Rannikon maakuntien liitot ovat käynnistäneet Suomen merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön. Tässä tilaisuudessa keskitytään päivitettävän suunnitelman teemapainotettujen vaihtoehtojen tarkastelemiseen ja toimialojen näkökulmien yhteensovittamiseen erityisesti Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren näkökulmasta. Teemapainotetut vaihtoehdot on laadittu merialuesuunnittelun toisen kierroksen läpileikkaavien teemojen huoltovarmuus ja turvallisuus, ilmastoviisas merialuesuunnittelu ja merellinen monikäyttö ympärille. Tilaisuudessa avataan myös merialuesuunnitteluprosessin etenemistä. Tarkempi ohjelma lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta.
Alueellinen vuorovaikutusfoorumi on osa syksyn aikana järjestettävää merialuesuunnittelun vuorovaikutustapahtumien sarjaa, joka aloitettiin syyskuussa pidetyllä kansallisen tason tilaisuudella. Alueelliset tilaisuudet jalkautuvat syys-marraskuun aikana eri puolille Suomen rannikkoa.
Sidosryhmien osallistuminen on keskeinen osa merialuesuunnittelua. Laadukas ja yhteensovittava suunnittelu edellyttää eri hallinnonalojen, toimialojen, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmien huomioon ottamista, minkä vuoksi näemme osallistumisenne erittäin tärkeänä.
Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 22.10.2025 tästä.
Tilaisuudessa on rajallinen määrä paikkoja.
Lue lisää merialuesuunnittelusta: https://merialuesuunnittelu.fi/
Satakuntaliitto, Satakunnan kunnat ja Satakunnan hyvinvointialue valmistelevat yhteistä strategista kumppanuussopimusta, jonka tavoitteena on vahvistaa alueellista yhteistyötä ja edistää satakuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Sopimus määrittää yhteiset tavoitteet, yhteistyörakenteet ja vastuunjaon alueen toimijoiden välillä. Sen avulla halutaan varmistaa, että Satakunnan kunnat, hyvinvointialue ja maakunnan liitto suuntaavat toimintansa yhteiseen tilannekuvaan ja tietoon perustuen. Sopimus toimii puitesopimuksena, jonka pohjalta laaditaan päivittyvä toimenpidesuunnitelma konkreettisista yhteistyötoimista ja niiden seurannasta.
Valmistelu käynnistyi Satakuntaliiton aloitteesta helmikuussa 2024. Työtä johti maakuntajohtaja Kristiina Salonen ja neuvotteluryhmässä olivat mukana Satakunnan hyvinvointialueen ja useiden kuntien edustajat. Sopimusluonnos esiteltiin kuntajohtajakokouksessa helmikuussa 2025 ja kevään aikana sitä on käsitelty sopijaosapuolten hallituksissa.
Tavoitteena on luoda yhteinen ja pitkäjänteinen toimintamalli, joka vahvistaa alueellista vaikuttavuutta ja tukee julkisten toimijoiden strategista yhteistyötä Satakunnassa.
Vuoden 2026 talousarvio ja talous- ja toimintasuunnitelma 2026–2028
Maakuntahallitus käsitteli Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028, joka lähetettiin lausuntokierrokselle jäsenkuntiin. Talousarviotyötä on ohjannut keväällä 2024 Satakuntaliitolle luotu strategia.
Maakuntahallitus käsitteli ehdotuksen vuoden 2026 talousarvioksi ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2026–2028 ja pyysi näistä jäsenkuntien lausunnot pe 7.11.2025 mennessä. Kuntien tekemät lausunnot koskien talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa käsitellään maakuntahallituksen seuraavassa kokouksessa 17.11.2025, josta se esitetään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi 28.11.2025 pidettävässä kokouksessa. Tavoitteiden asettelua on ohjannut maakuntavaltuuston toukokuussa 2024 vahvistama Satakuntaliiton strategia.
Syksyllä 2025 Satakuntaliiton johto ja koko henkilöstö on jatkanut strategian kirkastamista ja arvioinut toiminnan painopisteiden päivittämisen tarvetta. Tämän työskentelyn lopputuloksena päivitettiin painopisteistä yhtä: vahvistamme elinvoimaa. Tämän tilalle valittiin koko organisaation toimintoihin paremmin sopiva ja työskentelyasennetta kuvaava uusi toiminnan painopiste: toimimme rohkeasti Satakunnan eduksi. Jokainen toimiala on asettanut omat tavoitteensa ensi vuodelle huomioiden koko organisaation yhteiset toiminnan painopisteet
Talousarvion mukaan vuodesta 2026 tulee noin 46 tuhatta euroa alijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämäisyyden vuoksi alijäämä ei vaaranna liiton taloutta ja alijäämäisyys on tarkoitus tasapainottaa suunnitelmavuosien aikana pääosin pysyvien kustannussäästöjen avulla. Erityisesti suunnitelmakaudella toteutettavat toimitilaratkaisut sekä henkilöstön eläköitymiset luovat edellytykset talousarvion tasapainottamiselle suunnitellulla aikavälillä.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätietoja:
Satakunnan maakuntavaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Arja Laulaisen (sd.) Porista, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Vilho Hakalan (kesk.) Nakkilasta, toiseksi varapuheenjohtajaksi Kaj-Mikko Mäntysen (sd.) Harjavallasta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Maria Rautasen (kok.) Porista.
Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen puheenjohtajaksi Samu Vahteriston (kok.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Karoliina Kanervan (sd.) Raumalta.
Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Ilse Vauhkosen (sd.) Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Arto Metsämäen (kesk.) Huittisista.
Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta toimivat koko valtuuston toimikauden ajan vuosina 2025–2029. Varsinaisten toimielimien lisäksi valittiin suhteellinen vaalilautakunta.
“Uusi valtuustokausi on alkamassa ja toivon mukaan pääsemme olemaan aktiivisia Satakunnan edunvalvonnassa ja elinvoiman edistämisessä”, sanoo Satakunnan maakuntavaltuuston uusi puheenjohtaja Arja Laulainen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
| pj | SDP | Arja Laulainen |
| 1. vpj | KESK | Vilho Hakala |
| 2. vpj | SDP | Kaj-Mikko Mäntynen |
| 3. vpj | KOK | Maria Rautanen |
Maakuntahallitus ja hallituksen puheenjohtajisto
| pj | KOK | Samu Vahteristo | Pasi Kusmin |
| 1. vpj | SDP | Karoliina Kanerva | Johanna Riikilä |
| SDP | Riitta Sulameri | Ari Nordström | |
| SDP | Voitto Raita-Aho | Miia Sjöman | |
| SDP | Maaret Vainio | Manu Rantamäki | |
| SDP | Janne Savolainen | Petri Marttinen | |
| KESK | Mikko Uusitalo | Kaarlo Peltomaa | |
| KESK | Raija Koskiranta | Laura Airila | |
| KESK | Laura Välilä | Tuija Kankkio | |
| KOK | Viliina Välimäki | Helvi Walli | |
| KOK | Anne Holmlund | Jukka Ohrankämmen | |
| VAS | Mikko Kaunisto | Jaakko Jäntti | |
| PS | Hannu Juhola | Sari Peippo | |
Tarkastuslautakunta
| pj | SDP | Ilse Vauhkonen | Joni Immonen |
| vpj | KESK | Arto Metsämäki | Satu Jokela |
| SDP | Jarkko Viljanen | Marika Uimaluoto | |
| KOK | Kelpo Ahola | Johanna Aho | |
| KOK | Marja Lampela | Nicolas Pool |
Vaalilautakunta
| pj | SDP | Pekka Rautiainen | Olli Seppälä |
| vpj | KOK | Marja Rautanen | Mea Nordberg |
| SDP | Ilse Vauhkonen | Johanna Toivonen | |
| KOK | Jussi Ihamäki | Janne Ussa | |
| KESK | Niina Ylineva | Niklas Vähä-Ettala |
Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.
Lisätietoja antaa:
Komission Suomen ja Saksan edustustot toivat Satakuntaan saksalaisista uutismedioista koostuvan toimittajadelegaation. Saksalaiset toimittajat tutustuivat Suomen vierailun aikana muun muassa vartiolaiva Turvaan sisäministeri Mari Rantasen kanssa ja keskustelivat turvallisuustilanteesta presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Satakunnassa saksalaiset toimittajat perehtyivät maakunnan vahvuuksiin puhtaassa energiantuotannossa, varautumisessa, teollisuuden arvoketjuissa ja meriteollisuudessa. Saksalaisia toimittajia kiinnostivat erityisesti vihreän siirtymän ratkaisut, vetytalouden tiekartta sekä Satakunnan profiloituminen turvallisuusrannikkona.
Toimittajien vierailun ohjelmassa oli tutustumiskäyntejä energia-alan ja meriteollisuuden yrityksiin sekä keskusteluja alueen asiantuntijoiden kanssa. Delegaatio saa näin ensikäden tietoa satakuntalaisista energiainnovaatioista, kestävästä teollisuudesta ja vientipotentiaalista.
”On tärkeää, että suomalaisen ja etenkin Satakunnan teollisuuden ja energiasektorin vahvuudet tulevat tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Satakunnan elinkeinoelämän profiilin nostaminen esille saksalaisissa medioissa voidaan nähdä uutena avauksena. On hienoa, että saksalaiset mediat ovat kiinnostuneita Satakunnan elinkeinoelämän vihreän kasvun ratkaisuista. Tällaisilla vierailuilla on keskeinen rooli satakuntalaisen osaamisen näkyväksi tekemisessä Euroopassa”, toteaa Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Vierailu toteutettiin yhteistyössä Satakuntaliiton, Satakunnan kauppakamarin, Prizztech Oy:n, Rauman, Porin ja Harjavallan kaupunkien sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa (Boliden, P2X, Fortum, Tahkoluoto Offshore ja Forcit).
Lisätietoja:
Satakunnan kunnanvaltuustojen jäsenistä koostuva edustajainkokous on 5.9.2025 päättänyt Satakuntaliiton maakuntavaltuuston jäsenistä ja varajäsenistä. Maakuntavaltuustoon on valittu 52 jäsentä.
Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä oli valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.
Maakuntavaltuuston paikat jakaantuivat edustajainkokouksessa valtuustokaudelle 2025–2029 seuraavasti:
Kunta Varsinainen Vara Puolue
Eura Helin Rauli Sarin Jyri PS
Eura Juhola Riku Jalonen Riikka KESK
Eura Toivonen Johanna Sinkkonen Maija SDP
Eurajoki Aalto Pauliina Johansson Seija SDP
Eurajoki Ankelo Kimmo Vaitomaa Marja KESK
Eurajoki Hollmén Maria Tuominen Hanna KOK
Harjavalta Mäntynen Kaj-Mikko Salomäki Lassi SDP
Harjavalta Uotila Jarmo Kangas Matias KOK
Huittinen Hahko Salla Routakangas Anitta KOK
Huittinen Metsämäki Arto Kuisma Aulikki KESK
Huittinen Santala Markus Rantanen Elias (KD) VAS
Jämijärvi Seppälä Olli Mäkelä Pentti SDP
Kankaanpää Juhola Hannu Latvajärvi Sofia PS
Kankaanpää Koivisto Arimo Pääjoki Pekka KESK
Kankaanpää Vuorinen Hannaleena Mäensivu Petra SDP
Kankaanpää Väkeväinen Nina Kenttä Hanna KESK
Karvia Kannisto Jari Raita-aho Voitto SDP
Kokemäki Kivenmaa Aapo Härkönen Tommi SDP
Kokemäki Tuominen Eeva-Liisa Seppälä Juhani KESK
Merikarvia Ylineva Niina Kujala Tarja KESK
Nakkila Ahola Kelpo Aalto Harri KOK
Nakkila Hakala Vilho Myllymaa Ilmo KESK
Pomarkku Heininen Jaana Salmela Aila VAS
Pori Huhtala Johanna Alenius Sinikka SDP
Pori Huru Petri Välimäki Matti PS
Pori Ihamäki Jussi Joutsenlahti Juha KOK
Pori Kantola Juha Viinamäki Niko KESK
Pori Laulainen Arja Heino Mirva SDP
Pori Leino-Holm Minka Laurila Jenni VIHR
Pori Lundén Martti Ryynänen Joonas SDP
Pori Nordström Ari Levonen Jyrki SDP
Pori Rautanen Maria Kyhä Henna KOK
Pori Sakari Heidi Aalto Tomi PS
Pori Salmio Marita Sulkava Heli KESK
Pori Skrov Emmastiina Lundell Katja VAS
Rauma Ahvenjärvi Sauli Ailasmaa Tapio (VAS) KD
Rauma Haaslahti Saara Seikkula Evita VIHR
Rauma Määttä Jasmin Mäenranta Pasi PS
Rauma Nordberg Mea Lampi Iida KOK
Rauma Ringbom Reijo Wallenius Pekka SDP
Rauma Ruponen Susanna Hatakka Lotta VAS
Rauma Santaoja Eveliina Salonen Merje SDP
Rauma Ussa Janne Hakala Timo KOK
Rauma Vauhkonen Ilse Varjonen Marjo SDP
Rauma Vähä-Ettala Niklas Talosaari Jenni KESK
Siikainen Kurtti Marjaana Raunio Anu SDP
Säkylä Aaltonen Juhani Käppi Hannu KOK
Säkylä Rautiainen Pekka Salonen Harri SDP
Ulvila Ahonen Tiina Roine Antti KOK
Ulvila Mäntylä Anne Mattila Johanna SDP
Ulvila Rantala Roope Pukkila Heikki KOK
Ulvila Tuori Pekka Hietanen Petra VAS
Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on tilannut ja Capful toteuttanut juuri julkaistun selvityksen, joka käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa ajantasaisen tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.
Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä? Millainen rooli merellisillä toimialoilla voi olla omavaraisuutemme tukemisessa?
Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.
Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimimme yhdessä.
– Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.
Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelun kautta voimme yhdistää eri intressit, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Turvallisuuden nimissä ei kuitenkaan voida unohtaa meriympäristöä. Hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.
– Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö merellä ja rannikolla voidaan rakentaa vain laajalla viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteisellä panoksella. Tulevaisuutta ei ennusteta, vaan se tehdään yhdessä, toteaa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Essi Kärpijoki.
Suomen merialuesuunnitelma laaditaan kahdeksan rannikon maakunnan liiton välisessä tiiviissä yhteistyössä. Merialuesuunnittelun toinen kierros on nyt käynnissä ja merialuesuunnitelman päivitystyö tehdään vuosien 2024–2027 aikana.
Lisätietoja: https://merialuesuunnittelu.fi/ , meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/
Raportit:
Lisätiedot:
Essi Kärpijoki
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
essi.karpijoki@mspfinland.fi +358407073750
Timo Rantanen
Merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija
timo.rantanen@mspfinland.fi +358414548002
Vuosille 2026–2029 rakennetaan maakunnassa parasta aikaa uutta maakuntaohjelmaa. Työ on edennyt ensimmäisen version kommenttikierrokselle. Maakuntahallitus päätti lähettää Satakunta suunnitelmaa -maakuntaohjelman ensimmäisen version kommentointikierrokselle ajalla 19.6 – 29.8.2025.
”Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Haluamme olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Näiden kolmen teeman alle me etsimme sata suunnitelmaa Satakunnan tulevaisuudelle,” sanoo aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.
Maakuntaohjelmatyötä ohjaa alueelliset muutosajurit. Satakunnan ajureina toimii mm. rooli turvallisuusrannikkona, rooli sähköntuottajana sekä yritysklusterien tuomat vahvuudet. Ajureina toimii myös huomioon otettavat asiat väestörakenteen muutoksessa, TKI-kehityksessä sekä vastuullisuuskysymyksissä.
Satakunta kytkee Suomen länteen ja Eurooppaan turvallisuusrannikon satamien ja meriliikenteen kautta, tarjoten strategisen sijainnin turvallisuus- ja puolustusteollisuudelle. Alueen vahva energiakeskittymä hyödyntää sähköistymisen ja energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia. Kasvua vauhditetaan yritysten tuottavuuden kehittämisellä, älykkään erikoistumisen teollisten ekosysteemien uudistamisella sekä kansainvälisen aseman vahvistamisella.
