Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Satakuntaliiton strategian 2025–2027 toukokuun kokouksessaan. Satakuntaliitto on uudistanut toimintaansa laatimalla maakunnan liitolle oman strategian. Satakuntaliiton hallintosäännön 2 §:n mukaan kuntayhtymän johtaminen perustuu Satakuntaliiton toimintastrategiaan sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan. Satakuntaliiton toiminnan kehittämisen tueksi on nähty tarpeelliseksi laatia oma strategia kirkastamaan toiminnan painopisteitä. Satakuntaliitolla ei ole ollut aiemmin liiton omaan toimintaan kohdistuvaa strategiaa.
Satakuntaliiton strategia on tehty yhteistyössä koko henkilöstön kanssa syksystä 2023 alkaen ja luonnos strategiasta on käynyt kevään aikana kommenttikierroksella sidosryhmillä. Maakuntahallitus kävi kokouksessaan 29.4.2024 läpi yhteenvedon saaduista palautteista ja henkilöstön tekemistä muutoksista luonnokseen sekä evästi johtoa strategiatyön viimeistelyyn. Valtuusto käsittelee strategiaa 31.5.2024 pidettävässä kokouksessaan ja päättää strategian hyväksymisestä.
Strategia luo pohjaa seuraavaksi alkavalle talousarvion laadinnalle. Strategiasta johdetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit, joilla Satakuntaliiton toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Satakuntaliiton strategia on rullaava ja sitä tarkastellaan vuosittain osana talousarvion laadintaa.
Maakuntahallitus myönsi maakuntajohtaja Kristiina Saloselle oikeuden tehdä teknisiä muutoksia strategiaan liittyen. Strategialuonnos löytyy tästä linkistä.
Maakuntahallitus sai tienpidon ja liikenteen ajankohtaiskatsauksen 2024
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue laatii vuosittain tienpidon ja liikenteen ajankohtaiskatsauksen, jossa esitellään Satakuntaa koskevia merkittävimpiä hankkeita, suunnitelmia ja tapahtumia. Maakuntahallituksen saaman ajankohtaiskatsauksen mukaan vuonna 2024 Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueella korostuvat erityisesti päällysteiden ja siltojen kunto, hankintamenettelyjen jatkuva kehittäminen, nopeusrajoitusten tarkastelu sekä valmiussuunnitelmat ja niihin liittyvät harjoitukset.
Vuonna 2024 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kuusi siltaa. Pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia ja muita ylläpitotöitä tehdään jatkuvasti. Ajankohtaiskatsauksen mukaan teiden suunnittelukohteita on Satakunnassa käynnissä useita. Näistä tärkein on valtatien 2 Porin kohdan tiesuunnitelma ja ympäristövastuiden arviointi. Toteutusvaiheessa hankkeita on melko vähän, lähinnä sillankorjauskohteita ja eduskunnan jakovarahankkeena valtatien 12 tievalaistushanke. Joukkoliikenteen rahoitustaso on kriittinen, koska liikenteen järjestämisen kustannustaso on noussut merkittävästi.
Maakuntahallitus kuuli katsauksen liikenneturvallisuussuunnitelmasta, jossa maakunnat erottavana tekijänä on liikenneturvallisuus. Satakunta poikkeaa Varsinais-Suomessa liikenneturvallisuudessa. Satakunnassa on enemmän liikenneonnettomuuksia mitä Varsinais-Suomessa.
Satakunnan talouden kehitys jatkui varsin alavireisenä vuoden 2023 heinä-joulukuussa. Teollisuuden liikevaihto ja viennin arvo supistuivat huomattavasti. Eniten kärsineitä aloja olivat metsä- ja teknologiateollisuus. Kuitenkin teollisuudessa keskimäärin henkilöstömäärä aleni hyvin vähän. Tämä viittaa suotuisampaan kehitykseen mitä osin hintojen laskuun pohjautuva liikevaihdon ja viennin arvon roima pudotus antaa ymmärtää. Osassa teollisuutta henkilöstöä jopa lisättiin, kuten elintarvike-, sähkötuote- ja meriteollisuudessa, automaatiossa sekä metallien jalostuksessa. Satakunnan rakentamisen suhdanteet piirtyivät hyvin synkkinä loppuvuonna. Palvelualojen kehitys jatkui vaihtelevana. Silti yleinen palkkasumman ja henkilöstön kasvu viittaa osaltaan talouden pysyneen jonkinlaisessa iskussa. Näkymät ovat kuitenkin edelleen harmaat.
