Elokuun 31. päivä päättyneeseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitushakuun saapui Satakuntaliiton käsiteltäväksi yhteensä 19 hankehakemusta. Hankkeista kuusi on niin kutsuttuja ryhmähankkeita, joissa on 2-3 toteuttajaa. Ryhmähankkeiden osatoteuttajien hakemukset mukaan lukien hakemuksia saapui 25 kpl määräaikaan mennessä. Haettu EAKR -rahoitus on yhteensä n. 5,1 miljoonaa euroa. Tässä haussa käytettävissä oleva tukiraha on yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.

Satakuntaliiton hanketiimi arvio ja pisteyttää kaikki hakemukset. Rahoituskelpoisiin hankkeisiin otetaan yhteyttä hankehakemukseen tarvittavien täsmennysten osalta. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsittelee hankkeita kokouksissaan. MYR-sihteeristön käsittelyn jälkeen hyväksyttävistä hankkeista tehdään viranomaispäätökset kun se on EURA -järjestelmässä mahdollista. Aikaisintaan kuitenkin loka-marraskuussa. Kaikkia hakijoita informoidaan hakemusten jatkokäsittelyn osalta tarkemmin syksyn 2022 aikana.

Satakuntaliitossa oli samanaikaisesti käynnissä myös Porin kaupungin ekosysteemisopimuksen mukainen EAKR-haku. Hakemuksia tuohon hakuun saapui yhteensä kahdeksan. Näistä kaksi toteutetaan ryhmähankkeena. Haettu avustusosuus (EAKR ja valtio) oli yhteensä n. 1,6 miljoonaa euroa. Tässä haussa käytettävissä oleva tukiraha on yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Porin kaupungin pisteytystiimi arvioi ja pisteyttää kaikki hakemukset, jonka jälkeen johtoryhmä tekee päätökset rahoitettavista hankkeista.

 

Lisätietoja antavat:

Porin kaupunki:
Teemu Heino, erityisasiantuntija
teemu.heino@pori.fi 044 701 8303

Satakuntaliitto:

VT2 on jäänyt väliinputoajaksi kehittämisessä. Perusteet asian korjaamiseksi ovat entistä painavammat.

Toimivat yhteydet kytkevät Suomen elinkeinoelämän globaaleille markkinoille.

Länsi-Suomen vientivetoisen ja verkostoituneen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yhteydet toimivat sujuvasti eri liikennemuotojen välillä. Liikenteen ja logistiikan hubien on toimittava saumattomasti ja lentokenttien sekä satamien saavutettavuus ja kytkeytyminen muuhun liikenneverkkoon on keskeistä.

Suomen sisäisiä liikenneverkkoja tarkasteltaessa tulisi enenevissä määrin kiinnittää huomiota myös siihen, että ne ovat samalla kiinteä osa rajat ylittäviä kansainvälisiä liikenneverkkoja, joilla on useita liityntä- ja rajapintoja. Suomen kansallisen liikenneverkon tulee toimia saumattomasti eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon osana. Siksi liikenneverkkoja ei tulisi etenkään uudessa eurooppalaisessa sodan ja sen jälkeisen tilanteen määrittämässä tilanteessa tarkastella pelkästään kansallisella tasolla rajojen sisällä. Valtatie 2 sisältyy Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kattavaan verkkoon.

Valtatiellä 2 on oleellinen merkitys vaikutusalueensa elinkeinoelämän kehittämisessä sekä erityisesti tuonti- ja vientikuljetusten hoitamisessa mm. Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Valtatien 2 parantamista on tehty pieninä kohteina, mutta yhteysvälin kokonaisuus ei infran, turvallisuuden, ennustettavuuden ja saavutettavuuden osalta vastaa tarpeita. Valtatie 2 on tunnistettu kehittämistarpeena liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa, jonka mukaan yhteysvälillä on palvelutaso-, turvallisuus- ja standardipuutteita. Valtatien 2 parantaminen on taloudellisesti järkevää myös työllisyyssyistä.

