TEKSTI KREETTA HAASLAHTI KUVAT JULIA HANNULA
Kun puhutaan yrittäjyyskasvatuksen pioneeritoiminnasta Suomessa, on Satakunnalla meriittejä vaikka muille jakaa.
Täällä on oltu ensimmäisenä liikkeellä ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön ja Porin Lyseon yläasteen yrittäjyysluokan perustamisessa sekä yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen strategian laadinnassa. Yksi ylimaakunnallisista yrittäjyyskasvatuskeskuksista perustettiin Satakuntaan 2005 – samana vuonna kuin yrittäjyysprofessuuri Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikköön. Kirsikkana kakun päällä Ulvilan lukio on jo useita vuosia tuonut yrittäjyyttä yhä vahvemmin osaksi opintoja.
Yhteinen yrityskiihdyttämö mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen jatkuvuuden peruskoulusta ja lukiosta ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluihin.
Tärkeä pioneerityö yrittäjyyskasvatuksen parissa jatkuu, sillä ALL IN -hanke on parhaillaan synnyttämässä Satakuntaan uuden, eri koulutusasteiden yhteisen yrityskiihdyttämön, joka mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen jatkuvuuden peruskoulusta ja lukiosta ammattioppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Yhteistyömuoto on Suomessa ainutlaatuinen ja lajissaan – mitäpä muutakaan kuin ensimmäinen.
ALL IN -hankkeen taustavoimana on SAMK, jota täydentävät Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Porin yksikkö sekä toiselta asteelta Sataedu ja WinNova. Yhteinen yrityskiihdyttämö ammentaa kunkin oppilaitoksen vahvuuksista.
– SAMKin yrityskiihdyttämö ja mentorointimalli, Diakin yhteiskunnallisen yrittäjyyden menetelmä ja Turun kauppakorkeakoulun tutkimus- ja kokemuspohja ovat hankkeen myötä kaikkien satakuntalaisten toisen ja korkea-asteen opiskelijan ulottuvilla, visioi ALL IN -hankkeen projektipäällikkö Pia Marjanen.
ALL IN:n avulla yrittäjämäinen toiminta juurtuu kaikkiin oppilaitoksiin ja luo korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille yhteisen mentoriverkoston.
– Suomi tarvitsee yritteliäitä ihmisiä, jotka perustavat yrityksiä ja työllistävät kaltaisiaan yritteliäitä ihmisiä, kommentoi Marjanen ALL IN:n taustavaikuttimia.
SAMKin kiihdyttämö jo 20-vuotias
Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö on toiminut menestyksellisesti kohta 20 vuotta. Sen suojissa on syntynyt yli 270 uutta, joista yli 80% on olemassa kolmen vuoden kuluttua perustamisesta. Yrityskiihdyttämö on pedagoginen menetelmä, joka mahdollistaa opiskelijalle tuetun väylän yrittäjäksi jo opiskeluaikana.
– Kiihdyttämössä liikeidean kehittäminen, yrittäjänä toimiminen ja yrityksen kehittäminen liittyvät osaksi opiskelua, kertoo SAMKin vararehtori Cimmo Nurmi.
“Yrittäjyysopintojen ensisijainen tavoite on opettaa kaikille opiskelijoille yrittäjämäistä tapaa toimia.”
Vuodesta 2013 alkaen SAMKin kaikkiin perustutkintoihin on sisällytetty yhteisiä yrittäjyysopintoja viiden opintopisteen verran. Tärkein tavoite ei kuitenkaan liity perustettavien yritysten määrään.
– Yrittäjyysopintojen ensisijainen tavoite on opettaa kaikille opiskelijoille yrittäjämäistä tapaa toimia, korostaa Nurmi.
Mentorointia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia
SAMKissa yrityskiihdyttämön toiminta on perustunut monialaiseen mentoriverkostoon, joka on mahdollistanut kunkin alan opiskelijalle parhaan mahdollisen ohjauksen oman ideansa jalostukseen.
“Yrityskiihdyttämö voi tarjota syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kiinnostavan tavan jatkaa opintoja ja pysyä siten yhteiskunnassa mukana.”