Satakunnan selkein menestyjä vuoden 2023 heinä-joulukuussa oli meriteollisuus. Meriteollisuuden liikevaihto kohosi tuntuvasti sekä henkilöstömäärä kasvoi jonkin verran. Metalliteollisuuden eri haarojen liikevaihto laski selvästi konepajoja ja meriteollisuutta lukuun ottamatta. Metallien jalostuksen liikevaihdon laskun taustalla piilee kuitenkin suurelta osin hintojen lasku. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto romahti, mutta henkilöstömäärä jatkoi nousuaan. Samansuuntainen kehitys vallitsi automaatioaloilla. Tilausten laskutusaikataulu todennäköisesti selittää eroavuutta. Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä nousi metallien jalostuksessa ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Tämä voi viitata jopa tuotannon kasvuun ainakin metallien jalostuksessa, sillä sen liikevaihdon laskun taustalla vaikuttaa vahvasti alentunut hintataso.
Elintarvikkeiden valmistuksen liikevaihto aleni, mutta henkilöstömäärä kasvoi vähän. Kemianteollisuuden liikevaihto putosi edelleen loppuvuonna ja henkilöstömäärä supistui. Rakentamisen liikevaihto laski tuntuvasti sekä henkilöstöä vähennettiin merkkinä laskusuhdanteen jatkumisesta.
Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2023 heinä-joulukuussa vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on osin jatkunut, mutta taustalla vaikuttaa edelleen kohonnut hintataso. Palvelualojen henkilöstö kasvoi keski-määrin varsin ripeästi. Yksityiset sosiaali- ja terveysalat kukoistivat. Kauppa kasvoi vähän. Liike-elämän palvelut pärjäsivät jotenkuten, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä etenkin luovat alat taantuivat.
Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2023 heinä–joulukuussa 7,9 % vuoden 2022 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa pudotusta kirjattiin vastaavasti 7,6 %. Satakunnassa liikevaihdon lasku kuitenkin selittyy pitkälti metallien jalostuksen suurella painoarvolla, joten värimetallien hintavaihtelut heijastuvat voimakkaasti kehitykseen. Itse tuotannon määrälle sillä ei ole yleensä läheskään yhtä suurta vaikutusta.
Maakunnan yrityksistä 49 % saavutti heinä–joulukuussa liikevaihdon kasvua. Kolmasosa yrityskannasta ylsi vähintään 15 %:n nousuun. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta osin myös palveluissa. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, 8,8 %. 5–19 työntekijän yritysten liikevaihto aleni 7,6 %. Alle viiden hengen yritysten liikevaihto putosi 3,9 %. Suurin muu-tosvaikutus Satakunnan talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimi-villa yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi loppuvuoden aikana n. 11 %. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski 8,5 %.
Koko maassa keskimäärin talous laski koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan. Koko maan liikevaihto aleni suurin piirtein saman verran kuin Satakunnassa. Teollisuuden liikevaihto supistui selvästi. Kuitenkin elintarviketeollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa liikevaihto kohosi edelleen. Rakentamisen liikevaihto sukelsi. Sen sijaan palvelualoilla liikevaihdon nousu jatkui monilta osin. Kasvu on kuitenkin pohjautunut pääosin hintojen kohoamiseen. Kaupan ja luovien alojen liikevaihto tosin supistui.
Satakunnassa henkilöstömäärien hienoinen nousu jatkui vuoden 2023 lopussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski keskimäärin vähän, mutta alakohtainen vaihtelu oli suurta. Rakentamisessa väkeä vähennettiin selvästi ja palvelualoilla henkilöstömäärä kohosi varsin tuntuvasti. Yleinen palkkasumma kasvoi loppuvuonna Satakunnassa 2,6 % ja koko maassa keskimäärin 3,2 %.