Valtatie 2 toimii päätieyhteytenä pääkaupunkiseudulta Satakuntaan, Lounais-Hämeeseen sekä osiin Pirkanmaata ja Pohjanmaata. Tien merkitystä lisää se, että Helsingin ja Porin väliltä puuttuu suora ratayhteys. Valtatie 2 on ainoa suora yhteys Porista Helsinkiin, sekä Forssan seudun pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja siten tärkeä joukkoliikenteen yhteys. Valtatie 2 yhdistää keskeiset työssäkäyntialueet ja on tärkeä sen varrella sijaitsevien kaupunkiseutujen sisäisessä liikkumisessa.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman laittoman hyökkäyssodan seurauksena Euroopan komissio ehdottaa TEN-T verkkoyhteyksien katkaisemista Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Suomen liikennepolitiikan strategisessa ajattelussa tulee TEN-T-suuntaviiva-asetuksen mukaisesti jatkossa hyödyntää paremmin läntisen Suomen satama-, raide-, maantie- ja lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet ja näiden entistä parempi kytkeminen koko liikenneverkkoon.  Muuttuneessa tilanteessa huoltovarmuusnäkökulma on entistäkin tärkeämpää huomioida.

Valtatie 2 on keskeinen väylä energian, ruoan ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta, jonka saavutettavuuden parantamiseen tulee ryhtyä liikenteellisiä pullonkauloja poistamalla. Valtatiellä 2 on heti toteuttamisvalmiina useita hankkeita, jotka on perusteltua saada toteutukseen. Näitä ovat mm:

  • Vt 2 parantaminen Humppilan kohdalla (8,3 m€),
  • Vt 2 Ruskila-Haistila ohituskaistojen parantaminen (6 m€),
  • Vt 2 parantaminen Huittisten kohdalla (11,3 m€) ja
  • Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän parantaminen (1,3 m€).
Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan Satakunnan hyvinvointialueen ja Satakuntaliiton välille valmistellun yhteistyösopimuksen koskien vanhusneuvostoa sekä nuorisovaltuustoa.

 

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026.

Satakunnan kunnista tehtiin vuosille 2023–2026 yksi hanke-esitys, Eurajoen monitoimihalli, jonka kustannusarvio on yhteensä 7,55 miljoonaa euroa. Eurajoen kunnan esittämässä monitoimihalli -hankkeessa rakennetaan Eurajoen keskustaan koulukeskuksen läheisyyteen uusi monitoimihalli, johon tulee liikuntasali, kuntosali, monitoimisali, juoksusuora ja muita liikunta- ja oheistiloja.

 

Maakuntahallitus päätti laajentaa Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan tavoitteita.

Siihen kuuluu myös tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVAtoiminnan) seuranta.

 

Ilon ja valon Satakunta –hanketta haettu Opetusministeriöltä.                                                                                                                                                                                       

Maakuntahallitus päätti varautua Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitushakuun jätettävän ”Ilon ja valon Satakunta – kuntien kulttuuritoiminnan alueellisen kehittämishankkeen” toteuttamiseen ja omarahoitukseen vuosina 2023–2024.

 

Satakuntaliitto on saanut 7.6.2022 ympäristöministeriöltä myönteisen avustuspäätöksen liittyen vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin (RRP).                                                                                                                                                                                                                                                             

Satakuntaliiton hankkeessa selvitetään Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisten vihreän siirtymän (pilari 1) energiainfrastruktuuriin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn ja teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen liittyvien investointihankkeiden edellyttämät maakuntakaavatason ratkaisut ja ratkaisujen vaikutusten arviointi. Selvitystä käytetään Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun tausta-aineistona. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 60 000 €. Satakuntaliitto osallistuu hankkeeseen omarahoitusosuudella 18 000 €.

 

Lisätiedot:

Linkki kokouksen esityslistaan:  https://bit.ly/3cpvM95

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain. Puheenjohtajuus siirtyy Eeva Kallilta (kesk.) Matias Marttiselle (kok.).

Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmään kuuluvat kaikki Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa. Satakuntaliitto koordinoi ryhmän toimintaa maakunnassa.

Lisätiedot:

Sanna Oksa, yhteiskuntasuhdevastaava, sanna.oksa@satakunta.fi

Matias Marttinen, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, matias.marttinen@eduskunta.fi

Satakunnan kansanedustajat lauteilla

Aika: 12.7. klo 10-10:45

Paikka: Raatihuoneenpuistonlava, Teatterikatu 7, 28100 Pori

Satakunnan kansanedustajat keskustelevat päivänpolttavista ja ajankohtaisista asioista. Tervetuloa kuuntelemaan mitä mieltä edustajamme asioista ovat! Keskusteluun osallistuvat Eeva Kalli (keskusta), Matias Marttinen (Kokoomus), Kristiina Salonen (SDP), Petri Huru (Perussuomalaiset) ja Heidi Viljanen (SDP). Tilaisuuden juontaa Kim Huovinlahti (Satakunnan Viikko).

