Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 16.3.2026 valita Bella Ahton Satakuntaliiton uudeksi hallintojohtajaksi.

Satakuntaliitto avasi hallintojohtajan haun 15.1.-6.2.2026 väliselle ajalle. Satakuntaliiton hallintojohtajaksi haki yhteensä 28 henkilöä. Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta valitsi haastateltavaksi viisi hakijaa.

Maakuntahallituksen rekrytointia koordinoiva toimikunta kokoontui haastatteluiden jälkeen 26.2.2026. Toimikunta päätti haastattelujen jälkeen esittää maakuntahallitukselle, että se valitsee hakijoiden koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen sekä haastattelussa osoitetun soveltuvuuden perusteella hallintojohtajan virkaan hallintotieteiden maisteri Bella Ahton. Toimikunta oli yksimielinen esityksestä.

”Otan tehtävän vastaan motivoituneena ja innolla. Odotan, että pääsen hyödyntämään yli 20 vuoden julkishallinnon kokemustani maakuntahallinnon tehtävissä sekä vahvistamaan yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kesken,” toteaa Bella Ahto valintansa jälkeen.

Ahto siirtyy Satakuntaliittoon Olli Luoman seuraajaksi Eurajoelta hallintojohtajan tehtävistä, kun Luoma siirtyy Harjavallan kaupunginjohtajan tehtävään.

Satakuntaliitto kokoaa maakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Satakunnan yhteiset hallitusohjelmatavoitteet valtioneuvoston toimikaudelle 2027–2031. Tavoitteiden tarkoituksena on vahvistaa Satakunnan edunvalvontaa ja varmistaa, että maakunnalle keskeiset kehittämistarpeet ja vahvuudet huomioidaan seuraavan Suomen hallituksen ohjelmassa.

Satakunnan hallitusohjelmatavoitteissa keskitytään nostamaan esille maakunnalle tärkeitä teemoja suhteessa hallitusohjelmaan. Tavoitteissa korostetaan esimerkiksi panostuksia energia- ja sähköinfrastruktuuriin sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen, kuten kantaverkon kapasiteetin lisääminen, satamainfran kehittäminen ja pelastajakoulutuksen käynnistäminen. Kasvua tuetaan koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja teollisuuden uudistumisen kautta, muun muassa yliopistokeskusten asemaa vahvistamalla ja teollisuusohjelmia kehittämällä. Hyvinvointia korostetaan varmistamalla opetussairaalan ja itsenäisen hyvinvointialueen säilyminen Satakunnassa.

Vuoden 2026 aikana Satakuntaliitto tekee aktiivista vaikuttamistyötä maakunnan viestin vahvistamiseksi ja vie tavoitteita eteenpäin valtakunnallisessa valmistelussa. Tavoitteena on, että Satakunnalle tärkeät asiat huomioidaan tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa ja maakunnan edut turvataan pitkäjänteisesti.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kaikki maankäyttömuodot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavan valmistelussa on pyritty muodostamaan kestävä alueidenkäytöllinen pohja maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle samoin kuin kuntien ja muiden viranomaisten alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Maakuntakaavaa on laadittu yhteistyössä kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa, jotta on voitu varmistua kaavan tavoitevuoteen nähden riittävistä alueidenkäytöllisistä ratkaisuista.

Maakuntakaavassa yhteensovitetaan monia tavoitteita

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on näkyvissä käynnissä oleva energiamurros ja uusiutuvan teollisuuden tarpeet. Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa on pyritty kehittämään Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kiinnitetty huomiota myös toimintaympäristön valmiuksiin ja laatuun. Maakuntakaavassa esitetään kokonaan uusia potentiaalisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita ja olemassa olevien alueiden laajentamista. Lisäksi maakuntakaavan ehdotuksessa osoitetaan tuulivoimaloiden alueita maa- ja merialueille ja esitetään myös uusia sähköverkon ja kaasuverkon yhteystarpeita.

Satakunnan saavutettavuutta kehitetään turvaamalla satama-alueiden toimintaedellytyksiä ja osoittamalla valtateille uusia parannettavia osuuksia. Ehdotusvaiheen ratkaisussa on otettu huomioon myös valmistelussa olevan Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen linjaukset. Maakuntakaavan laadinnan aikana on erityistä huomiota kiinnitetty huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmiin.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 ratkaisussa on kiinnitetty huomiota luontokadon ehkäisemiseen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen. Ehdotusvaiheen ratkaisussa pyritään säilyttämään, turvaamaan ja kehittämään Satakunnan luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön erityispiirteitä ja varmistamaan elinympäristöjen viihtyisyys ja vetovoimaisuus.

Satakunnan maakuntakaavan 2050 laadinta perustuu alueidenkäyttölain mukaisesti kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu maakuntakaavan alustavan ehdotuksen merkittävimpiä vaikutuksia ja vaikutusten arvioinnin tuloksia on otettu huomioon maakuntakaavan ehdotusvaiheen 1 aineistoa laadittaessa.