Toimialoittainen kehitys Satakunnassa heinä–joulukuussa 2023 (vertailu vuoden 2022 vastaava aika)
✓Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto romahti (-16,7 %) samoin kuin viennin arvo (-17,2 %). Henki-löstömäärä laski sen sijaan vain vähän (-0,3 %).
✓Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihto su-kelsi (-16,6 %). Viennin arvo aleni selvästi (-13,2 %). Henkilöstöä lisättiin silti edelleen (0,6 %).
✓Metallien jalostuksen liikevaihto laski poikkeuksellisen runsaasti hintojen laskun vuoksi (-30,4 %). Kuitenkin työntekijöitä lisättiin edelleen (0,8 %).
✓Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-8,5 %). Henkilöstömääräkin aleni (-3,3 %).
✓Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon lasku pysähtyi (0,1 %). Henkilöstömäärä aleni (-0,6 %).
✓Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski selvästi (-7,7 %). Henkilöstömäärä kohosi kuitenkin voimakkaasti (8,2 %).
✓Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui nopeana (35,5 %). Henkilöstöäkin lisättiin (2,4 %).
✓Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-23,0 %). Henkilöstö väheni hieman (-1,0 %).
✓Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto romahti (-37,4 %). Työvoima sen sijaan kasvoi tuntuvasti (7,8 %).
✓Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto aleni (-8,3 %). Henkilöstöä kasvatettiin (2,0 %).
✓Metsäteollisuuden liikevaihto (-22,9 %) ja viennin arvo (-26,1 %) laskivat tuntuvasti. Henkilöstömäärä sen sijaan aleni vain vähän (-0,8 %).
✓Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-13,0 %). Henkilöstökin aleni (-6,7 %).
✓Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi laskuun (-3,2 %). Viennin arvo putosi huomattavasti (-16,1 %). Henkilöstömäärä kasvoi silti (1,0 %).
✓Rakentamisen liikevaihto hiipui voimakkaasti (-9,4 %). Henkilöstömääräkin romahti (-7,8 %).
✓Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kohosi niukasti (0,2 %). Henkilöstömäärä kohosi aavistuksen (0,4 %).
✓Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski hieman (-0,7 %). Henkilöstö aleni vähän myös (-0,3 %).
✓Liike-elämän palvelujen liikevaihto kohosi yhä vähän (0,6 %). Tehdyn työn määrä kääntyi laskuun (-2,6 %).
✓Yksityisten SOTE-alojen henkilöstömäärä kasvoi edelleen ripeästi (5,3 %).
✓Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä kohosi selvästi (2,8 %).
✓Luovien alojen liikevaihto sukelsi (-10,6 %). Henkilöstön määrä supistui myös (-2,2 %).
Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana.
Maakuntahallituksen kokoustiedote 29.4.2024
Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 29.4.2024 Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman. Negatiivinen väestönkehitys ja haasteellinen työvoiman saatavuus Satakunnassa on ollut trendi useamman vuoden ajan, minkä ratkaisemiseen strateginen ohjelma on luotu.
Satakuntaan on valmistunut kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa, vahvistaa pitovoimaa kansainvälisistä osaajista, edistää kansainvälisten osallistujien työllisyyttä sekä vahvistaa maakunnallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Satakunnan väestö vähenee 22 000 ihmisellä vuoteen 2040 mennessä. Työmarkkinoille tuleva ikäluokka on 78 000 henkilöä pienempi kuin työmarkkinoilta poistuva ikäluokka. Työvoiman saatavuus on Satakunnassa ollut useamman vuoden haasteellista. Väestökehityksemme muuttamiseksi työ- ja koulutusperäisellä maahanmuutolla on keskeinen rooli.
Positiivinen trendi vaatii toteutuakseen yhteisiä toimia koko maakunnalta. Tavoitteena on, että Satakunnan nettomaahanmuuton taso kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä 640 henkilöstä 1920 henkilöön vuodessa. Strategisen ohjelman visiossa kansainväliset osaajat ovat luonteva osa työmarkkinoita ja he juurtuvat maakuntaan asumaan ja elämään osana satakuntalaista yhteisöä.
