Satakunnan maakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Arja Laulaisen (sd.) Porista, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Vilho Hakalan (kesk.) Nakkilasta, toiseksi varapuheenjohtajaksi Kaj-Mikko Mäntysen (sd.) Harjavallasta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Maria Rautasen (kok.) Porista.
Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Samu Vahteriston (kok.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Karoliina Kanervan (sd.) Raumalta.
Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Ilse Vauhkosen (sd.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Arto Metsämäen (kesk.) Huittisista.
Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta toimivat koko valtuuston toimikauden ajan vuosina 2025–2029. Varsinaisten toimielimien lisäksi valittiin suhteellinen vaalilautakunta.
“Uusi valtuustokausi on alkamassa ja toivon mukaan pääsemme olemaan aktiivisia Satakunnan edunvalvonnassa ja elinvoiman edistämisessä”, sanoo Satakunnan maakuntavaltuuston uusi puheenjohtaja Arja Laulainen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
| pj | SDP | Arja Laulainen |
| 1. vpj | KESK | Vilho Hakala |
| 2. vpj | SDP | Kaj-Mikko Mäntynen |
| 3. vpj | KOK | Maria Rautanen |
Maakuntahallitus ja hallituksen puheenjohtajisto
| pj | KOK | Samu Vahteristo | Pasi Kusmin |
| 1. vpj | SDP | Karoliina Kanerva | Johanna Riikilä |
| SDP | Riitta Sulameri | Ari Nordström | |
| SDP | Voitto Raita-Aho | Miia Sjöman | |
| SDP | Maaret Vainio | Manu Rantamäki | |
| SDP | Janne Savolainen | Petri Marttinen | |
| KESK | Mikko Uusitalo | Kaarlo Peltomaa | |
| KESK | Raija Koskiranta | Laura Airila | |
| KESK | Laura Välilä | Tuija Kankkio | |
| KOK | Viliina Välimäki | Helvi Walli | |
| KOK | Anne Holmlund | Jukka Ohrankämmen | |
| VAS | Mikko Kaunisto | Jaakko Jäntti | |
| PS | Hannu Juhola | Sari Peippo | |
Tarkastuslautakunta
| pj | SDP | Ilse Vauhkonen | Joni Immonen |
| vpj | KESK | Arto Metsämäki | Satu Jokela |
| SDP | Jarkko Viljanen | Marika Uimaluoto | |
| KOK | Kelpo Ahola | Johanna Aho | |
| KOK | Marja Lampela | Nicolas Pool |
Vaalilautakunta
| pj | SDP | Pekka Rautiainen | Olli Seppälä |
| vpj | KOK | Marja Rautanen | Mea Nordberg |
| SDP | Ilse Vauhkonen | Johanna Toivonen | |
| KOK | Jussi Ihamäki | Janne Ussa | |
| KESK | Niina Ylineva | Niklas Vähä-Ettala |
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Lisätietoja antaa:
Komission Suomen ja Saksan edustustot toivat Satakuntaan saksalaisista uutismedioista koostuvan toimittajadelegaation. Saksalaiset toimittajat tutustuivat Suomen vierailun aikana muun muassa vartiolaiva Turvaan sisäministeri Mari Rantasen kanssa ja keskustelivat turvallisuustilanteesta presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Satakunnassa saksalaiset toimittajat perehtyivät maakunnan vahvuuksiin puhtaassa energiantuotannossa, varautumisessa, teollisuuden arvoketjuissa ja meriteollisuudessa. Saksalaisia toimittajia kiinnostivat erityisesti vihreän siirtymän ratkaisut, vetytalouden tiekartta sekä Satakunnan profiloituminen turvallisuusrannikkona.
Toimittajien vierailun ohjelmassa oli tutustumiskäyntejä energia-alan ja meriteollisuuden yrityksiin sekä keskusteluja alueen asiantuntijoiden kanssa. Delegaatio saa näin ensikäden tietoa satakuntalaisista energiainnovaatioista, kestävästä teollisuudesta ja vientipotentiaalista.