Tuulivoimatuotannon selvitysalueina osoitettujen alueiden osalta tarkastelua jatketaan maakuntakaavan seuraavassa vaiheessa. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota Selkämeren rannikolla sekä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan raja-alueilla syntyviin yhteisvaikutuksiin.

Jatkosuunnittelun vaiheet

Satakunnan maakuntakaavan 2050 nähtäville asetettava ehdotusvaiheen 2 aineisto laaditaan lausuntoihin annettujen vastineiden, valmistuneiden selvitysten ja työneuvottelujen sekä yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on, että Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen 2 aineisto olisi valmiina vuoden 2026 syksyllä.

Linkki kaavan aineistoihin: Vireillä olevat maakuntakaavat | Satakunta.fi

Länsi-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavaan hallitusohjelmaan konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan koko Suomen kasvua, kilpailukykyä ja turvallisuutta. Yhteiset hallitusohjelmaesitykset on koottu viiden teeman alle, jotka koskevat innovaatioita ja teollisuuden uudistumista, kokonaisturvallisuutta ja kaksikäyttöteknologioita, globaalia saavutettavuutta ja kestäviä liikenneratkaisuja, osaamistaloutta sekä kumppanuuksia talouskasvun vauhdittajana.

Liitot esittävät valtion ja maakuntien yhteisen Länsi-Suomen teollisuuden kasvu- ja uudistumisohjelman laatimista sekä kansallisen osaamisklusteriohjelman perustamista elinkeinoelämän kasvun vauhdittamiseksi. Lisäksi hallitusohjelmaan haetaan lisärahoitusta puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden tutkimus- ja kehitystoimintaan, merkittäviä panostuksia raideliikenteeseen, satamayhteyksien ja pääväylien kehittämiseen sekä korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.

Taustalla on Länsi-Suomen vahva rooli kansantaloudessa. Maakunnat muodostavat merkittävän osan Suomen valmistavasta teollisuudesta ja puolustusteollisuudesta. Alueella tuotetaan lähes puolet maan sähköstä ja huomattava osa elintarvikkeista. Lisäksi puhtaan siirtymän investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa.

– Länsi-Suomella on sekä puhdasta energiaa että teollista osaamista, nyt tarvitaan kannustimet ja riittävä sähkönsiirtokapasiteetti, jotta investoinnit myös toteutuvat tänne, Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen toteaa.

Länsi-Suomen allianssiin kuuluvat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Maakunnat ovat valmistelleet yhteiset hallitusohjelmaesitykset vuosille 2027–2031 ja käynnistäneet määrätietoisen edunvalvontatyön niiden toteuttamiseksi. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kukin maakunta valmistelee omat tarkentavat hallitusohjelmatavoitteensa.

Tutustu tavoitteisiin täältä!

Länsi-Suomen maakuntien liitot ja Keski-Suomen elinvoimakeskus järjestävät keskiviikkona 11.3.2026 klo 13–14.30 Teamsin välityksellä infotilaisuuden, jossa avataan ReArm-ohjelmamuutoksen keskeisiä sisältöjä ja sen vaikutuksia rahoitukseen.

ReArm-ohjelmamuutos tuo mukanaan uusia rahoitusmahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuteen ja kaksikäyttöteknologioihin. Sen vaikutukset ulottuvat laajasti aluekehittämiseen, yritysrahoitukseen ja infrastruktuurihankkeisiin. Tuella edistetään Suomen puolustuskykyä ja huoltovarmuutta.

Infotilaisuuden sisältö

  • Uusien toimintalinjojen sisällöt ja katsaus toimeenpanon aikatauluihin
  • Ohjelmamuutoksen vaikutukset rahoituskehyksiin ja hakuihin Länsi-Suomessa
  • Vaikutukset kestävän kaupunkikehittämisen hakuihin

Infotilaisuus on suunnattu länsisuomalaisille kehittämishankkeiden toteuttajille ja yritysneuvojille. Tilaisuus on avoin ja maksuton myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Ilmoittaudu mukaan!

Infotilaisuus järjestetään Teamsin välityksellä, ja saat Teams-linkin ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuutta ei tallenneta, mutta esitysmateriaalit julkaistaan tilaisuuden jälkeen verkkosivujemme materiaalipankissa.

ReArm pähkinänkuoressa

ReArm-ohjelmamuutoksella vahvistetaan Suomen puolustusvalmiuksia, huoltovarmuutta ja kaksikäyttöteknologioiden kehittämistä. Muutoksella suunnataan noin 300 miljoonaa euroa uusiin erityistavoitteisiin, jotka tukevat sekä puolustusteollisuuden kasvua että sotilaallista liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Uudistus avaa ohjelmaan kaksi täysin uutta toimintalinjaa ja erityistavoitetta:

  • Toimintalinja 8: Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi
    • Erityistavoite 8.1: Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen
  • Toimintalinja 9: Turvallisuutta rakentava Suomi
    • Erityistavoite 9.1: Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen

Uusien toimintalinjojen rahoitus kanavoituu elinvoimakeskusten kautta, mutta ohjelmamuutos vaikuttaa merkittävästi myös maakuntien liittojen rahoituskehyksiin ja hakujen aikatauluihin.

Lue lisää:

 

Tervetuloa mukaan!

Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmistelu on edennyt ehdotusvaiheeseen. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 23.2.2026 pyytää kunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä sekä maakuntakaavan sisältöjä koskevien alojen ministeriöiltä lausuntoja maakuntakaavan ratkaisusta.

Satakunnan maakuntakaava 2050 laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka kattaa kaikki maankäyttömuodot ja muodostaa kestävän pohjan maakunnan pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä kuntien ja viranomaisten suunnittelulle. Kaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja siinä yhteensovitetaan monia tavoitteita: energiamurros, uusiutuvan teollisuuden tarpeet, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmat. Kaavassa esitetään uusia potentiaalisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita, tuulivoima-alueita maa- ja merialueille sekä uusia sähkö- ja kaasuverkon yhteystarpeita. Lisäksi siinä kehitetään Satakunnan saavutettavuutta turvaamalla satamien toimintaedellytyksiä, osoittamalla valtateille parannettavia osuuksia ja huomioimalla Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen linjaukset.
”Tavoitteena on maakuntakaavalla mahdollistaa Satakunnan kehittyminen. Kaavassa on varattu alueita elinkeinoelämän kasvua varten ja se auttaa myöhemmin yksittäisten hankkeiden totetumisessa Satakuntaan,” sanoo Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Samu Vahteristo.

Kaavan laadinta perustuu alueidenkäyttölain mukaiseen vaikutusten arviointiin, jonka tuloksia on hyödynnetty ehdotusvaiheen ratkaisuissa. Tuulivoimatuotannon selvitysalueita tarkastellaan edelleen seuraavassa vaiheessa erityisesti Selkämeren rannikolla sekä maakuntarajojen läheisyydessä. Satakunnan maakuntakaavan 2050 toinen ehdotus laaditaan lausuntojen, valmistuneiden selvitysten sekä yhteisvaikutusten arvioinnin pohjalta, ja tavoitteena on saada se valmiiksi syksyllä 2026.

”Ehdotusvaiheessa olevaa Satakunnan maakuntakaavaa 2050 on laadittu neljä vuotta, mutta kaava ei ole kuitenkaan vielä kokonaan valmis. Ehdotuksessa on vielä mm. uusiutuvan energian selvitysalueita, jotka edellyttävät lisäselvityksiä. Lausuntokierroksen jälkeen aloitamme nähtäville asetettavan maakuntakaavan laatimisen,” sanoo Satakuntaliiton alueidenkäytön johtaja Susanna Roslöf.
Satakunnan maakuntakaava 2050 asetetaan virallisesti nähtäville syksyllä ja tuolloin kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa maakuntakaavasta muistutuksia.

Aaltorata kytkeytyisi Eurooppaan – selvitystyö laajassa yhteistyössä

Satakuntaliiton maakuntahallitukselle esiteltiin Aalto-rautatieyhteyden tarveselvityksen laadinnan tilannetta. Satakuntaliitto on käynnistänyt viime syksynä yhdessä Pohjanmaan liiton ja Varsinais-Suomen liiton kanssa Aaltorata-rautatieyhteyden tarveselvityksen Uusikaupunki-Rauma-Pori-Vaasa-Pietarsaari -välille. Tarkoituksena on, että uusi ratayhteys kytkeytyisi Turun ja Helsingin kautta Eurooppaan ja Tornion ja Haaparannan kautta Ruotsiin ja Norjaan. Tavoitteena on selvittää, mikä olisi yhteyden merkitys henkilöliikenteelle, elinkeinoelämälle, investoinneille, kaupunkien kasvulle, mutta myös kansalliselle turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Selvitystä hyödynnetään myös vireillä olevan Satakunnan maakuntakaavan 2050 taustaselvityksenä. Tarveselvitys valmistuu maaliskuussa 2026.

Satakunnan edunvalvonnan suuntaviivat vuodelle 2026

Maakuntahallitus on kokouksessaan 23.2.2026 käsitellyt ja hyväksynyt Satakunnan edunvalvontasuunnitelman vuodelle 2026. Edunvalvontasuunnitelmaan kerätään ajankohtaiset edunvalvottavat teemat kuluvalle vuodelle.

Edunvalvontatyön ennakointia ja fokusta vahvistetaan vuosittaisella edunvalvontasuunnitelmalla, jonka valmistelu aloitettiin vuonna 2025. Vuoden 2026 suunnitelmaan on nostettu ajankohtaiset, maakunnan kannalta keskeiset edunvalvottavat asiat, ja sen valmisteluun ovat osallistuneet myös Satakunnan kuntajohtajat. Suunnitelma toimii liiton edunvalvonnan työkaluna ja sitä voidaan tarkentaa vuoden aikana tarpeen mukaan. Tavoitteiden edistämiseksi Satakuntaliitto tekee laajaa yhteistyötä alueen kansanedustajien, kuntien ja kaupunkien johdon, koulutussektorin, valtionhallinnon, elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Edunvalvontasuunnitelma vahvistetaan vuosittain maakuntahallituksessa. Suunnitelmakauden päätyttyä kootaan yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta, joka tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Lisäksi suunnitelman teemoja käsitellään säännöllisesti maakuntajohtajan ajankohtaiskatsauksissa, mikä varmistaa edunvalvontatyön jatkuvuuden ja ajantasaisen seurannan.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Uuden EU-ohjelmakauden valmistelut ovat käynnistyneet. EU Komissio esitteli 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. Kyseessä on noin 2 000 miljardin euron suuruinen rahoituspotti. Tuleva MFF on ”suurempi, älykkäämpi ja terävämpi”, ja tulee olemaan kunnianhimoisin, mitä koskaan on ehdotettu, toteaa EU komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Hän korosti, että tulevassa rahoituskehyksessä tulee olemaan tärkeää, että jäsenvaltioiden jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja budjetin kasvattamista pyritään sillä, että lisätään muutoksia EU:n omiin varoihin.

Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tänään Porissa. Kokouksessa esiteltiin tulevan uuden EU rahoituskauden valmisteluja. Uuden kauden budjetti on komission puheenjohtajan esityksessä massiivinen, 2000 miljardia euroa.

Uusi monivuotinen rahoituskehys on tarkoitus koota neljän otsikon alle: 1. Euroopan taloudellisen, alueellisen, sosiaalisen maaseudun ja merialueiden kestävää vaurautta ja turvallisuutta koskeva kokonaisuus (1 062 mrd. €), 2. Kilpailukyky- vauraus ja turvallisuus -kokonaisuus (590 mrd. €), 3. Global Europe (215 mrd. €), 4. EU:n omat hallintokulut (118 mrd. €). Ensimmäinen ja selvästi suurin otsikko pitää sisällään kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat, joilla mahdollistetaan investoinnit ihmisiin, jäsenvaltioihin ja alueisiin (sisältää mm. Euroopan aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston maatalouden tuet ja rajat ylittävän Interreg-rahoituksen toimet sekä paikalliset maaseutu- ja kaupunkialoitteet). Myös Covid- lainan takaisinmaksu on budjetoitu ensimmäisen otsakkeen alle. Toinen otsikko sisältää EU:n kilpailukykyrahaston (ml. Horisontti EU, Green Defence, liikenneverkkoihin kytkeytyvän CEF-rahoituksen, EU:n koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelman Erasmuksen toimet jne.). Kolmas kokonaisuus sisältää toimet, jolla vahvistetaan Euroopan asemaa ja yhteyksiä kolmansiin maihin.

Arvio tulevan valmistelun isoista linjoista

➢ Syksy 2025: Suomen kannat budjettineuvotteluihin käsittelyssä eduskunnassa

➢ 2025–26: keskeiset EU-asetusehdotukset käsittelyssä eduskunnassa

➢ 2026–2027: kansallisen NRP-suunnitelman laatiminen

Päätökset rahoista

Jos vuosien 2028–2034 MFF:n paatosprosessi etenisi samalla tavalla kuin 2021–2027, niin aikataulu olisi seuraava:

➢ Kesä 2027: jäsenmaat pääsevät sopuun rahoituskehyksestä

➢ Joulu 2027: Euroopan parlamentti hyväksyy rahoituskehyksen

➢ Syksy 2028: Suomessa vastuullinen ministeri(t) tekee päätöksen kansallisesta rahanjaosta

Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia.

EU-ohjelman toteutukseen merkittävä muutos vuosille 2026 ja 2027

Euroopan komissio on 1.4.2025 julkistanut koheesiopolitiikan uudistuspaketin, joka tarjoaa mahdollisuuksia kohdistaa ns. välitarkastelun yhteydessä ohjelmarahoitusta uusiin prioriteetteihin. Suomi on päättänyt toteuttaa ohjelmanmuutoksen ja kohdentaa vuosien 2026 ja 2027 rahoitusta kahteen uuteen erityistavoitteeseen yhteensä 300 miljoonaa euroa. Toinen erityistavoite keskittyy sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen ja toinen teollisen kapasiteetin lisäämiseen puolustusteollisuudessa. Nämä uudet erityistavoitteet vähentävät olemassa olevaa EAKR ja ESR+-kehystä vuosille 2026 ja 2027 ja ne toteutuvat siten pienempinä.

Vuoden 2026 alusta aloittavalle Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle ensimmäinen strateginen tulossopimus

Vanhat Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) poistuvat vuoden 2026 alusta Suomen aluehallintojen kartalta ja uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa. Satakunta kuuluu yhdessä Varsinais-Suomen kanssa uuteen Lounais-Suomen elinvoimakeskukseen, jolla on toimipaikat Turussa ja Porissa. Tulossopimusesityksen valmistelua ja sisältöä on valmisteltu Satakunnan alueella yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa. Kokousedustajille esiteltiin uuden tulossopimuksen sisältöä, jonka painopisteet ovat: Kestävä kasvu, Puhdas siirtymä, Varautuminen ja kokonaisturvallisuus sekä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus.

Maakunnan yhteistyöryhmän esityslista löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta:

Esityslistahaku (tweb.fi)

Lisätietoja antavat

MYR:n puheenjohtaja Petri Salminen p. 050 598 5008

Saavutettavuuden osalta kehitys Satakunnassa on ollut myönteistä. Valtion tukema lentoliikenne pääkaupunkiseudulle on varmistettu vuoteen 2029 saakka ja raideliikenteen henkilöjunavuorot jatkuvat nykyisellään vuoteen 2030 asti. Saavutettavuus paranee edelleen, kun Rauma–Kokemäki–Tampere-henkilöjunaliikenne käynnistyy keväällä 2027. Myös tiehankkeiden suunnittelu etenee hyvin, mutta toteutus edellyttää valtion investointipäätöksiä.

Tavaraliikenteessä tilanne on yhä haastava, vaikka viime aikoina on havaittavissa merkkejä hienoisesta piristymisestä. Kuljetuskalusto ja henkilöstö ovat edelleen vähentyneet, mutta liikevaihto sekä kuljetus- ja ajosuoritteet ovat tasoittumassa tai lievässä kasvussa. Rautateillä kuljetusvirrat ovat tasoittuneet vuosien 2023–2024 välillä, ja Satakunnan rataosuuksilla näkyy orastavaa nousua.

Tulevaisuuden pitkän aikavälin tavoitteena Satakunnassa on ylimaakunnallinen Aaltorata, joka yhdistäisi rannikon satamat ja kaupungit yhtenäiseksi, kilpailukykyiseksi raideyhteydeksi. Hanke vahvistaisi sekä tavara- että henkilöliikenteen sujuvuutta ja olisi merkittävä osa Länsirannikon tulevaisuuden liikenneverkkoa.

Turvallisuuden näkökulmasta tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä pysyy korkeana, ja tavoite nollasta tieliikennekuolemasta vuoteen 2050 mennessä edellyttää merkittäviä toimia.

Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö keskittyy seudullisiin ja ylimaakunnallisiin kysymyksiin sekä suunnitelman tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Seurannassa tarkastellaan muun muassa liikenteen ja matkustajamäärien kehitystä, tavaravirtoja, palvelutasoa, ilmasto- ja turvallisuustavoitteita sekä liikennejärjestelmän rahoituspohjaa. Satakunnan jatkuvan liikennejärjestelmätyön toteutus edellyttää jatkuvaa yhteistyötä Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, maakuntien, kuntien ja muiden sidosryhmien kesken, ja edistymisestä raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle.

Suurpetoyhteistyö uudistuu ja onnistumisia tuli maakunnallisessa edunvalvonnassa vuoden 2025 aikana

Maakuntahallituksessa päätettiin uudistaa suurpetoyhteistyö joustavammaksi. Kokouksessa todettiin myös edunajamissuunnitelman etenevän tasaisesti – edunvalvonnassa on ollut paljon onnistumisia, mutta työtä on vielä jäljellä.

Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä Satapeto muuttaa toimintaansa vuodesta 2026 alkaen. Aikaisemmin Satapeto on kokoustanut suurpetoihin liittyvissä asioissa yhteistyöryhmän kanssa muutaman kerran vuodessa. Jatkossa kokouksien sijaan järjestetään Suurpetofoorumi, joka on avoin aikaisempaa laajemmalle joukolle toimijoita. Nykyinen Satapeto -yhteistyöryhmä on toiminut nykyisellä mallilla vuodesta 2009 alkaen.

Suurpetofoorumi kokoontuu vuosittain syksyisin käsittelemään suurpetoihin liittyviä kysymyksiä ja edistämään vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Foorumin järjestämisestä vastaavat Satakuntaliitto ja Suomen riistakeskus Satakunta.

Maakuntahallitukselle esitettiin myös edunajamissuunnitelman toteutumista vuonna 2025. Maakunnassa onnistuttiin edistämään mm. liikenteen saavutettavuutta lento- ja raideliikenteen osalta sekä lisäämään yritysten mahdollisuuksia Yhdysvaltojen 40 jäänmurtajan tilauksessa. Aluekehityslainsäädäntöön sekä alueidenkäyttölain muutoksen eteen on vuoden aikana tehty vaikuttamistyötä, mutta eduskunnan käsittelyyn esitykset etenevät vasta vuonna 2026.

Edunajamissuunnitelmassa on kootusti edunvalvontatavoitteet ja niiden seuranta, ja sen toteutumista raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Edunvalvontatyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, kansanedustajien, yritysten ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa. Vuoden 2026 edunajamissuunnitelma valmistellaan maakuntahallituksen käsittelyyn helmikuussa 2026.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Maakuntaohjelma Satakunta suunnitelmaa vahvistaa maakunnan elinvoimaa, kasvua ja hyvinvointia. Satakunnan maakuntaohjelman 2026–2029 kehittämismissiot kuvaavat, miten maakunta vahvistaa elinvoimaansa tulevina vuosina. Kehittämismissioita ovat paras sijainti, kasvava maakunta ja onnellisten paikka. Missiot kuvaavat Satakunnan tavoitteellista tahtotilaa, jota kohti maakuntaa halutaan kehittää valtuustokaudella 2026–2029. Kukin kehittämismissio myös osaltaan tukee Satakunnan maakuntasuunnitelma 2050:n tulevaisuuskuvia.

”Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi tänään kokouksessaan maakuntaohjelman vuosille 2026–2029. Ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin laajamittaista ja osallistavaa valmistelutyötä ja erityisesti kunnianhimoisia tavoitteita. Toteuttamisvaiheessa halutaan haastaa kaupungit, kunnat, oppilaitokset yritykset ja yhteisöt sekä hyvinvointialue tekemään todeksi kasvavan maakunnan tavoitteita”, sanoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Arja Laulainen.

Paras sijainti missiona korostaa maakunnan strategista sijaintia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Satakunta haluaa hyödyntää sijaintinsa vahvuudet turvallisuusrannikkona, logistiikassa, energiaratkaisuissa sekä huoltovarmuuden vahvistamisessa. Kasvava maakunta kehittämismissiona suuntaa huomion osaamiseen ja vastuulliseen kasvuun. Satakunnassa halutaan vahvistaa koulutuksen ja tutkimus-, innovaatio- ja yritystoiminnan merkitystä sekä varmistaa työvoiman saatavuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Kolmas missio, eli onnellisten paikka, rakentaa Satakunnasta hyvinvoivan ja vetovoimaisen paikan asua ja elää. Satakunnassa halutaan edistää luonnon monimuotoisuutta sekä rakentaa veto- ja pitovoimaltaan sellaista aluetta, joka houkuttelee uusia asukkaita ja osaajia samalla kun nykyiset satakuntalaiset kokevat elämänlaatunsa paranevan.

Satakunta suunnitelmaa –maakuntaohjelma tavoittelee maakunnan yhteistä tekemistä Satakunnan tavoitteiden toteutumiseksi. Satakunnan missio on olla sijainniltaan paras, kasvava maakunta ja onnellisten ihmisten paikka. Maakuntaohjelman kehittämismissiot, tavoitteet ja toimenpiteet ovat meidän kaikkien Satakuntalaisten yhteisiä kumppanuudessa toteutettavia asioita.

Maakuntavaltuuston kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin myös Satakuntaliiton vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2029, Satakunnan kuntien, Satakunnan hyvinvointialueen ja Satakuntaliiton yhteinen strateginen kumppanuussopimus puitesopimuksena sekä käsiteltiin valtuustoaloitteita sekä kuultiin tilannekatsaus merialuesuunnittelusta ja maakuntakaavasta.

Maakuntavaltuuston kokouksen esityslistaan pääset tästä linkistä.

Maakuntavaltuuston hyväksymä Satakunnan maakuntaohjelma 2026-2029 – Satakunta suunnitelmaa

Lisätietoja antaa:

Maakuntahallitukselle tuotiin tiedoksi merialuesuunnittelun tilannekatsaus.

Satakuntaliitto laatii Suomen Merialuesuunnitelma 2030:n päivitystä yhteistyössä rannikon maakuntien liittojen, viranomaisten ja merellisten toimialojen kanssa. Päivityksen tavoitteena on sovittaa yhteen merialueen eri käyttömuodot – kuten energiantuotanto, meriliikenne, kalastus, matkailu ja ympäristönsuojelu – siten, että merialueiden kestävä kehitys ja meriympäristön hyvä tila voidaan turvata muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomen merialuesuunnitelman 2030 päivitystyön yhteydessä toteutetaan myös suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). Vaikutusten arviointia varten on laadittu merialuesuunnittelun strategisia linjauksia ohjaamaan kolme teemapainotettua vaihtoehtoa: Ilmastoviisas merialuesuunnittelu, Huoltovarmuus ja turvallisuus sekä Merellinen monikäyttö. Vaihtoehtoja on käsitelty sidosryhmien kanssa valtakunnallisissa ja alueellisissa vuorovaikutusfoorumeissa. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan foorumi pidettiin 3.11.2025 Turussa.

Päivitystyö jatkuu vuoteen 2027 asti. Työn etenemistä voi seurata osoitteessa merialuesuunnittelu.fi.

Satakuntaliiton osavuosikatsaus ennakoi – alijäämä jää odotettua pienemmäksi

Maakuntahallituksen kokouksessa 17.11.2025 käsiteltiin Satakuntaliiton talouden osavuosikatsausta. Satakuntaliiton talous on pysynyt talousarvion raameissa ja alijäämän ennakoidaan toteutuvan selvästi arvioitua pienempänä.

Satakuntaliiton kymmenen kuukauden talouden toteuman mukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen alijäämä näyttää jäävän selvästi ennakoitua pienemmäksi. Talousarviossa on varauduttu 80 000 euron alijäämään. Satakuntaliiton toimintakuluista valtaosa on henkilöstökuluja. Ne ovat toteutuneet lähes budjetoidusti. Palvelujen ostoja on ollut toistaiseksi ennakoitua vähemmän. Ostopalveluina hankittavat asiantuntijaselvitykset voivat aikataulullisesti siirtyä tältä vuodelta toteutettavaksi vasta ensi vuonna.

Kokonaisuutena tarkasteltuna Satakuntaliiton taloustilanne on vakaa. Talousarvion alijäämää pyritään pienentämään vielä loppuvuoden 2025 aikana erilaisin toiminnan tehostamiskeinoin.

Näiden lisäksi maakuntahallitus käsitteli valtuustoon meneviä asioita kuten valtuustoaloitetta ja Satakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelmaa vuodelle 2026 sekä Satakuntaliiton vuosijuhlassa jaettavia huomionosoituksia.

Kokouksen esityslistaan pääset tästä.

Huolestuttavaa on etenkin aivan vuoden alussa virinneen teollisuuden liikevaihdon ja viennin nousun vaihtuminen selväksi laskuksi keväällä. Toisaalta automaatio, kone- ja metallituoteteollisuus sekä meriteollisuus olivat osin vahvassa nousussa. Kuten aiemmin, osa teollisuuden liikevaihdon laskusta on syntynyt maakunnassa vahvan metallien jalostuksen tuottajahintojen pudotuksesta, joten tuotantomäärät eivät ole supistuneet aivan yhtä paljon kuin mitä liikevaihdon lasku antaisi ymmärtää. Tätä tukee myös se, että teollisuudessa keskimäärin henkilöstömäärä laski vain hieman. Rakentamisessa liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä. Palvelualojen kehitys jatkui aiempaa vaimeampana. Talouden palkkasumman kasvu jäi aiempaa vaisummaksi. Talouden näkymissä on kuitenkin valopilkkuja.

Teknologiateollisuudessa keskimäärin liikevaihto ja vienti kääntyivät vahvaan nousuun aivan alkuvuodesta, mutta keväällä kirjattiin selvää laskua, joka on peräisin metallien jalostuksesta. Koko alkuvuoden ajan henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin hieman. Liikevaihto nousi selvästi automaatiossa ja robotiikassa sekä konepajoilla. Metallituotteiden valmistuksessa ja meriteollisuudessa liikevaihto kohosi hieman. Meri-Porin teollisuusalueella liikevaihto kasvoi alkuvuonna kohisten. Teknologiateollisuudessa liikevaihto laski metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto ja etenkin vienti supistuivat alkuvuonna. Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto laski yhä. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi selvästi aivan alkuvuodesta, mutta sen arvo kuitenkin aleni uudelleen kevään kuluessa. Rakentamisen liikevaihto aleni vielä aivan alkuvuodesta, mutta keväällä lasku pysähtyi. Henkilöstöä vähennettiin kuitenkin yhä huomattavasti.

Satakunnan palvelualojen kehitys jatkui vuoden 2025 tammi-kesäkuussa edelleen alavireisen vaihtelevana. Liikevaihdon nousu on jatkunut enää luovilla aloilla. Kaupan liikevaihto pysyi käytännössä ennallaan, mutta henkilöstöä vähennettiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto aleni yhä. Liike-elämän palveluidenkin liikevaihto kääntyi laskuun.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 1,8 prosenttia vuoden 2024 vastaavaan aikaan verrattuna. Koko maassa keskimäärin liikevaihto kasvoi jo hieman, mikä on jo varsin selkeä käänteen merkki. Satakunnan laskusta osa selittyy metallien tuottajahintojen laskulla, jolla ei ole tuotannon määrälle yhtä suurta vaikutusta. Siten Satakunnassa tuotannon tason ero valtakunnalliseen kehitykseen ei ole yhtä suuri kuin liikevaihdon ero antaa ymmärtää.