Vetyhankkeen tavoitteena luoda länsirannikolle EU:n vetylaakso
Satakuntaliitto osallistuu Länsirannikon vetylaakso -hankehakuun, jonka tavoitteena on edistää puhtaan vedyn arvoketjujen muodostumista osallistuvissa maakunnissa. BotH2nia-hankkeen lopullinen Horizon-hankehakemus on jätetty huhtikuussa 2024.
Kaikkiaan hankkeessa on mukana 59 kumppania kahdeksasta eri maasta. Koko hanketta koordinoi Merinova Oy Vaasasta. Satakunnasta hankkeessa on varsinaisena kumppanina mukana myös Prizztech Oy, joka vetää hankkeen yhtä työpakettia. Hankkeessa on mukana kumppaneina myös lukuisia kehitysyhtiöitä ja yrityksiä.
Työpaketit kattavat hallinnon, vetytalouden kehittämisen, vedyn siirron, kyvykkyyksien kehittämisen, ylialueellisen yhteistyön ja tulosten levittämisen. Hanke tavoittelee vetyekosysteemin luomista Länsi-Suomeen ja kattaa vedyn koko toimitusketjun.
Satakuntaliitolle haetaan noin 239 500 euron rahoitusta kolmen vuoden aikana. Satakuntaliiton vetämässä työpaketissa pyritään luomaan mm. best practice -käsikirja vetytalouden edistämiseen liittyvistä maankäytön ratkaisuista. Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeelle palkataan Satakuntaliittoon yksi asiantuntija, jonka työtehtävät liittyvät vihreän siirtymän vaatimiin maakäytöllisiin ratkaisuihin.
Hallintojohtajan rekrytointi alkaa
Satakuntaliiton hallintojohtaja Katja Aalto on jättänyt irtisanoutumisilmoituksen virastaan 1.8.2024
alkaen. Maakuntahallitus on julistanut hallintojohtajan viran auki. Tavoitteena on, että maakuntahallitus valitsisi uuden hallintojohtajan kesäkuun kokouksessaan.
Linkki kokouksen esityslistaan.
Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strateginen ohjelma
Tasavallan presidentti on myöntänyt Satakunnan maakuntajohtajana ja Rauman kaupungin suunnittelujohtajana toimineelle Asko Aro-Heinilälle maakuntaneuvoksen arvonimen.
Satakunnan maakuntahallitus yhdessä Rauman kaupungin kanssa on hakenut Aro-Heinilälle maakuntaneuvoksen arvonimeä. Tasavallan presidentti on tänään 19.4.2024 myöntänyt Aro-Heinilälle maakuntaneuvoksen arvonimen. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.
Aro-Heinilä on tehnyt pitkän uran julkisella sektorilla Satakunnassa eläköityen heinäkuussa 2023 maakuntajohtajan virasta. Erityistä arvostusta hän on vuosikymmenten varrella saanut tavastaan kokonaisvaltaisesti hahmottaa eri tilanteissa monisyisiä ja kompleksisia ilmiöitä ja tuoda rakentavia näkökulmia asioiden eteenpäin saattamiseksi.
”Asko on ollut kokoava voima Satakunnassa. Hän sai satakuntalaiset puhaltamaan lujemmin yhteen hiileen ja loi yhtenäisen maakuntahengen kuntien, yrityksien ja kauppakamarien välille. Tämä tunnustus on osoitus siitä, että hänen panoksensa on huomattu ja arvostettu laajasti”, sanoo Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti.
Aro-Heinilän sitoutuminen alueen kehittämiseen ja hänen innostava johtajuutensa ovat olleet korvaamattomia voimavaroja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti koko alueen kehitykseen.
Satakuntaliitto onnittelee Aro-Heinilää tästä ansaitusta tunnustuksesta ja kiittää häntä arvokkaasta panoksestaan Satakunnan kehittämisessä.