”On tärkeää, että suomalaisen ja etenkin Satakunnan teollisuuden ja energiasektorin vahvuudet tulevat tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Satakunnan elinkeinoelämän profiilin nostaminen esille saksalaisissa medioissa voidaan nähdä uutena avauksena. On hienoa, että saksalaiset mediat ovat kiinnostuneita Satakunnan elinkeinoelämän vihreän kasvun ratkaisuista. Tällaisilla vierailuilla on keskeinen rooli satakuntalaisen osaamisen näkyväksi tekemisessä Euroopassa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Vierailu toteutettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Satakunnan kauppakamarin, Prizztech Oy:n, Rauman, Porin ja Harjavallan kaupunkien sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa (Boliden, P2X, Fortum, Tahkoluoto Offshore ja Forcit).
Lisätietoja:
Satakunnan kunnanvaltuustojen jäsenistä koostuva edustajainkokous on 5.9.2025 päättänyt Satakuntaliiton maakuntavaltuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Maakuntavaltuustoon on valittu 52 jäsentä.
Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä oli valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.
Maakuntavaltuuston paikat jakaantuivat edustajainkokouksessa valtuustokaudelle 2025–2029 seuraavasti:
Kunta Varsinainen Vara Puolue
Eura Helin Rauli Sarin Jyri PS
Eura Juhola Riku Jalonen Riikka KESK
Eura Toivonen Johanna Sinkkonen Maija SDP
Eurajoki Aalto Pauliina Johansson Seija SDP
Eurajoki Ankelo Kimmo Vaitomaa Marja KESK
Eurajoki Hollmén Maria Tuominen Hanna KOK
Harjavalta Mäntynen Kaj-Mikko Salomäki Lassi SDP
Harjavalta Uotila Jarmo Kangas Matias KOK
Huittinen Hahko Salla Routakangas Anitta KOK
Huittinen Metsämäki Arto Kuisma Aulikki KESK
Huittinen Santala Markus Rantanen Elias (KD) VAS
Jämijärvi Seppälä Olli Mäkelä Pentti SDP
Kankaanpää Juhola Hannu Latvajärvi Sofia PS
Kankaanpää Koivisto Arimo Pääjoki Pekka KESK
Kankaanpää Vuorinen Hannaleena Mäensivu Petra SDP
Kankaanpää Väkeväinen Nina Kenttä Hanna KESK
Karvia Kannisto Jari Raita-aho Voitto SDP
Kokemäki Kivenmaa Aapo Härkönen Tommi SDP
Kokemäki Tuominen Eeva-Liisa Seppälä Juhani KESK
Merikarvia Ylineva Niina Kujala Tarja KESK
Nakkila Ahola Kelpo Aalto Harri KOK
Nakkila Hakala Vilho Myllymaa Ilmo KESK
Pomarkku Heininen Jaana Salmela Aila VAS
Pori Huhtala Johanna Alenius Sinikka SDP
Pori Huru Petri Välimäki Matti PS
Pori Ihamäki Jussi Joutsenlahti Juha KOK
Pori Kantola Juha Viinamäki Niko KESK
Pori Laulainen Arja Heino Mirva SDP
Pori Leino-Holm Minka Laurila Jenni VIHR
Pori Lundén Martti Ryynänen Joonas SDP
Pori Nordström Ari Levonen Jyrki SDP
Pori Rautanen Maria Kyhä Henna KOK
Pori Sakari Heidi Aalto Tomi PS
Pori Salmio Marita Sulkava Heli KESK
Pori Skrov Emmastiina Lundell Katja VAS
Rauma Ahvenjärvi Sauli Ailasmaa Tapio (VAS) KD
Rauma Haaslahti Saara Seikkula Evita VIHR
Rauma Määttä Jasmin Mäenranta Pasi PS
Rauma Nordberg Mea Lampi Iida KOK
Rauma Ringbom Reijo Wallenius Pekka SDP
Rauma Ruponen Susanna Hatakka Lotta VAS
Rauma Santaoja Eveliina Salonen Merje SDP
Rauma Ussa Janne Hakala Timo KOK
Rauma Vauhkonen Ilse Varjonen Marjo SDP
Rauma Vähä-Ettala Niklas Talosaari Jenni KESK
Siikainen Kurtti Marjaana Raunio Anu SDP
Säkylä Aaltonen Juhani Käppi Hannu KOK
Säkylä Rautiainen Pekka Salonen Harri SDP
Ulvila Ahonen Tiina Roine Antti KOK
Ulvila Mäntylä Anne Mattila Johanna SDP
Ulvila Rantala Roope Pukkila Heikki KOK
Ulvila Tuori Pekka Hietanen Petra VAS
Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.
Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä? Millainen rooli merellisillä toimialoilla voi olla omavaraisuutemme tukemisessa?
Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.
Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimimme yhdessä.
– Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.
Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelun kautta voimme yhdistää eri intressit, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan voida unohtaa meriympäristöä. Hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.
– Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö merellä ja rannikolla voidaan rakentaa vain laajalla viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteisellä panoksella. Tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään yhdessä, toteaa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Essi Kärpijoki.
Suomen merialuesuunnitelma laaditaan kahdeksan rannikon maakunnan liiton välisessä tiiviissä yhteistyössä. Merialuesuunnittelun toinen kierros on nyt käynnissä ja merialuesuunnitelman päivitystyö tehdään vuosien 2024–2027 aikana.
Lisätietoja: https://merialuesuunnittelu.fi/ , meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/
Raportit:
Lisätiedot:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
essi.karpijoki@mspfinland.fi +358407073750
Timo Rantanen
Merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija
timo.rantanen@mspfinland.fi +358414548002
Vuosille 2026–2029 rakennetaan maakunnassa parasta aikaa uutta maakuntaohjelmaa. Työ on edennyt ensimmäisen version kommenttikierrokselle. Maakuntahallitus päätti lähettää Satakunta suunnitelmaa -maakuntaohjelman ensimmäisen version kommentointikierrokselle ajalla 19.6 – 29.8.2025.
”Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Haluamme olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Näiden kolmen teeman alle me etsimme sata suunnitelmaa Satakunnan tulevaisuudelle,” sanoo aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Maakuntaohjelmatyötä ohjaa alueelliset muutosajurit. Satakunnan ajureina toimii mm. rooli turvallisuusrannikkona, rooli sähköntuottajana sekä yritysklusterien tuomat vahvuudet. Ajureina toimii myös huomioon otettavat asiat väestörakenteen muutoksessa, TKI-kehityksessä sekä vastuullisuuskysymyksissä.
Satakunta kytkee Suomen länteen ja Eurooppaan turvallisuusrannikon satamien ja meriliikenteen kautta, tarjoten strategisen sijainnin turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle. Alueen vahva energiakeskittymä hyödyntää sähköistymisen ja energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia. Kasvua vauhditetaan yritysten tuottavuuden kehittämisellä, älykkään erikoistumisen teollisten ekosysteemien uudistamisella sekä kansainvälisen aseman vahvistamisella.
Satakunnassa kehitetään koulutusta ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja korkeakouluyksiköiden toimintaa vahvistetaan. Teknologinen kehitys ja työn murros huomioidaan jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen keinoin. Kestävä kasvu, vastuullinen tuotanto ja digivihreä siirtymä luovat Satakunnalle kilpailuetua ja houkuttelevat uusia investointeja. Yrittäjyyttä vahvistetaan määrätietoisesti, ja alueen energiaklusteri sekä alkutuotanto tukevat kansallista huoltovarmuutta ja ruokavientiä.
Satakunta on elinvoimainen maakunta, joka vastaa väestörakenteen muutoksiin turvaamalla hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytykset kaikille. Sujuva ja turvallinen arki varmistetaan toimivilla palveluilla, infrastruktuurilla ja yhteyksillä eri puolilla maakuntaa. Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä – koulutusmahdollisuuksia tarjotaan monipuolisesti kaikille väestöryhmille. Maakunta edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä vahvistaa kulttuuria, elämystaloutta ja alueen veto- ja pitovoimaa. Satakunta rakentaa tulevaisuutta, jossa jokainen pysyy mukana.
