Hakemuksia voi jättää Uudistuva ja osaava Suomi 2021 – 2027 -ohjelman toimintalinjan 1 ja 2 erityistavoitteisiin.
Kattavat tiedot hausta löytyy hakuilmoituksesta, joka on julkaistu EURA2021 -järjestelmässä.
Lisätietoja Satakuntaliitossa antavat:
Satakunnan rakennetun kulttuuriympäristön päivitys- ja täydennysinventoinnin lähtökohtana on vuosina 2004–2005 laadittu Satakunnan rakennusperintöinventointi, joka sisältää yli 700 yksittäistä kohdetta ja aluetta.
Maakunnallisen inventoinnin mittavassa päivitystyössä pyritään nyt muodostamaan ensisijaisesti useamman rakennuksen muodostamia arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Lisäksi inventointiaineistoa täydennetään modernin rakennusperinnön kohteilla, joihin kuuluvat muun muassa koulurakennukset, valtion ja kuntien virastotalot sekä terveydenhoidon ja muun palvelurakentamisen edustavat esimerkit. Inventointityön tavoitteena on tuottaa alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin kattava kuvaus Satakunnan rakennetun ympäristön historiallisesta kehityksestä, nykytilanteesta ja ominaispiirteistä.
Inventoinnin toteuttajana toimivan konsultin (Ramboll Finland Oy) edustajat tekevät touko-syyskuussa maastokatselmuksia kohteilla. Inventointityötä ohjaa maakunnallista merkitystä korostava tarkastelutaso, jossa maastokatselmukset ovat yleispiirteisiä. Rakennettua ympäristöä kuvataan ja aluerajauksia tarkistetaan. Kunnille lähetetään tieto, kun maastokatselmuksen aika lähestyy.
Olemassa olevien aineistojen, maastotöiden ja sidosryhmäpalautteen sekä asiantuntijavuorovaikutuksen pohjalta tuotetaan päivitetty ja täydennetty tietopaketti maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Työhön kuuluu loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2023.
Tiedot inventointikohteista tulevat nähtäville Satakunnan Museon ylläpitämään Y- Pakkiin, jossa on tiedot myös aiemmasta Satakunnan rakennusperintö 2005-inventoinnista. Inventointityön etenemisestä tiedotetaan myös jatkossa.
Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäen mielestä aktiivinen työ on tuottanut tulosta. “Pidämme tärkeänä näkyä ja kuulua. Se on merkki, että täällä me olemme ja elämme, että meitä ei saa unohtaa. Yhteistyö onkin viime vuosina parantunut mm. Peittoon alueen toimijoiden suuntaan. Töitä riittää, mutta siksihän me toimimme.”
Kyläyhdistyksen toiminnassa on mukana useita toisen polven kylätoimijoita ja nuoria perheitä. Toimintaa järjestetään kattavasti eri-ikäisille kyläläisille ja kylästä kiinnostuneille. Syksyllä 2021 järjestettiin Porin kaupungin hyvinvointirahalla valtavan suosion saanut Tuu kattoo! -tapahtuma, joka keräsi kylälle peräti 700 kiinnostunutta kävijää.
Kylällä on huomioitu tällä hetkellä erittäin ajankohtaiset teemat: turvallisuus ja kestävyys. Turvallisuuteen on panostettu mm. hankkimalla kylätalolle aina saavutettavissa oleva defibrillaattori ja opettelemalla sen käyttöä. Ekologista kestävyyttä on edistetty mm. jätteiden kierrätyksen organisoinnilla ja ympäristön siivoustalkoilla sekä kylätalon energiatehokkuutta parantamalla. Moneen tekemiseen on myös osattu hyödyntää Leader -rahoitusta.
“Haluamme kehittää ja kehittyä, onneksi hankerahoitus on mahdollistanut sen ja toivottavasti saamme hyödyntää sitä jatkossakin. Eteenpäin katsova ja kehittyvä kylä vetää myös uusia asukkaita puoleensa. Myyntiin tulevat asunnot käyvät kaupaksi, uusiakin rakennetaan ja vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, se puhukoot puolestaan. Kellahdella ja maalla ylipäätään on hyvä asua ja elää”, Välimäki kertoo.
Kellahti on Satakunnan 28. Vuoden Kylä. Vuoden Kylän valinnalla on haluttu nostaa esiin kylien monipuolista asukastoimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kannustaa kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä.