Lue lisää: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/0F509213-99E1-412E-A82C-E6DBA2FBBCF6

Mistä saan jatkossa hoitoa ja turvaa Satakunnassa?

Aika: 13.7. klo 11-11:45

Paikka: Kauppakeskus Puuvilla, Siltapuistokatu 10-12, 28100 Pori

Millaisesta hyvinvointialueesta satakuntalaiset unelmoivat? Miten satakuntalainen voi vaikuttaa hyvinvointiin ja turvallisuuteen koskeviin palveluihinsa? Keskustelussa kuullaan miten palvelut taataan aina Karvialta Huittisiin asti. Puhujina keskustelussa ovat Kirsi Varhila, Harri Lehtonen, Anna Jaatinen, Milja Karjalainen ja Emmi Haapanen. Tilaisuuden juontaa Kimmo Ohtonen. 

Lue lisää: https://www.suomiareena.fi/pori/ohjelma/02A6840C-F5BF-4085-BBA4-C18232563F7C

Satakuntaliiton ilmastohanke käynnistyi alkuvuodesta 2022 valmisteluilla ja rekrytoinnilla, jonka tuloksena ilmastokoordinaattori aloitti hankkeessa maaliskuun alussa. Hanketta ohjaamaan perustettiin Satakuntaliitoon ilmastoryhmä, johon nimettiin henkilöitä aluekehityksen ja alueiden käytön toimialoilta sekä viestinnästä-, edunvalvonnasta ja yhteiskuntasuhteiden hallinta.

Kuntien välistä ja maakuntaliiton kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan kutsuttiin koolle Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmä, jossa on mukana maakunnan kuntien edustajat sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Mukana ryhmässä on myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoima CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke, jonka kanssa Satakuntaliitto on jo aikaisemminkin tehnyt tiivistä yhteistyötä.

Parhaillaan haemme 1-3 kuntaa ilmastohankkeen esimerkkikunniksi, joissa kunnan ilmastotietoisuutta ja sisäistä ja sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään niiden tarpeiden mukaisesti. Tähän toivotaan löytyvän mahdollisimman erilaisia kuntia, joissa ilmastotyö ei ole vielä vakiintunutta toimintaa.

Kuntia on lähestytty kevään aikana alkukartoituskyselyllä ilmastotyön nykytilasta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista. Samalla on tiedusteltu kuntien olemassa olevia yhteistyötahoja ja toiveita ilmastotyön tueksi. Tukea toivotaan erityisesti kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen sekä ilmastoviestintään. Toivottu resurssien vahvistaminen on mahdollista uuden hanketoiminnan kautta.

Satakuntaliitossa on parhaillaan avoinna ilmastoteemaan liittyviä rahoitushakuja. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman EAKR-rahoituksen toimintalinjan 2 Hiilineutraali Suomi tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Rahoitusta kohdennetaan myös toimiin, joilla varaudutaan ilmastonmuutokseen. Toimintalinjassa 1 Innovatiivinen Suomi tavoitteena on edistää alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja uusien teknologioiden käyttöönottoa, joten myös siinä on yhteyksiä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Haku näihin rahoituksiin on auki 31.8.2022 saakka.

Myös rahoitushaku alueen kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen (AKKE) on parhaillaan auki. AKKE-määrärahaa on haettavissa a) alueen omaehtoiseen kehittämiseen ja b) valtion ja maakuntien välisen sopimuksellisuuden edistämiseen aluekehittämiskeskustelujen yhteydessä sovittuihin kärkiin valtion ja maakunnan yhteistyöasiakirjojen mukaisesti. Esimerkiksi teema 2 kohdistuu elinkeinoelämän ympäristöllisesti kestävään uudistumiseen erityisesti bio- ja akkuklusterissa sekä kiertotaloudessa (Green Satakunta). AKKE-rahoitusta voi hakea 30.6.2022 saakka.