ALL IN:n myötä Nurmi toivoo kiihdyttämötoiminnan ja mentorimallin hyvien vaikutusten näkyvän myös ammatillisissa oppilaitoksissa.
– Yrityskiihdyttämötoiminnassa on suurta potentiaalia sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joita ei luokassa istuminen kiinnosta, toteaa Cimmo Nurmi ja viittaa motivaatiopulasta johtuen koulunsa keskeyttäviin ja sitä kautta syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.
– Yrityskiihdyttämö voi tarjota tällaisille nuorille kiinnostavan tavan jatkaa opintoja ja pysyä sitä kautta yhteiskunnassa mukana, hän pohtii.
Artikkeli on osa Satakunnan menestystarinat -sarjaa.
Säätiöt tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia henkilöille ja organisaatioille taiteeseen, toimintaan sekä tekemiseen. Minkä säätiön toiminta vastaa tarpeitasi?
Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto
Satakunnan rahasto vaalii ja kehittää Satakunnan henkistä ja taloudellista kulttuuria. Rahasto myöntää apurahoja ja palkintoja sekä järjestää muuta kulttuuritoimintaa toimialueellaan.
>> Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto
Ulla Tuomisen säätiö
Ulla Tuomisen säätiö edistää sähkötekniikan ja sitä lähellä olevien alojen tutkimusta, ammatillista koulutusta ja innovaatiotoimintaa. Apurahojen lisäksi säätiö jakaa stipendejä alaan liittyvissä opinnoissa menestyneille.
Satakunnan korkean teknologian säätiö
Korkean teknologian säätiö palvelee Satakunnan teknistaloudellista ja luonnontieteellistä tuotekehitystä ja tutkimusta. Säätiön tavoitteena on tukea monipuolisesti satakuntalaisia korkean teknologian hankkeita.
Satakunnan viestintäalan kehittämissäätiö
Viestintäalan kehittämissäätiö parantaa viestintäalan osaamista ja toimintaedellytyksiä Satakunnassa. Säätiö myöntää apurahoja sekä stipendejä ja tukee opinnäytetöitä, väitöskirjatutkimuksia sekä muuta koulutus- ja kehitystoimintaa.
>> Satakunnan viestintäalan kehittämissäätiö
Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto
Säätiö tukee taiteen, kirjallisuuden, tieteen ja kansanvalistuksen edistämistä apurahoin. Tutustu tarkemmin Huittisten ja Rauman rahastoihin ja niiden tukikohteisiin, joita on monipuolisesti esittävästä taiteesta käsityöperinteisiin.
Kansan sivistysrahasto: Eetu Salinin rahasto
Rahasto tukee apurahoja myöntämällä Satakunnan nuorison ja aikuisväestön taide- ja vapaa-ajanharrastuksia, opiskelua sekä muuta toimintaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen parissa.
KUVAT PORIN SEUDUN KANSALAISOPISTO / PORIN KESÄYLIOPISTO PÄIVI SUNDHOLM
Etsitkö kielikurssia itsellesi, värikylpyä vauvallesi vai pihvikurssia puolisollesi? Onko unelmasi oppia nykyhepreaa ja hallita joogan levolliset liikkeet? Satakunnasta löytyy opistoja joka lähtöön, eri puolilla maakuntaa! Kursseja ja koulutusta tarjotaan kaikenikäisille. Tutustu lisää opistojen kattavaan valikoimaan ja valitse omat mielenkiinnon kohteesi!
Löydä mieleinen harrastus
>> Sataopisto (Huittinen, Eura, Harjavalta ja Punkalaidun)
>> Eurajoen kristillinen opisto
>> Kankaanpään opisto
>> Länsi-Suomen opisto
>> Merikarvia-Siikaisten kansalaisopisto
>> Otsolan kansalaisopisto
>> Petäjä-opisto
>> Porin seudun kansalaisopisto
>> Pyhäjärviseudun aikuisopisto
>> Rauman kansalaisopisto
Satakunnan lukiot tarjoavat opiskelijoilleen runsaasti mahdollisuuksia! Hanki tarvittavaa yleissivistystä tulevaisuuttasi varten ja etsi omat kiinnostuksen kohteesi useista kurssivaihtoehdoista. Jokaisella lukiolla on omat kilpailuvalttinsa: toiset tarjoavat mielenkiintoisia diplomeja, toiset ovat erikoistuneet ilmaisutaitoon tai kansainvälisyyteen. Hyvällä yhteishengellä ja oppilaiden parasta ajattelemisella Satakunnassa luodaan unohtumattomia muistoja ja kokemuksia lukion parissa.
Lisätietoja löydät suoraan koulujen verkkosivuilta
>> Björneborgs svenska samskola, Pori
>> Eurajoen lukio
>> Euran lukio
>> Harjavallan lukio
>> Honkajoen lukio
>> Kankaanpään yhteislyseo
>> Kokemäen lukio
>> Lauttakylän lukio, Huittinen
>> Merikarvian lukio
>> Nakkilan lukio
>> Pomarkun lukio
>> Porin aikuislukio
>> Porin lyseon lukio
>> Porin suomalaisen yhteislyseon lukio
>> Rauman lukio
>> Säkylän seudun lukio
>> Ulvilan lukio
NELJÄ KORKEAKOULUA
“Me uskomme, että pystymme tarjoamaan nykynuorelle aktiivisen paikan opiskella, elää ja kokea myös kansainvälinen toimintaympäristö opintojen aikana.”
– Opiskelijakunta Sammakko
“Pori on opiskelukaupungeista ehdottomasti paras. Täällä opiskelijan on esimerkiksi helppo kulkea paikasta toiseen ja kohtuuhintaisen asunnon löytää helposti.”
– Tero, Diakonia-ammattikorkeakoulu
”Hain Satakuntaan opiskelemaan uusia haasteita etsien. Halusin muuttaa suuntaa ja Satakunta näytti hyvältä vaihtoehdolta.”
– Leena, Diakonia-ammattikorkeakoulu
“Satakuntalainen leppoisa elämänrytmi vie helposti mennessään. Kun tänne on kerran tullut, ei enää halua lähteä pois”
– Jussi, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa
Satakunnassa opiskelee yli 10 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuosittain aloittaa noin 1 500 uutta opiskelijaa. Satakunnan korkeakoulut tarjoavat aloja ja mahdollisuuksia runsaasti. Koetko luovan johtamisen omaksi alaksesi vai olisitko kiinnostuneempi digitaalisesta kulttuurista? Elääkö sinussa tuleva lastentarhanopettaja tai fysioterapeutti? Vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun! Kohtaamiset työnantajien kanssa helpoiksi, joten harjoittelupaikat, opinnäytetöiden tilaajat ja työpaikat ovat käden ulottuvilla. Apparaatti on linkki opiskelijoiden ja yritysten välillä. Tutustu lisää Satakunnan korkeakouluihin ja aloita opiskelujesi suunnittelu jo tänään!
>> Satakunnan korkeakoulut
>> Apparaatti
Mikäli olet kiinnostunut useammasta alasta ja haluaisit muodostaa itsesi näköisen kokonaisuuden, voit opiskella ristiin. SataJOO antaa Satakorkean opiskelijoille mahdollisuuden poimia kursseja siihen kuuluvista oppilaitoksista. Kun pääset sisään yhteen, ovet aukeavat neljään. Tutustu kurssivalikoimaan ja mieti millaisen kokonaisuuden sinä muodostaisit!
>> SataJOO
Porin yliopistokeskus
Neljän yliopiston ja 3 300 opiskelijan yhteisö toimii uniikissa miljöössä aivan joen rannalla. Oppilaitoksessa on mahdollista valita kursseja viidestä eri koulutusohjelmasta ja näin luoda itselleen sopivia kokonaisuuksia. Voit myös yhdistää opiskelija- ja kulttuurielämän ottamalla osaa Porin ylioppilasteatteriin.
>> Porin yliopistokeskus
>> Opiskelijajärjestö Pointer ry
>> Porin yliopistokeskus Facebook
>> Porin yliopistokeskus YouTube
>> Porin yliopistokeskus Twitter
>> Porin ylioppilasteatteri
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
Yhteensä yli 6 500 opiskelijaa neljällä eri kampuksella – Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Koulutusohjelmia on yli kaksikymmentä ja osa niistä kokonaan englanninkielisiä. Voit opiskella kaikkea kansainvälisestä kaupasta ohjelmointiin tai erikoistua vaikka sosiaalialalla lastensuojeluun. Vai koetko kulttuurialan omaksesi? Kankaanpään taidekoulusta voit valmistua kuvataiteilijaksi ja suuntautua muun muassa esitystaiteeseen tai kuvanveistoon.
>> Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK)
>> Opiskelijajärjestö Sammakko
>> SAMK Facebook
>> SAMK Youtube
>> SAMK yrityskiihdyttämö
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
Diak on Suomen suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä. Porissa voit opiskella sosiaalialan ja hoitotyön koulutusohjelmissa.
>> Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)
>> Opiskelijajärjestö O’Diako
>> Diak Facebook
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos Raumalla
Voit opiskella lastentarhanopettajan, luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja kasvatustieteen (varhaiskasvatus) koulutuksissa.
>> Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos Raumalla
>> Ainejärjestö Opekas
Urheilun ja opiskelun yhdistäminen?
Onko lajisi jääkiekko, uinti vai salibandy? Unelmoitko urheilijan urasta, mutta haluaisit suorittaa myös tutkinnon? Satakunta Sports Academy (SSA) tarjoaa mahdollisuuden urheilun ja opiskelun yhdistämiseen yläasteelta yliopistolliseen koulutukseen. SSA on suunnattu kansallisesti pärjänneille urheilijoille, jotka tähtäävät kansainväliseen menestykseen.
>> Satakunta Sports Academy (SSA)
Tutkimus ja kehittäminen
Satakunnan korkeakoululaitos palvelee maakunnan yrityksiä ja yhteisöjä. Tutkimus ja kehittämistoiminta sekä opetus liittyvät kaikissa korkeakouluissa vahvasti toisiinsa. Yliopistojen painopiste on tieteellisessä perustutkimuksessa ja ammattikorkeakoulujen painopiste yritysten ja yhteisöjen kehittämistoiminnassa. Yhteistyöprojektien toteutuksessa on usein mukana myös opiskelijoita. Lisäksi osa tutkinto-opiskelijoista tekee lopputyönsä toimeksiantona yritykselle tai yhteisölle. Satakunnan korkeakoululaitoksen sivuilta voit lukea tutkimustyöstä, -yhteistyöstä, tavoitteista ja keinoista. Delta-tutkimustietokannasta löytyy Porin yliopistokeskuksen asiantuntijat, tutkimushankkeet, tieteellisistä julkaisut ja opinnäytetyöt.
TEKSTI: JARKKO AMBRUSIN, KUVAT: TOMI GLAD
Ammatillinen koulutus on nuorelle varmin tapa saada töitä. Muun muassa hoitoalalla, kuljetusalalla ja varhaiskasvatuksessa osaajista on Satakunnassa jo pula.
– Tuolla mä lennän vuoden päästä.
Eeva Mustakallio esittelee Embraer Phenom 100 -suihkukonetta Porin ilmailuopiston hallissa. Lentäjäksi nyt vuoden opiskellut Mustakallio odottaa jo silminnähden innoissaan pääsevänsä Ilmailuopiston kruununjalokiven puikkoihin. Ja mikäpä on odotellessa: Monessa lentokoulussa maailmalla ei ole vastaavia koneita. Suomen ainoat opetuskäytössä olevat koneet ovat Porissa.
Mustakallio on yksi kurssinsa 24 oppilaasta. Hän tiesi jo 14-vuotiaana, että hänestä tulee lentäjä.
– Meillä oli perhepiirissä lentäjä, niin se varmasti vaikutti. Olen pärjännyt aina hyvin paineen alla ja osaan tehdä useita asioita yhtaikaa. Ne ovat tärkeitä ominaisuuksia lentäjälle.
Ilmailuopiston pääsyvaatimuksena on pääsykokeiden ja soveltuvuustestien lisäksi toisen asteen opinnot. Eli lukion päättötodistus tai kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto. Koulutus myös maksaa oppilaalle 15 000 euroa. Toistaiseksi Ilmailuopisto on pystynyt tarjoamaan ensimmäisen vuoden majoituksen ilmaiseksi opiston asuntolassa.
– Se on kuitenkin paljon edullisempi kuin esimerkiksi yritysten omat lentäjäkoulutukset. Eikä normaalien opintojen ulkopuoliset simulaattoritunnit omaa harjoittelua varten maksa meille mitään.
Mustakallion mielestä ammatillisen koulutuksen etu esimerkiksi yliopisto-opiskeluun verrattuna on konkretia.
– Täällä pääsee testaamaan teoriaa käytäntöön. Kaikki mitä teemme, on loogista.
Ilmailuopiston opiskelijahaku järjestetään aina tarpeen mukaan sitten, kun edellisen haun opiskelijat ovat saaneet kurssipaikan. Seuraava haku on näillä näkymin vuonna 2021.
Ei turhaa teoriatankkausta
Opiskelija- ja työelämälähtöisyys. Kaksi sanaa, jotka toistuvat Kankaanpään opiston rehtorin Marja Kallioniemen puheessa usein. Niihin hänen mielestään kiteytyy ammatillisen opiskelun tavoitteet.
Kaiken taustalla on ymmärrys oppilaan arjesta ja elämäntilanteesta sekä työelämän tarpeiden mukaan räätälöidystä opetuksesta.
Oppilaan polkua tuetaan henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla ja tuella. Opettajien ammattitaitoa on kehitetty varsinkin uusien digitaalisten työkalujen käytössä ja opetusmenetelmissä.
Sataedun opiskelijat Jenna Siuro ja Sami Saarikko saavat apua ja vinkkejä käytäntöön Timo Liljalta kesk.
Kankaanpään opistossa opettajat työskentelevät pareittain.
– Silloin myös opettaja saa vertaistukea toisesta ja opetuksen laatu paranee.
Satsaus pariopettajuuteen ja oppilaan henkilökohtaiseen tukeen ovat kannattaneet. Opintonsa kesken jättäneitä on Kankaanpään opistossa alle viisi prosenttia opiskelijoista. Keskeytyssyistä yleisimmät ovat perhetilanteen muutos ja siirtyminen muuhun opinahjoon tai työelämään.
Vuonna 2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi on Kallioniemen mukaan lyhentänyt koulutuspolkuja. Nykyisin ammattiin opiskelevat nuoret valmistuvat noin 2,5 vuodessa.
Uudet oppimisympäristöt ja uusi tapa oppia on tullut myös toisen asteen opintoihin. Perinteisen luokkaopetuksen rinnalle on tullut entistä vahvemmin verkon oppimisympäristöt. Myös työssä oppiminen on vahvistunut entisestään.
– Lähiopetus ei ole enää se mittari, millä onnistuminen mitataan.
Marja Kallioniemi kuuluu Satakuntaliiton hallinnoimaan ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan. Se on maakunnallinen foorumi, jossa pohditaan yhteistyötä eri oppilaitosten välillä.
Toisen asteen koulutus nähdään vahvasti maakunnallisena kilpailu- ja vetovoimatekijänä.
– Meillä on poikkeuksellisen vahva keskinäinen yhteistyö. Satakuntaliitto on ottanut suuren roolin maakunnallisessa toisen asteen koulutusyhteistyön kehittämisessä. Voisimme olla vielä enemmän rinta rottingilla ylpeitä omasta tekemisestämme ulospäin. Muut alueet lobbaavat omaa toimintaansa rahoittajan eli valtion suuntaan meitä paremmin.
Ammatillisen opiskelun etuja ei tarvitse Kallioniemeltä kauaa kysellä. Se on työllistyminen. Kankaanpään opiston koulutustarjonnasta parhaat työllistymismahdollisuudet ovat sote- ja kasvatusalan koulutusohjelmissa.
– Valmistuneilla muistihoitajilla on aika varma työllistyminen. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat ja varhaiskasvatuksen lastenohjaajat työllistyvät hyvin.
Töitä saa tekemällä harjoittelun hyvin
Auramaa-yhtiöiden koulutuspäällikkö Teija Auramaa toteaa, että hyvin työssäoppimisjaksonsa hoitanut oppilas saa heiltä työtarjouksen lähes varmasti.
– Jos työssäoppimisjakson klaaraa kunnolla, me kyllä kättelemme töihin. Hyvistä osaajista on alalla pulaa.
Euralainen Auramaa-yhtiöt on yksi Suomen suurimmista kuljetusyrityksistä, jolla on 13 toimipaikkaa ympäri Suomea. Yrityksellä on vuositasolla noin 30 työssäoppijaa Porin, Euran ja Rauman toimipisteissä. Yritys tekee vahvinta yhteistyötä Satakunnassa Sataedun ja Winnovan kanssa.
Auramaa-yhtiöillä on selkeä ohjelma oppilaiden sitouttamiseksi yritykseen. Harjoittelijat pääsevät tekemään ohjaajien kanssa samoja töitä kuin vakituiset työntekijät. Työssäoppimisjakson tai oppisopimuskoulutuksen jälkeen hyville tekijöille tarjotaan yleensä kesätöitä tai muita sijaisuuksia. Sen jälkeen keskustellaankin jo vakinaisemmista töistä.
Sataedusta harjoittelussa oleva Sami Saarikko kuormaa autoja, niinkuin vakiväkikin.
Teija Auramaa korostaa työantajan sitoutumista ammattitekijöihin. Hän kertoo esimerkin yhdestä urapolusta.
– Meillä on töissä kuljettaja, joka teki viimeisen opiskeluvuotensa meillä oppisopimuksella ja pärjäsi todella hyvin. Tarjosimme hänelle vakituisen työsopimuksen, vaikka tiesimme hänen lähtevän armeijaan. Halusimme sitouttaa hyvän tekijän meille töihin.
Auramaa kehuu yhteistyötä oppilaitosten kanssa erittäin hyväksi. Työelämän tarpeet otetaan vuosi vuodelta paremmin huomioon ja oppilaitosten edustajat käyvät säännöllisiä keskusteluja yrityksen kanssa. Monia ammattitutkintoja myös räätälöidään yritysten tarpeiden mukaan.
– On hyvä, että teoriapainotusta on viety enemmän käytännön suuntaan esimerkiksi kuorman lastaamisen ja purkamisen harjoittelussa. Tarjoamme myös itse apuamme oppilaitoksille. Olemme luvanneet, että oppilaat saavat tulla opettajien kanssa harjoittelemaan auton kuormaamista meidän terminaaleihimme, Auramaa kertoo.
Auramaan mielestä yrityksillä on suuri vastuu Satakunnan pitovoiman vahvistamisessa. Kaikki lähtee työntekijöiden arvostamisesta.
– Pitää olla sellaisia työpaikkoja, jossa nuori näkee itselleen hyvän polun. Kaikkien eri toimijoiden, yritysten, oppilaitosten ja työvoimapalveluiden pitää tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta nuorille tarjotaan parhaat mahdollisuudet sitoutua työpaikkoihin. Yrityksen oman tarinan pitää olla sellainen, että työntekijä haluaa olla sitä vahvistamassa.
Jenna Siuro kiinnittää peräkärryn. Sami Saarikko seuraa taustalla.
Työntekijän markkinat
Vanhusten palveluasumista tarjoava Ruskatalojen palveluyhdistys ottaa vuosittain noin 150 työssäoppijaa ja oppisopimuskoulutettavaa. Noin 80 prosenttia harjoittelijoista on lähihoitajaopiskelijoita. loput ovat muun muassa sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita.
Työssäoppijoiden työllistymisprosentti on korkea.
– Tarjoamme keskimäärin noin 70 prosentille vähintään keikkasopimusta. Hoitotyön osaajista on Satakunnassa jo pulaa, toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen kertoo.
Ruskatalojen jokaiselle työssäoppijalle tehdään selkeä suunnitelma omasta harjoittelujaksosta. Jokaisessa palvelutalossa on palveluohjaaja, joka toimii yhteyshenkilönä oppilaitokseen. Yksikössä nimetään oppilaalle aina vastuuohjaaja.
– Olemme alan opiskelijoille usein ensikontakti alan työelämään. Haluamme antaa kokemuksen, että jokainen on tervetullut meille. Opiskelijoista voi tulla meidän tulevaisuuden työkavereita.
Ojalainen muistelee omaa harjoitteluaikaansa 1990-luvulla. Silloin asenne saattoi olla työelämässä vähän toinen.
– Yhteen paikkaan mennessä vastaanotto kokeneemmilta oli, että ”taasko tänne tulee opiskelija.”. Itse tiedän, että opiskelijoiden pitää päästä testaamaan työelämässä niitä tietoja ja taitoja, joita koulussa on opiskeltu.
Ojalainen kehuu oppilaitosyhteistyön kehittyneen viime vuosina aimo harppauksen. Ruskatalot tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa Winnovan kanssa.
– Oppilaitoksissa ymmärretään aiempaa paremmin, mitä työpaikkojen arjessa tapahtuu. Meille on myös räätälöity paljon koulutusta, myös esimies- ja johtamiskoulutusta. Se on oikeaa työelämän palvelua.
Ojalaisen mielestä Satakunnassa hoitoalaa opiskelevilla on työntekijän markkinat. Jos asenne ja ammattitaito ovat kohdillaan, työtä kyllä riittää. Maakunnasta löytyy myös hyviä työpaikkoja.
Unelma todeksi sitkeydellä
Eeva Mustakallion sitkeys näkyy hänen opintopolussaan. Hän muutti Espoosta Poriin vuonna 2014, vaikka ei vielä ensimmäisellä yrittämällä Ilmailuopistoon päässytkään.
Ilmailuopisto on siitä poikkeava oppilaitos, että pääsykokeissa ilman opiskelupaikkaa jääneille tulee kahden vuoden karenssi.
Mustakallio pääsi lukemaan kauppatieteitä Turun yliopistoon ja hän opiskeli Porin yliopistokeskuksessa. Vuonna 2019 hän aloitti lentäjäkoulutuksen – kymmentä gradusivua vaille valmiina maisterina. Hän oli yksi reilusta 2000 oppilaasta, joka aloitti ammatillisen koulutuksen Satakunnassa tuona vuonna.
–Aion valmistua myös kauppatieteistä. Täällä aika monella on korkeakouluopintoja.
Mustakallio on viihtynyt Satakunnassa hyvin. Eläminen on edullista ja matkoihin ei mene paljoa aikaa.
Lentäjien työllisyystilanne on syklistä. Tällä hetkellä Suomessa on jonkin verran työttömiä lentäjiä. Parin vuoden päästä tilanne voi olla taas toinen. Töitä on tarjolla välittömästi, jos on valmis menemään ulkomaille.
Mustakallio itse miettii työllistymistään vasta valmistumisensa aikaan eli noin vuoden päästä. Nyt hän nauttii unelmastaan.
Kyllä minun pitää välillä nipistää itseäni, että olen täällä. Tämä on paikka, minne olen aina halunnut.
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen jatkuu 10.3. saakka. Monet ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset järjestävät hakuja ympäri vuoden.
Katso kaikkien Satakunnan ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten tiedot täältä: https://opintopolku.fi/wp/opo/toisen-asteen-haut/
Mitä yhteistä on sisustusompelijalla, laborantilla, lentäjällä ja leipuri-kondiittorilla? Kaikki ovat koulutusmahdollisuuksia Satakunnassa! Ammatillinen koulutus avaa ovet työmaailmaan ja jatko-opintoihin. Tutustu lisää Satakunnan tarjontaan ja aloita tulevaisuutesi suunnittelu tänään!