Vuoden 2022 kilpailussa oli mukana viisi kylää: Hormisto-Pyssykangas-Matomäki Nakkilasta, Kellahti Porista, Kepola Säkylästä, Korkeakoski Huittisista ja Vasarainen Raumalta. Kilpailu oli avoin kaikille Satakunnan kylille. Maakunnallisen kilpailun voittaja osallistuu myös Suomen Kylät ry:n järjestämään valtakunnalliseen Vuoden Kylä -kilpailuun keväällä 2023.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Säkylän Vuorenmaassa, jossa uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakunnan Vuoden Kylää oli valitsemassa Satakuntaliiton ja SataKylien sekä viime vuoden voittajakylän Vuorenmaan edustajista koottu tuomaristo. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron määrärahalla. Kilpailun käytännön järjestelyistä
vastasi SataKylät ry.
Korkeakoski Huittisista on yleisön suosikki
Äänestäjät kehuivat Korkeakoskea yhteisölliseksi kyläksi, jossa on tekemisen meininkiä. Samaan asiaan kiinnittivät kilpailun tuomarit huomiota. Vaikka kyläyhdistys on vasta pari vuotta vanha, on Korkeakoskella ehditty toteuttaa jo valtavasti asioita. Suurimpana voimainponnistuksena kyläyhdistyksellä on ollut Loimijoen Loimankosken yläpuolisen osan ennallistaminen ja kunnostaminen.
Jokaisesta ehdokaskylästä tehtiin SataKylien toimesta lyhyt esittelyvideo. Videot koottiin kylien lähettämistä kuvista sekä lyhyestä esittelytekstistä. Esittelyvideot olivat nähtävillä YouTubessa ja SataKylien nettisivuilla osoitteessa: https://www.satakylat.fi/
Yleisöäänestys järjestettiin SataKylien Facebookin ja kotisivujen avulla ja siihen saatiin kaiken kaikkiaan 509 ääntä. Yleisön suosikki Korkeakoski huomioidaan Vuoden Kylä -kilpailussa erikoismaininnalla.
Lisätiedot
- SataKylät ry, Hanna Ruohola, kyläasiamies, p. 044 357 6181
- Satakuntaliitto, Krista Tupala, aluekehitysasiantuntija, p. 044 711 4387
- Kellahden kyläyhdistys, Viliina Välimäki, puheenjohtaja, p. 044 531 0891
Satakuntaliitto on yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa laatinut Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Konsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy. Suunnitelma on hyväksytty Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä – sekä alueen omalla vastuulla olevista toimista että valtakunnallisesti päätettävistä hankkeista. Samalla suunnitelma vie viestiä Satakunnan tarpeista valtakunnan tasolle ja toisaalta sovittaa valtakunnallisia linjauksia Satakunnan olosuhteisiin. Suunnitelma palvelee myös käynnistynyttä Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadintaa.
Liikennejärjestelmä suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu aloitettiin vuoden 2021 alussa. Suunnitelmaa on tehty laajassa yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Työn alkuvaiheessa keväällä 2021 järjestettiin sidosryhmätyöpaja yrityksille, yhdistyksille ja viranomaisille sekä seudulliset työpajat kuntien edustajille.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta pyydettiin eri tahoilta lausuntopyyntöjä joulukuussa 2021 ja lisäksi Satakuntaliiton internet-sivuilla oli avoin mahdollisuus kommentointiin. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 45 kpl, joiden perusteella suunnitelmaa täydennettiin ja täsmennettiin.
Suunnitelman tavoitteet: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelman laatimista ovat ohjanneet neljä liikennejärjestelmälle asetettua kehittämistavoitetta: saavutettavuus, kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus.
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu seitsemään kehittämisteeman mukaiseen toimenpidekokonaisuuteen, joista Kokemäenjokilaakson ja länsirannikon liikennekäytävän sekä muun tie- ja katuverkon kehittämistoimien pääperusteena on Satakunnan saavutettavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Joukkoliikenne- ja kävelyn ja pyöräilyteemojen perusteet liittyvät sekä saavutettavuuden ja kilpailukyvyn että kestävyyden ja turvallisuuden edistämiseen.
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamista edistetään ja seurataan jatkuvasti
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma on jaettu kolmeen osaan, joita voidaan päivittää joustavasti.
- Osa I: Toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän analyysi: Suunnitelman taustat ja lähtökohdat
- Osa II: Tavoitteet ja palvelutasotarkastelut: Kuvaus Satakunnan liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja linjauksista sekä niihin pohjautuvasta palvelutasotarkasteluista kehittämistarpeineen ja keinovalikoimineen.
- Osa III: Kehittämissuunnitelma: Kehittämistavoitteiden ja -tarpeiden perusteella määritellyt kehittämisteemat priorisoituine kehittämistoimineen ja suunnitelman vaikutusten arviointi sekä suunnitelman seuranta.
Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen vaatii jatkuvaa toimenpiteiden edistämistä, toiminnan arviointia sekä liikennejärjestelmän tilan ja kehityssuuntien seurantaa. Keskeisessä roolissa on Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoima jatkuva liikennejärjestelmätyö, jonka puitteissa toimivat sekä maakunnan että seutukuntien liikennejärjestelmäryhmät. Satakunnan liikennejärjestelmän toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat, valtio ja yksityiset tahot.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä tausta-aineistot osoitteesta:
https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/ljs/satakunnan-liikennejarjestelmasuunnitelma/
Lisätiedot
Liikennesuunnittelija Esa Perttula, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4370, esa.perttula@satakunta.fi
Alueiden käytön johtaja Susanna Roslöf, Satakuntaliitto, puh. 044 711 4334, susanna.roslof@satakunta.fi
Kehittämispäällikkö Juha Mäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 579 4222, juha.maki@ely-keskus.fi
HOPEINEN SATAKUNTA-MITALI
Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle.
Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.
Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.
Mitali myönnettiin yhteisesti Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispalle sekä Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Norelle heidän ansiokkaasta työstään Satakunnan hyväksi. Molempien erittäin aktiivinen ote, kykynsä rakentaa ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, uusien avauksien ja toimintatapojen käyttöönotto, ahkera työ erilaisissa projekteissa ja kauppakamareiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ovat ne perustavat syyt, joiden vuoksi hopeinen Satakuntamitali myönnetään Riikka Piispalle ja Minna Norelle.
Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat löytäneet yhteiseen tekemiseen erityisen lisävoiman Noren ja Piispan toimitusjohtajuuksien aikana ja hyödyntäneet tätä monipuolisesti työssään. Yhteistyö hyödyttää koko aluetta ja alueella toimivia yrityksiä, ja tämä yhteistyö on mahdollistunut tehokaksikko Piispan ja Noren toiminnan tuloksena. Yhteistyö Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden välillä, yhteistyö maakunnan eri toimijoiden suuntaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on mutkatonta ja monimuotoista.
Rauman kauppakamari ja Satakunnan kauppakamari saivat yhteisesti myös Vuoden kauppakamari palkinnon esimerkillisestä yhteistyöstään.
PRONSSINEN SATAKUNTA-MITALI
Satakunta-mitali myönnettiin tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Pronssinen mitali voidaan myöntää yhteisölle.
Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.
Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.
Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin Terttu Hermanssonille, Pasi Talvitielle sekä Laura Koivumäelle.
Kolmen maakunnan alueelle sijoittuva Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen heinäkuussa 2020. Statuksen saaminen on ollut pitkän työn tulos. Satakunnan kunnista Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen ovat kehittäneet vuosia aluetta kohti Unescon Geopark-verkoston jäsenyyttä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä yritysten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Jäsenyys edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa. Geopark-status mahdollistaa geologisesti arvokkaan alueen ja sen elinvoiman kehittämisen verkostomaisesti sekä alueen arvokkaan luonnon ja kulttuurin esille nostamisen.
Toiminnanjohtaja Terttu Hermansson on ollut mukana alueen luontomatkailun kehittämisessä ja verkostoitumisen edistämisessä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien useissa Metsähallituksen hallinnoimissa projekteissa. Ensimmäiset työt alueella koskivat Metsähallituksen teettämiä kävijätutkimuksia ja vuonna 2013 valmistuneen, eri tahojen kanssa yhteistyössä laaditun Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelman laadintaa. Alueen erityisen geologisen historian perusteella suunnitelmassa todettiin tarve selvittää alueen mahdollisuudet päästä osaksi Geopark-verkostoa.
Geologi Pasi Talvitie on vastannut ja vastaa Geopark-alueen geologiaan perustuvasta osaamisesta erilaisissa projekteissa ja kehittämishankkeissa kehitettäessä koko alueen geologiaan perustuvia geokohteita. Talvitie oli laatimassa Geopark-statuksen hakemusta yhdessä Terttu Hermanssonin kanssa.
Projektipäällikkö Laura Koivumäki on tehnyt töitä erilaisissa ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kehittämishankkeissa Geopark-alueella. Ympäristökasvatus kuuluu Geoparkkien tärkeimpiin tehtäviin. Ymmärrys alueesta kasvattaa halua vaalia sen erityispiirteitä.
NUORI SATAKUNTALAINEN
Palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13-29 -vuotias) tai yhteisö. Kriteereinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen.
Nuori Satakuntalainen mitali myönnetään 14-vuotiaalle Aino Kylälehtoselle hänen työstään Satakunnan ja erityisesti nuorten hyväksi. Aino on erittäin ansioitunut nuoresta iästään huolimatta. Aino on aina ollut monella tapaa aktiivinen muun muassa 4H -yrittäjänä sekä Huittisten nuorisovaltuutettuna.
Ainolla on selvästi omia kiinnostuksen kohteita, joissa hän haluaa olla mukana ja joihin hän erityisesti haluaa olla vaikuttamassa, mutta pitää silti kaikkia asioita aina yhtä tärkeinä. Aino näkee asioita laajempina kokonaisuuksina ja ymmärtää, miten eri asiat vaikuttavat omalla tavallaan kaikkeen. Hän osaa ottaa huomioon muita näkökantoja ja on avoin myös sille, että oma mielipide voi muuttua, kun saa lisää tietoa. Aino on monelle erittäin hyvä kaveri ja ystävä – hän huolehtii siitä, että myös muut nuoret saavat ääntänsä kuuluviin ja tsemppaa heitä osallistumaan ja olemaan mukana. Aino osaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja muistaa ottaa aikaa myös itselleen.
Aino harrastaa mm. uintia ja tanssia, ja hän on käynyt myös laulutunneilla sekä toiminut
seurakuntanuorissa. Kun korona pandemia katkaisi Ainon liikuntaharrastukset, hän hakeutui 4H yrittäjäkurssille.
Ainon perustama yritys tarjoaa esimerkiksi juhliin ja tilaisuuksiin tarjoiluapua sekä lastenhoitopalveluja. Yritys työllistää nykyisinkin Ainoa satunnaisesti viikonloppuisin, vaikka harrastukset on palanneet osaksi arkea.
Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan kulttuuristrategian
Satakunnan kulttuuristrategia 2030 on valmistunut. Satakunnan edellinen kulttuuristrategia (2015–2020) hyväksyttiin vuonna 2015. Kulttuuristrategia päivitettiin Satakunnan kulttuuristrategiaksi 2030. Tavoitteena oli laatia asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, siihen sitoutumista ja siitä viestimistä.
Maakuntahallituksen vastaus Keskustan maakuntavaltuustonryhmän aloitteeseen kotimaisen ja lähiruoan suosimisesta
Satakunnan maakuntavaltuuston keskustaryhmä jätti valtuuston kokouksessa 10.12.2021 aloitteen, jossa se esitti, että Satakuntaliitto toimisi suunnannäyttäjänä koko maakunnalle ja suosii järjestämiensä tilaisuuksien tarjoiluissa kotimaisia ja erityisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita.
Selvityksen mukaan Satakuntaliitto ostaa järjestämiinsä tilaisuuksiin ruokatuotteita ja -palveluja pääsääntöisesti lähialueen palveluntarjoajilta. Tulevaisuudessa tullaan ottamaan huomioon, että Satakuntaliiton kahvituksissa siirrytään oman meijerin lähimaidon käyttöön sekä hyödyntämään tarjoiluissa, tilauksissa ja hankinnoissa entistä enemmän lähileipomojen, makeisvalmistajien yms. tuotteita sekä kauden kasviksia. Satakuntaliitto pyrkii myös viraston ulkopuolella ja yhteistyökumppanien kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa edistämään tarjoilujen kotimaisuutta ja lähiruoan käyttöä.
Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen ohjelmakauden 2021-2027 teknisestä tuesta
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 31.3.2022 Satakuntaliitolle välittävän toimielimen teknistä tukea ohjelmakauden 2021-2027 hallintoa varten 750.000 euroa. Tuki on 50 % avustusta, joka vaatii Satakuntaliitolta 50 % vastinrahoitusosuuden. Myönnetystä tuesta 190.000 euroa (50 % tuki) on korvamerkitty Länsi-Suomen ohjelmakoordinaatioon ohjelmakaudella 2021-2027. Ohjelmakoordinaation osalta myös muut Länsi-Suomen maakuntaliitot osallistuvat tuen vastinrahoitusosuuden maksamiseen.
Linkki kokouksen esityslistaan: https://bit.ly/3OCD0EU
Tavoitteena oli päivitystyön yhteydessä laatia aikaisempaa fokusoidumpi ja kiteytetympi strategia-asiakirja, jossa on selkeät konkreettiset tavoitteet ja malli strategian vaikuttavuuden seurantaan (mittarit). Lisäksi korostettiin strategian jalkauttamista, strategiaan sitoutumista ja strategiasta viestimistä.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän tänään pidetyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Satakunnan kulttuuristrategian 2030 sisältöä. Kulttuuristrategiassa on kuvattu toimintaympäristön nykytilaa ja tunnistettu toimintaympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä. Lisäksi on tarkasteltu mm. kulttuuristrategian kytkeytymistä muihin maakunnallisiin ohjelmiin ja strategioihin.
Kulttuuristrategian 2030 luonnoksessa määritetään keskeisiä tavoitteita sekä toimenpide-ehdotuksia kolmen kokonaisuuden alla:
- Kulttuuri kuuluu kaikille
- Kulttuuri- ja taidealan vaikuttavuus
- Kulttuuri ja taide elinvoiman ja hyvinvoinnin lähteenä
Satakunnan maakuntahallituksen on tarkoitus hyväksyä Satakunnan kulttuuristrategian 2030 kokouksessaan 25.4.2022.
Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa keskityttiin maakuntakaavoituksen lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja merialuesuunnitteluun
Satakuntaliiton kaavoituskatsauksessa 2021 on esitelty Satakuntaliitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat maakunnan alueidenkäytön suunnitelmat ja muut kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavat toimenpiteet maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 15 §) mukaisesti.
Maakunnan alueiden käytön suunnitelmien lisäksi Satakuntaliiton kaavoituskatsaukseen 2021 on poimittu muita ajankohtaisia hankkeita ja yhteistyöryhmiä. Tämän vuoden keväällä Satakuntaliiton alueiden käytön toimialan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu Satakunnan maakuntakaavan 2050 suunnittelun aloittaminen.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville 1.4.-13.5.2022 väliselle ajalle palautteiden antamista varten. Lisäksi Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, sidosryhmille ja viranomaistahoille lausuntopyynnöt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kyselyn kaavan tavoitteista. Muita ajankohtaisia asioita ovat Satakuntaliiton maakuntahallituksen maaliskuun kokouksessa hyväksymä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä merialuesuunnitteluun liittyvä toiminta.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy täältä
Lisätiedot
- MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050-5985 008
- aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044-7114330
- rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050-5696 818.
Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella. Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinnan keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat Satakunnan maakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, joiden kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkastellaan uudistuneiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uusimpien selvitysten, suunnitelmien ja inventointitietojen nojalla. Tarkoituksena on, että voimaan tullessaan Satakunnan maakuntakaava 2050 kumoaa Satakunnan aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen virallinen asiakirja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on antaa Satakunnan kunnille, asukkaille ja yhdistyksille, viranomaisille ja sidosryhmille sekä muille kaavoituksesta kiinnostuneille tietoa Satakunnan maakuntakaavan 2050 prosessin lähtökohdista, alustavista tavoitteista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta.
Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on asetettu julkisesti nähtäville palautteiden antamista varten. Osallistumis- ja arviointi- suunnitelma on nähtävillä 13.5.2022 asti Satakuntaliiton virastossa, Satakunnan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja Satakuntaliiton verkkosivuilla: https://satakunta.fi/alueiden-kaytto/vireilla-olevat-maakuntakaavat/aloitusvaihe/
Satakuntaliiton maakuntahallitukselle osoitetut kirjalliset palautteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa nähtävilläoloaikana sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi tai postiosoitteeseen Satakuntaliitto, Maakuntahallitus, PL260, 28101 Pori.
Satakuntaliitto on lähettänyt kunnille, viranomaisille ja sidosryhmille lausuntopyynnön Satakunnan maakuntakaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan tarkemmat tavoitteet määritellään kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisesti kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Satakuntaliitto on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan lausuntopyynnön yhteydessä pyytänyt kunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä esityksiä kaavan tavoitteiksi.
Satakuntaliitto on pyytänyt Satakunnan kuntia nimeämään edustajansa hankkeen ajaksi maakunnan ilmastoyhteistyöryhmään. Lisäksi Satakuntaliitto on kutsunut ryhmään Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten sekä SAMKin Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen edustajat, joiden mukanaolo on tärkeää maakunnallisen kumppanuusverkoston kehittämisen kannalta. Ilmastoyhteistyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kevään 2022 aikana.
Aikavälillä 1.1.2022-31.5.2023 toteutettavassa Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa -hankkeessa kannustetaan etenkin uusia kuntia mukaan tavoitteelliseen ilmastotyöhön. Kunnille tarjotaan ajankohtaista ilmastotietoa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista, sekä mahdollistetaan kuntien verkostoituminen keskenään ja muiden hanketoimijoiden kanssa maakunta- ja seutukuntatasolla. Keskeinen osa hankkeen toteutusta on kehittää kuntien hallintokuntien keskinäistä ja luottamushenkilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja tietoisuutta ilmastoasioissa 1-3 esimerkkikunnan kanssa.
Hankkeen tuloksena valmistuu toimintamalli, joka keskittyy maakunnan liiton mahdollisuuksiin tehdä uuden aluekehityslain 17§:n mukaista maakunnallista ilmastotyötä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lue lisää: Ilmastotyön vahvistaminen Satakunnassa
Maatalouden pitkäaikainen kannattavuuden heikkeneminen yhdistettynä viime vuosien huonoihin satoihin ja tuotantopanosten kustannusten rajuun nousuun uhkaa kuitenkin maatilojen elinkelpoisuutta ja sitä myötä ruokahuoltoamme. Ukrainan sodan ja Venäjän pakotteiden myötä odotettavissa on maailmanlaajuinen ruokakriisi. Samoin Venäjän aloittama sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut olennaisesti, mikä tarkoittaa myös turvetuotannon uudelleenarvioinnin tarvetta.
Markkinahinnat Suomessa eivät ole seuranneet tuotantokustannusten nousua, minkä vuoksi talouskriisi maatiloilla on ennen kokemattoman raju. Tilanteesta ei selvitä ilman tuottajahintojen selvää nousua.
Markkinoiden ohella tarvitaan myös yhteiskunnan ja muiden tahojen vastuullista toimintaa.
Kriisin vuoksi maatalousyrittäjät ja muut tuotantoketjujen alkupäässä olevat toimijat joutuvat harkitsemaan tuotannon lopettamista taloudellisten syiden pakottamana tai koska ovat uupuneita ja turhautuneita tilanteeseen, jossa tuotannon kannattavuus, pitkäjänteisyys ja mielekkyys ovat kadonneet.
On kiire saada konkreettiset signaalit siitä, että suomalainen ruuan– ja energiantuotanto halutaan säilyttää ja siihen ollaan valmiita panostamaan.
Tulevaa kasvu– ja nostokautta koskevat tuotantopäätökset tehdään juuri nyt. Myöskään kotieläinten hoito ja ruokinta eivät voi jatkua tappiollisena.
Kriisi on nostanut kotimaisen huoltovarmuuden arvostusta. Me kaikki voimme kantaa vastuuta kotimaisesta ruoka – ja energiaturvasta.
Julkisten tahojen päätöksillä on suuri vaikutus esimerkiksi ruokahankinnoista, joiden pitäisi täyttää suomalaisen lainsäädännön vaatimukset kaikilta osin. Yhteiskunnan tehtävä on myös taata käytännön kriisivalmiuden toimivuus.
MTK–Satakunta ja Satakuntaliitto esittävät vakavan vetoomuksen maa– ja metsätalousministeriölle, että maatalousyrittäjille ja muille alkutuotannon tekijöille keskeiset tuotantokustannukset kohtuullistettaisiin ja toiminnan keskeiset edellytykset turvattaisiin nopeilla, vielä tuotantokauden 2022 toiminnan mahdollistavilla, päätöksillä.
Allekirjoittajat
Otso Heikola
johtokunnan puheenjohtaja MTK–SATAKUNTA
Rainer Lehti
maakuntahallituksen puheenjohtaja SATAKUNTALIITTO