Kansallisen ilmastopolitiikan ja lainsäädännön valmistelua on nyt tärkeä seurata tarkasti. Parhaillaan uudistetaan tai laaditaan kaikkia keskeisiä ilmastosuunnitelmia ja -strategioita. Uudistettu Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) hyväksyttiin kesäkuun alussa ja, tämän vuoden aikana on odotettavissa myös uudistetut Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) sekä ensimmäistä kertaa laadittava Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU). Uudistettu ilmastolaki hyväksyttiin eduskuntakäsittelyssä toukokuun loppupuolella ja hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä sisältävä laki tulee voimaan heinäkuun alussa. Ilmastolakiin on jo valmisteilla muutos koskien kuntien lakisääteisiä ilmastosuunnitelmia. Valmistelutyön odotetaan etenevän lausunnoille kesällä ja hallituksen esitykseksi syksyn aikana.

Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa on ympäristöministeriön osarahoittama Alueet kuntien tukena -teeman hanke (1.1.2022-31.5.2023). Hankkeen tavoitteena on edistää maakunnan ilmastotyötä ja vahvistaa elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia edistämällä vihreän siirtymää huomioiden maakunnan erityispiirteet. Hanke kannustaa erityisesti ilmastotyötään aloittavia kuntia, lisää tietoisuutta ja tukee hankehakuja ja -yhteistyökuvioita.

Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintöinventointi, joka sisältää yli 700 yksittäistä kohdetta ja aluetta.

Maakunnallisen inventoinnin mittavassa päivitystyössä pyritään nyt muodostamaan ensisijaisesti useamman rakennuksen muodostamia arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot sekä terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen edustavat esimerkit. Inventointityön tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä, nykytilanteesta ja ominaispiirteistä.

Inventoinnin toteuttajana toimivan konsultin (Ramboll Finland Oy) edustajat tekevät touko-syyskuussa maastokatselmuksia kohteilla. Inventointityötä ohjaa maakunnallista merkitystä korostava tarkastelutaso, jossa maastokatselmukset ovat yleispiirteisiä. Rakennettua ympäristöä kuvataan ja aluerajauksia tarkistetaan. Kunnille lähetetään tieto, kun maastokatselmuksen aika lähestyy.

Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.

Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y- Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä tiedotetaan myös jatkossa.

Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäen mielestä aktiivinen työ on tuottanut tulosta. “Pidämme tärkeänä näkyä ja kuulua. Se on merkki, että täällä me olemme ja elämme, että meitä ei saa unohtaa. Yhteistyö onkin viime vuosina parantunut mm. Peittoon alueen toimijoiden suuntaan. Töitä riittää, mutta siksihän me toimimme.”

Kyläyhdistyksen toiminnassa on mukana useita toisen polven kylätoimijoita ja nuoria perheitä. Toimintaa järjestetään kattavasti eri-ikäisille kyläläisille ja kylästä kiinnostuneille. Syksyllä 2021 järjestettiin Porin kaupungin hyvinvointirahalla valtavan suosion saanut Tuu kattoo! -tapahtuma, joka keräsi kylälle peräti 700 kiinnostunutta kävijää.

Kylällä on huomioitu tällä hetkellä erittäin ajankohtaiset teemat: turvallisuus ja kestävyys. Turvallisuuteen on panostettu mm. hankkimalla kylätalolle aina saavutettavissa oleva defibrillaattori ja opettelemalla sen käyttöä. Ekologista kestävyyttä on edistetty mm. jätteiden kierrätyksen organisoinnilla ja ympäristön siivoustalkoilla sekä kylätalon energiatehokkuutta parantamalla. Moneen tekemiseen on myös osattu hyödyntää Leader -rahoitusta.

“Haluamme kehittää ja kehittyä, onneksi hankerahoitus on mahdollistanut sen ja toivottavasti saamme hyödyntää sitä jatkossakin. Eteenpäin katsova ja kehittyvä kylä vetää myös uusia asukkaita puoleensa. Myyntiin tulevat asunnot käyvät kaupaksi, uusiakin rakennetaan ja vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, se puhukoot puolestaan. Kellahdella ja maalla ylipäätään on hyvä asua ja elää”, Välimäki kertoo.

Kellahti on Satakunnan 28. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.