Maakuntaohjelma on osa suurempaa Satakunta-strategiaa. Satakunta-strategia on kokonaisuus, joka sisältää maakunnan tavoitetilaa vuoteen 2050 kuvaavan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, neljän vuoden jaksolle laadittavan maakuntaohjelman sekä EU:n ohjelmakausiin kytkeytyvän älykkään erikoistumisen strategian.
Maakuntahallitus evästi Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion valmistelua – Satakuntaliiton strategia ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamista
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 16.6.2025 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua.
Satakunnan vientivetoinen elinkeinoelämä on kohdannut viime vuosina useita merkittäviä haasteita. Ajankohtaisimpana tilannetta varjostaa Yhdysvaltain kiristyvä kauppapolitiikka ja kasvava kauppasodan uhka, jotka lisäävät epävarmuutta kansainvälisessä taloudessa. Maailmantalouden kauppapoliittinen epävakaus heijastuu myös Satakunnan talouteen.
Talouspaineista huolimatta kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Kustannuskehityksen haasteisiin pyritään pääosin vastamaan toiminnan tehostamisen keinoin. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.
Maakuntahallitus evästi valtuustoaloitteiden käsittelyä
Maakuntahallitus päätti Satakuntaliiton viraston valmistelusta maakuntavaltuuston kesäkuun kokouksessa tehtyjen valtuustoaloitteiden osalta.
”Satakunnan Yliopisto – taloudellinen näkökulma” -aloite lähetettiin Satakuntaliiton viraston valmisteltavaksi.
Lisäksi maakuntahallitus päätti ”Selvitystyön aloittaminen Valtioneuvostossa Satakunnan maakunnan purkamisesta” -aloitteen osalta, että lakisääteisen maakunnan purkamista koskevan selvitystyön aloittamista valtioneuvostossa ei ole syytä lähteä jatkovalmistelemaan Satakuntaliitossa. Maakuntahallitus esittää valtuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ko. valtuustoaloitteeseen ja että aloite on loppuun käsitelty.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi osaltaan kahden ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään yli miljoona euroa tekoälyn valjastamiseen biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä hyvinvointialueen datamassan hyödyntämisen tehostamiseen Satakunnassa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Eurassa. Kokousedustajat pääsivät työstämään maakuntaohjelmaa sähköisen howspace-alustan kautta. Maakuntaohjelmatyössä Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä toimii maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin ns. sova-ryhmänä – Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka edellyttää, että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Työpajasta saadun evästyksen tukemana valmistellaan ympäristövaikutusten arvioinnin dokumentaatio ohjelma liitteeksi.
Kokouksessa puollettiin kahden ison EAKR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:
’ Tekoälyn valjastaminen Satakunnan biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajuriksi (BioAI)’-hanke, jossa kehitetään uutta tekoälyteknologiaa hyödyntäviä ennakointityövälineitä, joiden avulla satakuntalaisessa elinkeinoelämässä kyetään kehittämään ajoissa 1. vesiympäristöön liittyvän elinkeinotoiminnan ja 2. elintarvikeketjun toimintoja vastaamaan ennakoituihin tulevaisuuden haasteellisiin muutoksiin (EU-tuki 500 000 euroa) sekä HyvoData – Hyvinvointialueen data tehokäyttöön’-hanke, jossa tarve on lisätä hyvinvointialueiden omaa tietotuotantoa, tiedon hyödyntämistä ja datatalouden kumppanuuksien rakentamista. Hankkeessa kehitetään myös työn tekemistä helpottavan tilannekuvan rakentamista tutkitun tiedon sekä kokemuksen ja datan yhteispelin avulla (EU-tuki 540 000 euroa). Sen sijaan kokouksessa ei puollettu ’Yritysturvallisuus – ennakointi ja tiedolla johtaminen’-hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportti valmistunut
