Satakunnan 2022 Vuosijuhlassa palkitut

HOPEINEN SATAKUNTA-MITALI

Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle.

Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.

Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.

Mitali myönnettiin yhteisesti Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispalle sekä Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Norelle heidän ansiokkaasta työstään Satakunnan hyväksi. Molempien erittäin aktiivinen ote, kykynsä rakentaa ja hyödyntää yhteistyöverkostoja, uusien avauksien ja toimintatapojen käyttöönotto, ahkera työ erilaisissa projekteissa ja kauppakamareiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ovat ne perustavat syyt, joiden vuoksi hopeinen Satakuntamitali myönnetään Riikka Piispalle ja Minna Norelle.

Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat löytäneet yhteiseen tekemiseen erityisen lisävoiman Noren ja Piispan toimitusjohtajuuksien aikana ja hyödyntäneet tätä monipuolisesti työssään. Yhteistyö hyödyttää koko aluetta ja alueella toimivia yrityksiä, ja tämä yhteistyö on mahdollistunut tehokaksikko Piispan ja Noren toiminnan tuloksena. Yhteistyö Satakunnan ja Rauman kauppakamareiden välillä, yhteistyö maakunnan eri toimijoiden suuntaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on mutkatonta ja monimuotoista.

Rauman kauppakamari ja Satakunnan kauppakamari saivat yhteisesti myös Vuoden kauppakamari palkinnon esimerkillisestä yhteistyöstään.

PRONSSINEN SATAKUNTA-MITALI

Satakunta-mitali myönnettiin tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hyväksi. Pronssinen mitali voidaan myöntää yhteisölle.

Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava. Mitalin etupuoli kuvaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Mitalin kääntöpuoli kuvaa Satakunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lokit ja tyylittely kertovat meren läheisyydestä. Mitali on valmistettu lyömällä hopeasta ja pronssista ja sen halkaisija on 70 mm.
Satakunta-mitalissa esiintyvää kuva-aihetta, kynnöspeltoa, käytettiin myös tasavallan presidentin Urho Kekkosen hautamuistomerkissä.

Satakunnan Maakuntaliitto ry lyötti Satakunta-mitalin vuonna 1986 maakuntaliiton 55-vuotisjuhlan merkeissä. Maakuntaliiton hallitus hyväksyi mitalin luonnokset 18.5.1987 ja säännöt mitalin käytöstä hyväksyttiin 21.9.1987.

Pronssinen Satakunta-mitali myönnettiin Terttu Hermanssonille, Pasi Talvitielle sekä Laura Koivumäelle.

Kolmen maakunnan alueelle sijoittuva Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark sai UNESCO Global Geopark -statuksen heinäkuussa 2020. Statuksen saaminen on ollut pitkän työn tulos. Satakunnan kunnista Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi ja Siikainen ovat kehittäneet vuosia aluetta kohti Unescon Geopark-verkoston jäsenyyttä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä yritysten, yhdistysten ja asukkaiden kanssa. Jäsenyys edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa. Geopark-status mahdollistaa geologisesti arvokkaan alueen ja sen elinvoiman kehittämisen verkostomaisesti sekä alueen arvokkaan luonnon ja kulttuurin esille nostamisen.

Toiminnanjohtaja Terttu Hermansson on ollut mukana alueen luontomatkailun kehittämisessä ja verkostoitumisen edistämisessä jo 2010-luvun alkupuolelta lähtien useissa Metsähallituksen hallinnoimissa projekteissa. Ensimmäiset työt alueella koskivat Metsähallituksen teettämiä kävijätutkimuksia ja vuonna 2013 valmistuneen, eri tahojen kanssa yhteistyössä laaditun Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelman laadintaa. Alueen erityisen geologisen historian perusteella suunnitelmassa todettiin tarve selvittää alueen mahdollisuudet päästä osaksi Geopark-verkostoa.

Geologi Pasi Talvitie on vastannut ja vastaa Geopark-alueen geologiaan perustuvasta osaamisesta erilaisissa projekteissa ja kehittämishankkeissa kehitettäessä koko alueen geologiaan perustuvia geokohteita. Talvitie oli laatimassa Geopark-statuksen hakemusta yhdessä Terttu Hermanssonin kanssa.

Projektipäällikkö Laura Koivumäki on tehnyt töitä erilaisissa ympäristökasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kehittämishankkeissa Geopark-alueella. Ympäristökasvatus kuuluu Geoparkkien tärkeimpiin tehtäviin. Ymmärrys alueesta kasvattaa halua vaalia sen erityispiirteitä.

NUORI SATAKUNTALAINEN

Palkinnon saaja voi olla nuori henkilö (13-29 -vuotias) tai yhteisö. Kriteereinä on taiteeseen, kulttuuriin, liikuntaan tai muuhun kunnostautumiseen liittyvä teko, jolla on ollut paikallista tai laajempaa merkitystä. Myös opintomenestys tai ansioituminen työelämässä voivat oikeuttaa palkinnon saamiseen.

Nuori Satakuntalainen mitali myönnetään 14-vuotiaalle Aino Kylälehtoselle hänen työstään Satakunnan ja erityisesti nuorten hyväksi. Aino on erittäin ansioitunut nuoresta iästään huolimatta. Aino on aina ollut monella tapaa aktiivinen muun muassa 4H -yrittäjänä sekä Huittisten nuorisovaltuutettuna.

Ainolla on selvästi omia kiinnostuksen kohteita, joissa hän haluaa olla mukana ja joihin hän erityisesti haluaa olla vaikuttamassa, mutta pitää silti kaikkia asioita aina yhtä tärkeinä. Aino näkee asioita laajempina kokonaisuuksina ja ymmärtää, miten eri asiat vaikuttavat omalla tavallaan kaikkeen. Hän osaa ottaa huomioon muita näkökantoja ja on avoin myös sille, että oma mielipide voi muuttua, kun saa lisää tietoa. Aino on monelle erittäin hyvä kaveri ja ystävä – hän huolehtii siitä, että myös muut nuoret saavat ääntänsä kuuluviin ja tsemppaa heitä osallistumaan ja olemaan mukana. Aino osaa huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja muistaa ottaa aikaa myös itselleen.

Aino harrastaa mm. uintia ja tanssia, ja hän on käynyt myös laulutunneilla sekä toiminut
seurakuntanuorissa. Kun korona pandemia katkaisi Ainon liikuntaharrastukset, hän hakeutui 4H yrittäjäkurssille.

Ainon perustama yritys tarjoaa esimerkiksi juhliin ja tilaisuuksiin tarjoiluapua sekä lastenhoitopalveluja. Yritys työllistää nykyisinkin Ainoa satunnaisesti viikonloppuisin, vaikka harrastukset on palanneet osaksi arkea.