Satakunnassa kehitetään koulutusta ja tutkimusta tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, ja korkeakouluyksiköiden toimintaa vahvistetaan. Teknologinen kehitys ja työn murros huomioidaan jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen keinoin. Kestävä kasvu, vastuullinen tuotanto ja digivihreä siirtymä luovat Satakunnalle kilpailuetua ja houkuttelevat uusia investointeja. Yrittäjyyttä vahvistetaan määrätietoisesti, ja alueen energiaklusteri sekä alkutuotanto tukevat kansallista huoltovarmuutta ja ruokavientiä.
Satakunta on elinvoimainen maakunta, joka vastaa väestörakenteen muutoksiin turvaamalla hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytykset kaikille. Sujuva ja turvallinen arki varmistetaan toimivilla palveluilla, infrastruktuurilla ja yhteyksillä eri puolilla maakuntaa. Nuorten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat keskiössä – koulutusmahdollisuuksia tarjotaan monipuolisesti kaikille väestöryhmille. Maakunta edistää luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä vahvistaa kulttuuria, elämystaloutta ja alueen veto- ja pitovoimaa. Satakunta rakentaa tulevaisuutta, jossa jokainen pysyy mukana.
Maakuntaohjelma on osa suurempaa Satakunta-strategiaa. Satakunta-strategia on kokonaisuus, joka sisältää maakunnan tavoitetilaa vuoteen 2050 kuvaavan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, neljän vuoden jaksolle laadittavan maakuntaohjelman sekä EU:n ohjelmakausiin kytkeytyvän älykkään erikoistumisen strategian.
Maakuntahallitus evästi Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion valmistelua – Satakuntaliiton strategia ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamista
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 16.6.2025 valmisteluaikataulun Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvion laadintaan. Maakuntahallitus evästi kokouksessaan myös talousarvion jatkovalmistelua.
Satakunnan vientivetoinen elinkeinoelämä on kohdannut viime vuosina useita merkittäviä haasteita. Ajankohtaisimpana tilannetta varjostaa Yhdysvaltain kiristyvä kauppapolitiikka ja kasvava kauppasodan uhka, jotka lisäävät epävarmuutta kansainvälisessä taloudessa. Maailmantalouden kauppapoliittinen epävakaus heijastuu myös Satakunnan talouteen.
Talouspaineista huolimatta kuntien maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Kustannuskehityksen haasteisiin pyritään pääosin vastamaan toiminnan tehostamisen keinoin. Satakuntaliiton strategia 2025–2027 ohjaa talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista.
Maakuntahallitus evästi valtuustoaloitteiden käsittelyä
Maakuntahallitus päätti Satakuntaliiton viraston valmistelusta maakuntavaltuuston kesäkuun kokouksessa tehtyjen valtuustoaloitteiden osalta.
”Satakunnan Yliopisto – taloudellinen näkökulma” -aloite lähetettiin Satakuntaliiton viraston valmisteltavaksi.
Lisäksi maakuntahallitus päätti ”Selvitystyön aloittaminen Valtioneuvostossa Satakunnan maakunnan purkamisesta” -aloitteen osalta, että lakisääteisen maakunnan purkamista koskevan selvitystyön aloittamista valtioneuvostossa ei ole syytä lähteä jatkovalmistelemaan Satakuntaliitossa. Maakuntahallitus esittää valtuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ko. valtuustoaloitteeseen ja että aloite on loppuun käsitelty.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätiedot:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi osaltaan kahden ison EU-hankkeen rahoittamisen. Tukea myönnetään yli miljoona euroa tekoälyn valjastamiseen biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä hyvinvointialueen datamassan hyödyntämisen tehostamiseen Satakunnassa.
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän kokoontui tänään Eurassa. Kokousedustajat pääsivät työstämään maakuntaohjelmaa sähköisen howspace-alustan kautta. Maakuntaohjelmatyössä Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä toimii maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin ns. sova-ryhmänä – Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), joka edellyttää, että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Työpajasta saadun evästyksen tukemana valmistellaan ympäristövaikutusten arvioinnin dokumentaatio ohjelma liitteeksi.
Kokouksessa puollettiin kahden ison EAKR-hankkeen rahoitusta. Rahoitusta saavat:
’ Tekoälyn valjastaminen Satakunnan biotalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan ajuriksi (BioAI)’-hanke, jossa kehitetään uutta tekoälyteknologiaa hyödyntäviä ennakointityövälineitä, joiden avulla satakuntalaisessa elinkeinoelämässä kyetään kehittämään ajoissa 1. vesiympäristöön liittyvän elinkeinotoiminnan ja 2. elintarvikeketjun toimintoja vastaamaan ennakoituihin tulevaisuuden haasteellisiin muutoksiin (EU-tuki 500 000 euroa) sekä HyvoData – Hyvinvointialueen data tehokäyttöön’-hanke, jossa tarve on lisätä hyvinvointialueiden omaa tietotuotantoa, tiedon hyödyntämistä ja datatalouden kumppanuuksien rakentamista. Hankkeessa kehitetään myös työn tekemistä helpottavan tilannekuvan rakentamista tutkitun tiedon sekä kokemuksen ja datan yhteispelin avulla (EU-tuki 540 000 euroa). Sen sijaan kokouksessa ei puollettu ’Yritysturvallisuus – ennakointi ja tiedolla johtaminen’-hankkeen rahoittamista. Hankkeesta tehdään hylkäyspäätös.
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportti valmistunut
Kokouksessa esiteltiin elinkeinoelämän toimintaedellytykset Satakunnassa-raportin sisältöä. Raportissa Satakunnan elinkeinoelämän vahvan teollisuuden ja energiatuotannon turvaamisen rinnalla on nostettu esille kehittämistavoitteina muun muassa digi- ja datatalouden ja innovaatioklustereiden edistäminen sekä liikenteen ja logistiikan kehittäminen. Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -selvityksen loppuraportti valmistui vuoden 2025 tammikuun alussa ja se on julkaistu Satakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa satakunta.fi/alueidenkaytto/vireilla/selvitykset/.
Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:
Lisätietoja antavat
MYR:n 1.varapuheenjohtaja Eveliina Lehto p. 044 5011 131
aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma p. 044 7114 330
rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg p. 050 5696 818
Huittisissa sijaitseva noin 130 asukkaan Rekikoski on valittu Satakunnan Vuoden Kyläksi 2025. Rekikosken kylän toiminta on pitkäjänteistä ja perinteistä, mutta myös tulevaisuuteen katsotaan ja uutta kehitellään koko ajan. Kylätalo toimii kylän sydämenä ja monipuolista toimintaa on runsaasti suhteessa kylän kokoon. Kyläyhdistys järjestää muun muassa myyjäisiä, rompetoreja, lettukekkereitä, Wanhat Konneet -tapahtumia, retkiä, tiistaikerhoja ja kyläpyöräilyjä. Talkoilla myös lämmitetään ja ylläpidetään kylätaloa.
”Ehtookahvit ovat hyvä esimerkki kylän toiminnasta, jossa eri-ikäiset kohtaavat luontevasti. Tilaisuuksiin osallistuu väkeä aivan vauvasta vaariin – ikäjakauma ulottuu käytännössä nollasta sataan vuoteen. Tämä kertoo vahvasta me-hengestä, joka on yksi kylämme keskeisistä voimavaroista.” Näin kylän toiminnasta ja yhteishengestä kerrottiin kylän hakemuksessa.
Tuomaristo ihastuikin erityisesti kylän lämpimään yhteisöllisyyteen, iloiseen vireeseen sekä konstailemattomana ja juurevana näyttäytyvään toimintaan.
”Täällä naapuri on enemmän kuin nimi postilaatikossa”, totesi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juho Kariniemi.
Kylän henki ja tekemisen meininki on selvästi huomattu, sillä kylälle on lähiaikoina muuttanut useampia uusia asukkaita. Kylällä on myös oma brändi ja kylän omia tuotteita ja viestintää tehdään aktiivisesti ja laadukkaasti mm. sosiaalisessa mediassa.
Vuoden Kylä -kilpailu huipentuu maakunnallisilla kyläpäivillä Riuttala-Mustajoen kylätalolla sunnuntaina 10.8. klo 14.00, jolloin uusi Vuoden Kylä perinteen mukaan palkitaan. Satakuntaliitto palkitsee Vuoden Kylän 3 400 euron palkintosummalla.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Satakuntaliiton vuoden 2024 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
Valtuusto hyväksyi tilintarkastuskertomuksen mukaisesti tilinpäätöksen vuodelta 2024. Tilikauden tulos oli 38 942 euroa ylijäämäinen. Valtuusto päätti myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Valtuusto hyväksyi myös toimintakertomuksen vuodelta 2024. Toimintakertomuksessa kerrattiin vuoden aikana tehtyä työtä, kuten maakunnan liiton ensimmäinen toimintaa ohjaava strategia, organisaatiomuutokset kolmelle toimialalle siirtyessä sekä johtamisen kehittäminen. Toimintakertomuksessa käytiin läpi myös toimialakohtaisesti tapahtumia.
Kokouksen esityslistaan pääset tästä.
Lisätietoja antaa:
Kristiina Salonen
Maakuntajohtaja
+358 50 512 0010
etunimi.sukunimi@satakunta.fi
Olli Luoma
Hallintojohtaja
+358 44 432 5202
Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti lähettää jäsenkuntiin kutsun edustajainkokoukseen, joka pidetään 5.9.2025. Kuntien tulee nimetä edustajainkokoukseen edustajansa. Edustajien määrä kunnassa määräytyy asukasluvun mukaan. Kuntia pyydetään nimeämään yhteensä 52 edustajaa, joiden tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä. Edustajainkokouksen tehtävänä on valita 52 jäseninen maakuntavaltuusto, jonka jäsenten niin ikään tulee olla kunnanvaltuuston jäseniä.
Uusi maakuntavaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 3.10.2025, jossa päätetään maakuntahallituksen (13 jäsentä) sekä tarkastuslautakunnan (5 jäsentä) kokoonpanot.
Merialuesuunnittelu edistää merialueen kehitystä ja kasvua
Maakuntahallitus kuuli merialuesuunnittelun ajankohtaisen tilannekatsauksen ja päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto merkitsee merialuesuunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi.
Merialuesuunnittelun päivitystyö vuosille 2024–2027 on käynnissä, ja Satakuntaliitto on tiiviisti mukana kehittämässä ratkaisuja alueen merialueiden kestävään käyttöön. Työssä korostuvat rannikkoseudun erityistarpeet ja paikallisten toimijoiden näkemykset. Tarkasteltavia merellisiä sektoreita on 11 ja läpileikkaavia teemoja neljä: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus.
Vuoden 2025 aikana päivitetään merenkäytön visio yhteistyössä rannikon maakuntien kanssa.
”Satakunnassa tehdään visiotyötä aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmien, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Paikallistason osallistuminen tuo suunnitteluun konkretiaa, jota sidosryhmät toivovat erityisesti energian, meriympäristön ja kalastuksen teemoissa,” kertoo Satakunnan maakuntainsinööri Anne Nummela.
Suomen merialuesuunnitelman päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Prosessi alkaa kesällä 2025 ja se tehdään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijoiden avulla loppuvuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana. Ympäristöselostuksen laatii konsultti, ja SOVA-kuuleminen ajoittuu vuodelle 2027.
Merialuesuunnittelussa tehdään kansainvälistä yhteistyötä useissa EU-hankkeissa. Hankkeet tukevat tiedonvaihtoa asiantuntijoiden välillä ja hyvien yhteisten käytäntöjen muodostumista. Satakuntaliitto on osallistunut useisiin hankkeisiin, kuten eMSP NBSR- ja MSP-GREEN-hankkeisiin, ja on mukana myös käynnissä olevassa Oceanids-hankkeessa. Lisäksi Satakuntaliitto on varautunut aloittamaan kaksi uutta kansainvälistä hanketta, MariPark ja SEABas.
Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.