Biotalous murroksessa

Satakunnassa turvetuotannon väheneminen on haastanut alueen elinvoimaa ja avannut tarpeen uusille biotalouden ratkaisuille. Satakuntaliitto on myöntänyt rahoituksen Euroopan unionin osarahoittamaan BIOVAHVA-hankekokonaisuuteen, joka vahvistaa alueen biotaloutta ja ruokaketjua kehittämällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä viemällä uusia ratkaisuja käytäntöön.

Biovahva artikkelikuva

Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen (BIOVAHVA) hankekokonaisuudesta vastaavat Satafood, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pyhäjärvi-instituutti ja Prizztech. Yhteisenä tavoitteena on parantaa biotalouden kilpailukykyä ja kehittää kestäviä, kannattavia toimintamalleja turvetuotannon vähenemisen tuomiin muutoksiin.

Biotalouden kehittäminen käytännössä

Hankkeessa on toteutettu laaja joukko konkreettisia toimenpiteitä, joissa on keskitytty muun muassa energiahävikin vähentämiseen sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Biokaasun teollisuuskäyttöä koskevassa kehittämistyössä on koottu ajankohtaista tietoa biokaasun saatavuudesta, tuotannosta ja käyttömahdollisuuksista. Tuotetut selvitykset tukevat siirtymistä uusiutuviin energiaratkaisuihin ja helpottavat uusien energiaratkaisujen käyttöönottoa biotalouden eri toimijoiden keskuudessa. Kehittämistyötä on täydennetty selvityksellä metaanin käyttöpotentiaalista maakunnassa, ja toimenpiteet ovat osaltaan vauhdittaneet maakaasuverkon laajentamisen suunnittelua Satakuntaan.

Hankkeessa on tarkasteltu, miten tuotannossa syntyviä sivutuotteita ja energiaa, kuten hukkalämpöä, voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Näiden tuotannon sivuvirtojen käyttömahdollisuuksia on selvitetty kasvihuonetuotannossa. Tämä edistää kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa, lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä parantaa resurssitehokkuutta ja tukee uuden liiketoiminnan syntymistä.

Kiertotalouden ratkaisuja on havainnollistettu visualisoinneilla, joissa kuvataan elintarviketuotannon sivuvirtoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkastelussa on nostettu esiin muun muassa sivuvirtojen jalostaminen proteiineiksi, öljyiksi ja lannoitteiden raaka-aineiksi. Näin on konkretisoitu, miten yhden toimijan sivuvirta voi toimia toisen raaka-aineena, ja miten materiaaleja voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin.

Viljelyyn ja maankäyttöön liittyvissä kokeiluissa on tarkasteltu käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa on tutkittu eri kasvilajien soveltuvuutta turvemaille sekä testattu uusia viljelymenetelmiä, kuten biohiilen ja nanokuplien käyttöä. Kasvilajientarkasteluissa on keskitytty erityisesti sellaisiin kuivike-, energia-, lääke-, yrtti- ja elintarvikekasveihin, jotka voivat tarjota uusia mahdollisuuksia käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden hyödyntämiseen. Lisäksi hankkeessa on selvitetty vesienhallinnan ratkaisuja hyödyntämällä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita, ja selvitetty mahdollisuuksia löytää alueille kestäviä sekä taloudellisesti kannattavia uusia käyttötarkoituksia.

Aurinkosähkön ja maatalouden yhteensovittamista on puolestaan tutkittu AgriPV-konseptin avulla, jossa samalla peltoalalla voidaan tuottaa sekä energiaa että maataloustuotteita. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä uusiutuvan energian tuotantoa että maatalouden kannattavuutta. Kehittämistyötä on haastanut erityisesti kasvukausien vaihtelu.

 

Vaikutukset ja yhteistyön merkitys

Hankkeen vaikutukset näkyvät lisääntyneenä tietona, uusina yhteistyöverkostoina sekä uusina kehittämismahdollisuuksina biotalouden ja ruokaketjun eri toimijoiden keskuudessa. Keskeiset tulokset, kuten teollisuudelle suunnattu raportti Biokaasu Satakunnassa – saatavuus ja teollisuuskäyttö, on julkaistu avoimesti. Näin varmistetaan, että hankkeessa syntynyt tieto ja osaaminen ovat hyödynnettävissä myös jatkossa.

Hankkeentoteuttajat kuvailevat, että yhteistyön merkitys on korostunut koko hankkeen ajan. Eri organisaatioiden osaaminen on täydentänyt toisiaan, ja on mahdollistanut uusien ratkaisujen syntymisen. BIOVAHVA on luonut perustaa sille, että Satakunnan biotalous voi kehittyä entistä vahvemmaksi, kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi osana laajempaa energiasiirtymää.

Hankekokonaisuus on saanut rahoitusta Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Satakuntaliiton kautta. Hankkeen toteuttajina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy (myönnetty rahoitus 717 610 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr (myönnetty rahoitus 626 154 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026), Prizztech Oy (myönnetty rahoitus 205 209 €, toteutusaika 1.1.2024-30.6.2026) sekä Satafood Kehittämisyhdistys ry (myönnetty rahoitus 88 703 €, toteutusaika 1.11.2023-30.6.2026). Hankkeen toteuttajien verkkosivut:

BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Tutkimuskeskus WANDER

BIOVAHVA – Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – Pyhäjärvi-instituutti

Biovahva – Prizztech Oy

Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – BIOVAHVA – Satafood

  • Nea Haapanen

    Korkeakouluharjoittelija

    etunimi.sukunimi@satakunta.fi