Vuoden 2022 kilpailussa oli mukana viisi kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kellahti Porista, Kepola Säkylästä, Korkeakoski Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2023.

Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Säkylän Vuorenmaassa, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Vuorenmaan edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä
vastasi SataKylät ry.

Korkeakoski Huittisista on yleisön suosikki

Äänestäjät kehuivat Korkeakoskea yhteisölliseksi kyläksi, jossa on tekemisen meininkiä. Samaan asiaan kiinnittivät kilpailun tuomarit huomiota. Vaikka kyläyhdistys on vasta pari vuotta vanha, on Korkeakoskella ehditty toteuttaa jo valtavasti asioita. Suurimpana voimainponnistuksena kyläyhdistyksellä on ollut Loimijoen Loimankosken yläpuolisen osan ennallistaminen ja kunnostaminen.

Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla osoitteessa: https://www.satakylat.fi/

Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 509 ääntä. Yleisön suosikki Korkeakoski huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.

Lisätiedot

  • SataKylät ry, Hanna Ruohola, kyläasiamies, p. 044 357 6181
  • Satakuntaliitto, Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, p. 044 711 4387
  • Kellahden kyläyhdistys, Viliina Välimäki, puheenjohtaja, p. 044 531 0891

Satakuntaliitto on yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa laatinut Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Konsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy. Suunnitelma on hyväksytty Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä – sekä alueen omalla vastuulla olevista toimista että valtakunnallisesti päätettävistä hankkeista. Samalla suunnitelma vie viestiä Satakunnan tarpeista valtakunnan tasolle ja toisaalta sovittaa valtakunnallisia linjauksia Satakunnan olosuhteisiin. Suunnitelma palvelee myös käynnistynyttä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadintaa.

Liikennejärjestelmä suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2021 alussa. Suunnitelmaa on tehty laajassa yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Työn alkuvaiheessa keväällä 2021 järjestettiin sidosryhmätyöpaja yrityksille, yhdistyksille ja viranomaisille sekä seudulliset työpajat kuntien edustajille.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta pyydettiin eri tahoilta lausuntopyyntöjä joulukuussa 2021 ja lisäksi Satakuntaliiton internet-sivuilla oli avoin mahdollisuus kommentointiin. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 45 kpl, joiden perusteella suunnitelmaa täydennettiin ja täsmennettiin.

Suunnitelman tavoitteet: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelman laatimista ovat ohjanneet neljä liikennejärjestelmälle asetettua kehittämistavoitetta: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu seitsemään kehittämisteeman mukaiseen toimenpidekokonaisuuteen, joista Kokemäenjokilaakson ja länsirannikon liikennekäytävän sekä muun tie- ja katuverkon kehittämistoimien pääperusteena on Satakunnan saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Joukkoliikenne- ja kävelyn ja pyöräilyteemojen perusteet liittyvät sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn että kestävyyden ja turvallisuuden edistämiseen.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamista edistetään ja seurataan jatkuvasti  

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu kolmeen osaan, joita voidaan päivittää joustavasti.

  • Osa I: Toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän analyysi: Suunnitelman taustat ja lähtökohdat
  • Osa II: Tavoitteet ja palvelutasotarkastelut: Kuvaus Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja linjauksista sekä niihin pohjautuvasta palvelutasotarkasteluista kehittämistarpeineen ja keinovalikoimineen.
  • Osa III: Kehittämissuunnitelma: Kehittämistavoitteiden ja -tarpeiden perusteella määritellyt kehittämisteemat priorisoituine kehittämistoimineen ja suunnitelman vaikutusten arviointi sekä suunnitelman seuranta.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen vaatii jatkuvaa toimenpiteiden edistämistä, toiminnan arviointia sekä liikennejärjestelmän tilan ja kehityssuuntien seurantaa. Keskeisessä roolissa on Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima jatkuva liikennejärjestelmätyö, jonka puitteissa toimivat sekä maakunnan että seutukuntien liikennejärjestelmäryhmät. Satakunnan liikennejärjestelmän toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat, valtio ja yksityiset tahot.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä tausta-aineistot osoitteesta:
https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/ljs/satakunnan-liikennejarjestelmasuunnitelma/

Lisätiedot

Liikennesuunnittelija Esa Perttula, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi

Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi

Kehittämispäällikkö Juha Mäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 579 4222, juha.maki@ely-keskus.fi