Kokouksessa esiteltiin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportin sisältöä. Raportissa Satakunnan elinkeinoelämän vahvan teollisuuden ja energiatuotannon turvaamisen rinnalla on nostettu esille kehittämistavoitteina muun muassa digi- ja datatalouden ja innovaatioklustereiden edistäminen sekä liikenteen ja logistiikan kehittäminen. Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -selvityksen loppuraportti valmistui vuoden 2025 tammikuun alussa ja se on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/selvitykset/.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat
MYR:n 1.varapuheenjohtaja Eveliina Lehto p. 044 5011 131
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818
Huittisissa sijaitseva noin 130 asukkaan Rekikoski on valittu Satakunnan Vuoden Kyläksi 2025. Rekikosken kylän toiminta on pitkäjänteistä ja perinteistä, mutta myös tulevaisuuteen katsotaan ja uutta kehitellään koko ajan. Kylätalo toimii kylän sydämenä ja monipuolista toimintaa on runsaasti suhteessa kylän kokoon. Kyläyhdistys järjestää muun muassa myyjäisiä, rompetoreja, lettukekkereitä, Wanhat Konneet -tapahtumia, retkiä, tiistaikerhoja ja kyläpyöräilyjä. Talkoilla myös lämmitetään ja ylläpidetään kylätaloa.
”Ehtookahvit ovat hyvä esimerkki kylän toiminnasta, jossa eri-ikäiset kohtaavat luontevasti. Tilaisuuksiin osallistuu väkeä aivan vauvasta vaariin – ikäjakauma ulottuu käytännössä nollasta sataan vuoteen. Tämä kertoo vahvasta me-hengestä, joka on yksi kylämme keskeisistä voimavaroista.” Näin kylän toiminnasta ja yhteishengestä kerrottiin kylän hakemuksessa.
Tuomaristo ihastuikin erityisesti kylän lämpimään yhteisöllisyyteen, iloiseen vireeseen sekä konstailemattomana ja juurevana näyttäytyvään toimintaan.
”Täällä naapuri on enemmän kuin nimi postilaatikossa”, totesi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juho Kariniemi.
Kylän henki ja tekemisen meininki on selvästi huomattu, sillä kylälle on lähiaikoina muuttanut useampia uusia asukkaita. Kylällä on myös oma brändi ja kylän omia tuotteita ja viestintää tehdään aktiivisesti ja laadukkaasti mm. sosiaalisessa mediassa.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Riuttala-Mustajoen kylätalolla sunnuntaina 10.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2024. Tilikauden tulos oli 38 942 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2024. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden aikana tehtyä työtä, kuten maakunnan liiton ensimmäinen toimintaa ohjaava strategia, organisaatiomuutokset kolmelle toimialalle siirtyessä sekä johtamisen kehittäminen. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätietoja antaa:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti lähettää jäsenkuntiin kutsun edustajainkokoukseen, joka pidetään 5.9.2025. Kuntien tulee nimetä edustajainkokoukseen edustajansa. Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä on valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.
Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.
Merialuesuunnittelu edistää merialueen kehitystä ja kasvua
Maakuntahallitus kuuli merialuesuunnittelun ajankohtaisen tilannekatsauksen ja päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee merialuesuunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi.
Merialuesuunnittelun päivitystyö vuosille 2024–2027 on käynnissä, ja Satakuntaliitto on tiiviisti mukana kehittämässä ratkaisuja alueen merialueiden kestävään käyttöön. Työssä korostuvat rannikkoseudun erityistarpeet ja paikallisten toimijoiden näkemykset. Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.
Vuoden 2025 aikana päivitetään merenkäytön visio yhteistyössä rannikon maakuntien kanssa.
”Satakunnassa tehdään visiotyötä aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikallistason osallistuminen tuo suunnitteluun konkretiaa, jota sidosryhmät toivovat erityisesti energian, meriympäristön ja kalastuksen teemoissa,” kertoo Satakunnan maakuntainsinööri Anne Nummela.
Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Prosessi alkaa kesällä 2025 ja se tehdään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijoiden avulla loppuvuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana. Ympäristöselostuksen laatii konsultti, ja SOVA-kuuleminen ajoittuu vuodelle 2027.
Merialuesuunnittelussa tehdään kansainvälistä yhteistyötä useissa EU-hankkeissa. Hankkeet tukevat tiedonvaihtoa asiantuntijoiden välillä ja hyvien yhteisten käytäntöjen muodostumista. Satakuntaliitto on osallistunut useisiin hankkeisiin, kuten eMSP NBSR- ja MSP-GREEN-hankkeisiin, ja on mukana myös käynnissä olevassa Oceanids-hankkeessa. Lisäksi Satakuntaliitto on varautunut aloittamaan kaksi uutta kansainvälistä hanketta, MariPark ja SEABas.
Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.
Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto kääntyi nousuun aivan loppuvuodesta ja henkilöstömääräkin kohosi hieman. Viennin arvo laski kuitenkin edelleen. Liikevaihto nousi meriteollisuudessa ja metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, mikä voi viitata myös tuotannon kasvuun. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi loppuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski selvästi automaatiossa ja robotiikassa, metallien jalostuksessa sekä hieman konepajoilla. Automaatiossa ja metallien jalostuksessa henkilöstöä lisättiin silti edelleen, joten tuotannon taso ei liene pudonnut merkittävästi. Automaatiossa tilausten laskutusaikataulujen osuminen vertailuajankohtaan saattaa ainakin osin selittää kehitystä.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto, vienti ja henkilöstö kasvoivat loppuvuonna. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto ja ensin mainitussa myös henkilöstö laski yhä. Ainakin metsäteollisuuden vienti putosi. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä syyskesällä, mutta aivan loppuvuodesta kirjattiin kasvua. Sen sijaan henkilöstöä vähennettiin edelleen tuntuvasti.
Satakunnan palvelualojen kehitys sujui vuoden 2024 heinä-joulukuussa aiempaa vaimeampana. Liikevaihdon nousu jatkui enää liike-elämän palveluissa ja tauon jälkeen myös luovilla aloilla. Kaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto supistui. Palvelualojen henkilöstömääräkin aleni jokaisella alatoimialalla. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärä aleni poikkeuksellisesti.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2024 heinä-joulukuussa 2,5 % vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto ei käytännössä enää pudonnut, mikä saattaa antaa viitteitä käänteestä. Toisin kuin maassa keskimäärin Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, mutta tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon taso ei ole pudonnut yhtä paljon kuin liikevaihdon lasku antaa ymmärtää.
51 % maakunnan yrityksistä saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. 35 % yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun, mikä on aavistuksen aiempaa enemmän. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kuusi prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi 9,1 %. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto supistui 0,6 %. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana reilut 23 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 3,3 %.
Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli varsin vaisua, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin kasvu ja liikevaihdon laskun pysähtyminen. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Myös metsäteollisuus pääsi nipin napin kasvun puolelle. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti kehitykseen. Rakentamisen liikevaihdon romahdus jatkui. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan ja luovien alojen liikevaihto aleni.
Satakunnassa henkilöstömäärä aleni edelleen vähän (-1,0 %) vuoden 2024 heinä-joulukuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä pysyi ennallaan, tosin alakohtainen vaihtelu oli edelleen suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin loppuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni hieman.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2024 (vertailu vuoden 2023 vastaava aika)
- Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto aleni yhä jonkin verran (-1,8 %) samoin kuin viennin arvo (-4,7 %). Henkilöstömäärä sen sijaan pysyi käytännössä ennallaan (-0,1 %).
- Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku pysähtyi (0,1 %). Viennin arvo aleni selvästi (-4,7 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (0,5 %).
- Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä hintojen laskun vuoksi (-7,8 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,6 %).
- Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,1 %). Henkilöstömäärä aleni yhä (-3,8 %).
- Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto putosi (-2,4 %) samoin kuin henkilöstömäärä (-0,8 %).
- Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto kohosi (4,4 %), henkilöstökin kasvoi (0,5 %).
- Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (6,4 %). Työntekijöitä palkattiin lisää myös (4,7 %).
- Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-5,6 %). Henkilöstömääräkin aleni (-0,6 %).
- Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (38,8 %). Henkilöstömäärä aleni silti (-4,4 %).
- Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto laski merkittävästi (-24,4 %). Henkilöstöä lisättiin silti (1,9 %).
- Metsäteollisuuden liikevaihto (-6,8 %) ja viennin arvo (-6,4 %) laskivat yhä tuntuvasti. Henkilöstömääräkin supistui jonkin verran (-2,3 %).
- Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-12,1 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (-0,1 %).
- Elintarviketeollisuuden liikevaihto kohosi (3,9 %). Viennin arvokin nousi hieman (1,7 %). Henkilöstömäärä kasvoi edelleen (2,4 %).
- Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi loppuvuodesta (-0,3 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-4,2 %).
- Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto laski vähän (-1,3 %). Henkilöstömääräkin aleni (-1,7 %).
- Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui hieman (-0,9 %). Henkilöstöäkin vähennettiin (-2,6 %).
- Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi edelleen (3,8 %). tehdyn työn määrä laski silti (-2,7 %).
- Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,5 %).
- Luovien alojen liikevaihto kasvoi jälleen (2,2 %). Henkilöstöä vähennettiin silti (-3,2 %).
- Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijämäärä aleni poikkeuksellisesti hieman (-0,7 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsauksen voit lukea täältä.
Lisätietoja:
Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, puh 044 711 4350, etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta.
Maakuntahallitus antoi lausunnon selonteosta, jossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän ja rahoituksen toimivuutta ja vaikuttavuutta vuonna 2026 alkavan lainsäädännön uudistamisen pohjaksi. Lainsäädäntöä arvioidaan käytettävissä olevien resurssien kannalta. Uuden aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alusta uuden EU-ohjelmakauden alkaessa.
Lausunnossa painotettiin maakuntien liittojen roolia aluekehityksessä. Aluekehitystyö on laaja-alaista ja kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jota ohjaavat yhteisesti hyväksytyt kansalliset ja maakuntien strategiat. Maakuntien liitot toimivat aluekehitysviranomaisena, joka vastaa pitkäaikaisten strategioiden pohjalta luotavan maakuntaohjelman rakentamisesta.
Maakuntaohjelmien osallistavan laatimisen ja toteutuksen kautta liitot vahvistavat alueen toimijoiden jaettua ymmärrystä tilannekuvasta, yhteisistä tavoitteista sekä vahvistavat ja koordinoivat maakuntien elinvoiman vahvistamisen kannalta välttämätöntä yhteistyötä. Maakuntaohjelmassa huomioidaan kattavasti myös maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikan tavoitteita samoin kuin kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteita suhteessa maakunnan strategisiin kehittämistavoitteisiin.
”Maakuntaohjelmilla on merkittävä rooli maakunnan aluekehitystoiminnan ohjaajana. Maakuntien liitot toimivat myös alueiden toimijoiden yhteen kerääjän roolissa ja vahvana aluekehitysviranomaisena,” sanoo Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Maakuntahallituksen lausunnossa nostetaan esiin näkökulma, jonka mukaan kaikkien halukkaiden maakunnan liittojen tulee voida toimia välittävinä toimieliminä hankkeissa. Välittäviksi toimielimiksi kutsutaan Suomessa EU-osarahoitteisten hankkeiden rahoittajia. Välittävän toimielimen tehtävässä on tärkeää mm. maakuntaohjelman ja paikallisten olosuhteiden tuntemus sekä rahoittajan läsnäolo alueilla.
Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että aluekehityslainsäädännön tulee olla joustavaa, että sillä voidaan varautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Viime vuosina luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymykset, maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus ovat nousseet aluepolitiikan ja aluekehittämisen agendalle. Ne eivät voi olla enää pelkästään sektoriministeriöiden lainsäädännössä, vaan on otettava huomioon kokonaisuusvaikutukset myös maakunnissa.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi