpainetta. Heikoimmat ekologiset käytävälinjat sijaitsevat Lounais- ja Etelä-Satakunnassa, jossa on ollut voimakasta maankäyttöä niin viljelysten kuin suuriin taajamiin liittyvän rakentamisen vuoksi. Jokireitit ovat suurelta osin arvokas osa sinirakenneverkostoa, mutta toisaalta suuret joet, kuten Kokemäenjoki, voi myös muodostaa maaeliöstölle estevaikutusta. Haasteita luovat myös uudet tuulivoimaloiden alueet sekä leveät tieväylät ohituskaistoineen ja riista-aitoineen. Viherrakenneselvityksessä on esitetty myös joukko vahvistamista vaativia viherkäytäviä, joiden yhteys on tällä hetkellä varsin heikko.

Selvityksen laadinnan etenemistä on esitelty Satakunnan luontoselvitysten (Sataluonto) ja aluesuunnittelun (Sata-alsu) yhteistyöryhmissä.

Satakunnan viherrakenneselvityksen tekijäksi valikoitui avoimen tarjouskilpailun jälkeen Ahlman Group Oy, joka on vastannut valmistuneen selvityksen laadinnasta. Selvitys on ladattavissa Satakuntaliiton verkkosivuilta.

Selvitys toimii Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisen yhtenä tausta-aineistona

Satakuntaliitto hyödyntää koko maakunnan kattavaa viherrakenneselvitys­tä Satakunnan maakuntakaavojen uudistamistyössä yhtenä suunnittelun tausta-aineistona. Maakuntakaava on strateginen, pitkän tähtäi­men yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maakunnan kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansalliset runkoverkot maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Viherverkkoselvitystä on mahdollista hyödyntää myös vapaaehtoisuuteen perustuvien Metso-ohjelman ja Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamisen edistämisessä.

Tavoitteena on käynnistää Satakunnan maakuntakaavojen uudistamisprosessi loppuvuoden 2021 aikana. Suomessa on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, mikä mahdollisesti vaikuttamaan myös tulevan maakuntakaavan laadintaan ja sen sisältöön. Viherrakenne on ollut lakiluonnoksissa mukana yhtenä maakuntakaavan sisältöteemana.

Useat maakuntaliitot ovat toteuttaneet viime vuosina selvityksen oman maakuntansa viherverkostosta sekä ekologisista yhteystarpeista osana maakuntakaavatyötä.

Mitä viherrakenteella tarkoitetaan?

Selvityksessä viherrakenteella tarkoitetaan pääosin rakentamattomien ja kasvullisten aluei­den sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa, joka kattaa muun muassa suoje­lualueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta muuten merkittävät alueet sekä niiden väli­set ekologiset yhteydet.

Ekologisilla yhteyksillä tarkoitetaan vaihtelevan levyisiä metsä- ja suovyöhykkeitä tai met­sä-suo-pelto-ketjuja ja muita pääosin rakentamattomia maa- ja vesialueita, joiden kautta eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle tai joiden kautta voidaan varmistaa suotuisien elinalueiden saa­vutettavuus epäsuotuisien alueiden poikki.

Luontoarvot voivat koskea käytännössä mitä tahansa eliöryhmiä, esimerkiksi liito-oravia, linnustoa, kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä erilaisia geologisia muodostumia. Erityistä merkitystä on useiden eliöryhmien kannalta tärkeillä kokonaisuuksilla ja niiden yhteyksillä.

Karttaote Satakunnan viherrakenneselvityksessä esitetyistä luonnon ydinalueista ja viherkäytävistä (Ahlman Group Oy 2021)

Karttaote Satakunnan viherrakenneselvityksessä esitetyistä luonnon ydinalueista ja viherkäytävistä (Ahlman Group Oy 2021)

Metsolan luonnonsuojelualuetta Eurassa. Kuva: Esa Hankonen.

Metsolan luonnonsuojelualuetta Eurassa. Kuva: Esa Hankonen.

Lisätietoja:

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334
susanna.roslof@satakunta.fi

Ympäristöasiantuntija Anne Savola, Satakuntaliitto, puh. 050 596 1362
anne.savola@satakunta.fi

Toimitusjohtaja Santtu Ahlman, Ahlman Group Oy, puh. 044 509 6814
santtu@ahlmangroup.fi

Esa Hankonen, puh. 050 517 7147

Linkki tiekarttaan

Sähköistyminen lisää metallien tarvetta Ilmastonmuutos ja digitalisaatio johtavat yhteiskunnan kiihtyvään sähköistymiseen. Uudet liikenteen, energian tuotannon ja varastoinnin sekä elektroniikan sovellukset rakentuvat niin sanottujen akku- ja teknologiametallien varaan.

Moderneissa akuissa, elektroniikassa, johteissa ja sähkömoottoreissa tarvitaan muun muassa kuparia, nikkeliä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja.

Akku- ja teknologiametallien kysynnän arvioidaan moninkertaistuvan liikenteen ja muun yhteiskunnan toiminnan sähköistyessä.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus vastata metallien tarpeeseen.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti kokoaa yhteen maakuntahallituksen toiminnan alkumetrit maanantain 22.11.2021 kokouksen perusteella:

”Uutena maakuntahallituksen puheenjohtajana olen oikein motivoitunut ja innostunut uudesta luottamustehtävästä, joka on minulle osoitettu. Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa ja tunnelma ja innostus näkyy koko hallitusryhmän työskentelyssä. Tässä on vielä ns. sisäänajovaihe menossa, mutta on hienoa, että mukana on myös kokeneita ja monta vuotta toiminnassa olleita henkilöitä. Asioiden valmistelu tuntuu hyvältä ja kaikki info esityksistä on erittäin hyvää virkamiestyötä, joiden pohjalta on hyvä tehdä esityksiä valtuustolle ja päättää niistä asioista mitkä kuuluvat hallitukselle. Uskon vahvasti, että tästä tulee hyvä yhteen hitsautuva ryhmä, joka tekee työtä Satakunnan ja sen kuntien ja ihmisten parhaaksi.”

Maakuntahallitus esittää Satakunta-strategian hyväksymistä

Satakunta-strategian päätavoitteena on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman sekä satakuntalaisten hyvinvoinnin vahvistaminen. Satakunta-strategian toteuttamisella tavoitellaan strategian tulevaisuuskuvien mukaista tahtotilaa, jonka mukaan Satakunta on vuonna 2050 elinvoimainen, energinen ja uudistuva maakunta, hyvinvoiva ja vetovoimainen maakunta sekä vastuullinen ja osaava maakunta. Strategia muodostuu vuoteen 2050 tähtäävästä pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta, joka kuvaa tulevaisuuden tahtotilaa, sekä lähivuosien kehitystarpeita määrittelevästä maakuntaohjelmasta 2022–2025. Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakunta-strategian.

Vuoden 2022 talousarvio, taloussuunnitelma 2022-2023 sekä talouden neljännesvuosikatsaus 3/2021

Maakuntahallitus esitti, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakuntaliiton talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2022 – 2024, hyväksyy jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2022 pitäen ne vuoden 2021 tasolla sekä myöntää maakuntahallitukselle luvan tarvittaessa ylittää talousarvio ehdolla, etteivät kuntien maksuosuudet nouse.

Neljännesvuosikatsaus

Maakuntahallitus merkitsi Satakuntaliiton neljännesvuosikatsauksen tiedoksi ja saattoi asian maakuntavaltuustolle tiedoksi.

Yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa

Diak, Porin kaupunki ja Satakuntaliitto ovat käyneet keskusteluja Diakin toimintaan liittyvän pitkäjänteisen yhteistyön luomisesta Satakunnan alueella. Tavoitteena on luoda tapa, jolla varmistetaan, että Diakin toiminnan kehittäminen sekä Diakin alueelle tarjoama lisäarvo tulevat mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi koko maakunnan kehityksen kannalta.

Maakuntahallitus hyväksyi osaltaan Diakin, Porin kaupungin ja Satakuntaliiton välille valmistellun strategisen aiesopimusluonnoksen. Maakuntahallitus korosti sitä, että Satakuntaliiton osalta kyse on maakunnan edunvalvontaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvästä yhteistyöstä.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi

Maakuntahallitus päätti antaa varsin kriittisen lausunnon lakiluonnoksesta. Lausunnon keskeinen sisältö on, että lain valmistelu nykymuodossaan on syytä keskeyttää.

Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskeva sopimus 2021 – 2027

Maakuntahallitus päätti että, Satakuntaliitto hyväksyy Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämistä koskevan sopimuksen 2021–2027 ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman.

Satavesi-ohjelman päätavoitteena on vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien sekä Satavesi-työssä laadittujen paikallisten kehittämisohjelmien toimeenpanon edistäminen, joiden konkreettisia toimienpiteitä maakuntahallitus päätti kuulla jossain lähiajan kokouksessaan.

Maakuntahallitus asetti toimielimiä

Maakuntahallitus päätti nimetä seuraavat edustajat vuosille 2021-2025 maakunnan yhteistyöryhmään. Linkki edustajiin.

Lisäksi maakuntahallitus asetti maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan ja päätti asettaa Satakunnan suurpetotyöryhmän sekä Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan.

Maakuntahallitus ohjasi valmisteltavia aluekehityskeskusteluja

Uusi, vuoden 2021 syyskuusta voimassa ollut aluekehityslaki vahvisti valtion ja alueiden välistä yhteistyötä luomalla yhteistyön foorumiksi ns. aluekehityskeskustelut. Aluekehityskeskusteluihin valmistautumista tehdään parhaillaan, varsinaisesti keskustelut toteutuvat helmikuussa 2022.

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3HHD1nD

Viimeisten vuosien aikana matkailu toimialana on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin Satakunnassa. Vaikka koronapandemia on kurittanut matkailualaa, se on edellyttänyt alan yrityksiltä uusiutumista.

Nyt perustettu Matkailun kehittämiskeskus tukee tätä positiivista kehitystä Satakunnassa. Keskeistä Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivan kehittämiskeskuksen toiminnassa on alan liiketoiminnan vahvistaminen ja matkailuyritysten rohkaiseminen toimintansa kehittämisessä. Kehittämiskeskus aktivoi matkailualan yhteistyötä käynnistämällä verkostoja ja yhdistämällä toimijoita. Toiminnan kautta satakuntalainen matkailutoimiala pysyy alan valtakunnallisen ja kansainvälisen kehityksen tahdissa.
– On tärkeää lisätä maakunnan elin- ja vetovoimaa huolehtimalla matkailusta elinkeinona. Koska pienet yritykset ovat alan kivijalka, niiden toiminnan kehittäminen on avain alan menestykseen, painottaa tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors.

Satakunnassa matkailu on erittäin potentiaalinen kasvuala. Matkailulla on maakunnassa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Sen arvonlisäyksen osuus BKT:stä on maakunnassa yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi puuteollisuuden tai sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuudet. Matkailutoimialojen työllisyys on Satakunnassa suurempi kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden. Matkailu tuo siten kaivattuja tuloja ja työpaikkoja maakuntaan.

Satakunnan matkailun kasvuohjelman 2030 lähtökohtana on, että matkailuelinkeino Satakunnassa kasvaa, on kannattavaa ja menestyy sekä sen työllistävä vaikutus kasvaa.
– Kehittämiskeskus vastaa omalta osaltaan tähän tavoitteeseen, toteaa matkailun asiantuntija Soile Vahela.

Kehittämiskeskus yhdistää myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan

Satakunnan ammattikorkeakoulu on toteuttanut maakunnassa matkailun tutkimus- ja kehittämistoimintaa satojen yrittäjien ja kumppaneiden yhteistyönä vuodesta 2013 lähtien. Viime vuosien aikana SAMK on koonnut erityisesti matkailun mikroyrittäjien yhteistyöryhmiä, joissa tähän mennessä 50 yritystä on kehittänyt omaa liiketoimintaansa yhdessä.

Kehittämiskeskuksen toiminnan keskeisiä teemoja ovat kestävä ja vastuullinen matkailu sekä matkailun digitaalinen kehitys. Matkailun kehittäminen maaseudulla ja vesistöissä sekä erityisesti luonto, ruoka ja kulttuuri ovat merkittävässä asemassa keskuksen toiminnassa.

Uusimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kesällä 2021 toteutettu #GastroSatakunta -ruokamatkailukampanja maakunnan kohteille, jotka myyvät lähiruokaa raaka-aineina tai tuotteina tai tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa tai juomaa. Satakuntalaiset matkailuyritykset kouluttautuvat yhdessä myös vastuullisen matkailun osaajiksi vuoden 2022 aikana, sillä kestävän matkailun merkitys on korostunut merkittävästi koronapandemian myötä.

Lisätiedot:
Tutkimuspäällikkö Sanna-Mari Renfors
Satakunnan ammattikorkeakoulu / Matkailun kehittämiskeskus
sanna-mari.renfors@samk.fi
044 7103821

www.matkailunkehittamiskeskus.fi