46 prosenttia maakunnan yrityksistä saavutti tammi–kesäkuussa liikevaihdon kasvua. 30 prosenttia yrityskannasta ylsi vähintään 15 prosentin nousuun. Molemmat osuudet jäivät alle aiemman tason. Toimiala- ja yrityskohtainen vaihtelu on edelleen ollut suurta. Eniten laski yli 20 henkilön yritysten liikevaihto, vajaat kolme prosenttia. Alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto sen sijaan kohosi vajaan prosentin. 5–19 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto aleni vajaan prosentin. Suurin muutosvaikutus talouden suuntaviivoihin on edelleen ollut yli 20 hengen lähinnä teollisuudessa toimivilla yrityksillä. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kohosi alkuvuoden aikana 18 prosenttia. Yli viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto laski runsaat pari prosenttia.

Koko maassa keskimäärin talouden kehitys oli jo aiempaa selvästi pirteämpää, mutta aloittain vaihtelevaa. Myönteistä oli viennin nopea kasvu ja liikevaihdon nousu useilla päätoimialoilla. Teollisuudessa liikevaihdon kasvua kertyi lähes kautta linjan, vain konepajoilla ja metsäteollisuudessa liikevaihto supistui. Teknologiateollisuus kehittyi Satakuntaa suotuisammin lähinnä painoarvoltaan merkittävän elektroniikkateollisuuden myönteisemmän kehityksen vuoksi. Myös metallien jalostuksen vähäisempi osuus vaikutti. Rakentamisen liikevaihto alkoi kohota pitkästä aikaa. Palvelualoilla nousu jatkui liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kaupan liikevaihto aleni vähän.

Satakunnassa henkilöstömäärä aleni jonkin verran (-1,7 %) vuoden 2025 tammi-kesäkuussa. Teollisuudessa henkilöstömäärä laski hieman, teknologiateollisuudessa kirjattiin kuitenkin hienoista kasvua. Rakentamisessa väkeä vähennettiin alkuvuonna eniten päätoimialoista. Palveluissa henkilöstömäärä aleni entistä nopeammin.

Toimialoittainen kehitys Satakunnassa tammi–kesäkuussa 2025 (vertailu vuoden 2024 vastaava aika)

  • Koko teollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto supistui yhä jonkin verran (-4,3 %). Viennin arvo kutistui aavistuksen (-0,4 %). Henkilöstömäärä aleni hieman (-0,7 %).
  • Teknologiateollisuuden (eli koko metalliteollisuuden, ei sisällä tietotekniikkaa) yhteenlaskettu liikevaihdon lasku jäi vähäiseksi (-0,3 %). Viennin arvo kasvoi selvästi (3,6 %). Henkilöstöä lisättiin edelleen (0,4 %).
  • Metallien jalostuksen liikevaihto laski yhä ainakin osin hintojen laskun vuoksi (-3,9 %).
  • Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi jälleen (2,3 %).
  • Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kohosi vahvasti (8,0 %).
  • Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-1,7 %)
  • Meriteollisuuden liikevaihdon nousu jatkui (1,0 %).
  • Pori–Huittinen-teollisuusvyöhykkeen liikevaihto supistui (-3,1 %).
  • Meri-Porin teollisuusalueen liikevaihto kasvoi kohisten (12,5 %).
  • Automaatio- ja robotiikka-alojen liikevaihto kasvoi merkittävästi (8,6 %). Henkilöstöäkin lisättiin (1,7 %).
  • Metsäteollisuuden liikevaihto (-5,8 %) laski yhä tuntuvasti. Viennin arvo kasvoi (2,3 %).
  • Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihto laski (-7,5 %).
  • Elintarviketeollisuuden liikevaihto aleni selvästi (-5,5 %) samoin kuin viennin arvo (-15,3 %). Henkilöstömäärä pysyi kuitenkin ennallaan (0,1 %).
  • Rakentamisen liikevaihdon lasku pysähtyi keväällä (-1,8 %). Henkilöstömäärä laski yhä (-3,8 %).
  • Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto pysyi entisellään (0,0 %). Henkilöstömäärä aleni (-2,3 %).
  • Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto supistui jonkin verran (-3,1 %).
  • Liike-elämän palvelujen liikevaihto putosi vähän (-0,5 %).
  • Kaikkien neljän edellä mainitun palvelualan yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski jonkin verran (-1,9 %).
  • Luovien alojen liikevaihto kasvoi (1,5 %).

Uusimmassa Satakunnan talous -suhdannejulkaisussa tarkastellaan maakunnan elinkeinotoiminnan kehitystä kokonaisuutena ja toimialoittain. Katsauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamaan suhdanneaineistoon. Katsaus julkaistaan kalvosarjana (PowerPoint).

 Satakunnan talous -suhdannejulkaisu ja sen oheisaineistot ovat ladattavissa tältä sivulta (sivun loppupuolella).