Sataedu
Sataedu eli Satakunnan koulutusyhtymä tarjoaa ammatillista peruskoulutusta kuudella eri paikkakunnalla. Lisäksi Sataedussa voi suorittaa erilaisia täydennys- ja lisäkoulutuksia ensiapuopetuksesta maahanmuuttajakoulutukseen. Koulutusta järjestetään monimuotoisesti päivä-, ilta-, oppisopimus- ja työvoimakoulutuksena sekä työttömyysetuudella.
>> Sataedu
WinNova
WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorille, aikuisille ja työelämälle laadukkaita ja monipuolisia urapolkuja. Tarjolla on kymmeniä ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Oppilaitos toimii mm. Porissa, Raumalla ja Ulvilassa. Hae omasi!
>> WinNova
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on ammatillinen oppilaitos. Sen koulutusaloja ovat luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Oppilaitoksen toimipisteet ovat Huittisissa ja Kokemäellä.
>> Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto
Kankaanpään opisto
Kankaanpään opisto tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön, jossa korostuu ihmisen elinikäisen kasvun ja oppimisen periaate, lähimmäisen arvostus, suvaitsevaisuus ja yhteisöllisyys sekä monimuotoisen kulttuuriperinnön arvostaminen. Kankaanpään opistolla on erittäin monipuolinen koulutustarjonta. Koulutuksia järjestetään Kankaanpään ja Tampereen toimipisteiden lisäksi mm. Porissa ja Turussa. Tutustu valikoimaan ja tee valintasi!
>> Kankaanpään opisto
Suomen Ilmailuopisto
Porissa kouluttaa ammattilentäjiä Suomen liikenneilmailun tarpeisiin. Koulutus on ammatillista aikuiskoulutusta. Opetus täyttää ilmailualan kansainväliset säännökset ja Suomen lainsäädännössä asetetut vaatimukset sekä lentoyhtiöiden ja valtion koulutukselle asettamat vaatimukset.
>> Suomen Ilmailuopisto
Palmgren konservatorio
Palmgren konservatoriossa voi suorittaa musiikkialan perustutkinnon. Oppilaitoksesta voi valmistua klassisen ja rytmimusiikin soittajiksi, laulajiksi ja teknologeiksi. Konservatoriossa toimii myös aikuisopisto ja avoimen opetusohjelman osasto.
>> Palmgren konservatorio
Satakunnan oppisopimuskeskus
Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla kursseilla oppilaitoksessa. Se soveltuu nuorille ja aikuisille. Oppisopimuksena voidaan suorittaa useita eri alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Koulutuksen kesto, sisältö ja laajuus määritellään koulutuksen alussa laadittuun yksilölliseen suunnitelmaan.
>> Satakunnan oppisopimuskeskus
Idylliset peltomaisemat ja maalaistalojen pihapiirit vilisevät ohi mutkittelevalla tiellä, joka johtaa Pomarkusta kohti Siikaisia ja Leväsjoen kylää. Kolmen tien risteyksessä odottaa määränpää, vanha kyläkauppa. Rakennuksen ulkokuoren sympaattisuus on vain alkusoittoa tunnelmalle, joka ottaa tulijan vastaan ovesta sisään astuessa. Täällä aika ei pysähdy. Täällä aika on ihanaa.
Leväsjoen kylän vakituiset asukkaat, kaikki 190, ovat tottuneet siihen, että kauppias on ollut saatavilla aina. Lappua ei siis voinut laittaa luukulle, kun edellinen kauppias Ulla Rosengren jäi eläkkeelle. Myyntiartikkelit menivät uusiksi, mutta kaupanteko jatkui, sillä vuodesta 2014 kyläkaupan hyllyjä on täyttänyt langoillaan Pauliina Lilja.
Vanha kyläkauppa on saanut uuden tehtävän lankakauppana ja kahvilana.
Liljan lankakaupan tarina alkoi jo aikaisemmin. Porilainen kaupunkilaistyttö päätyi Liljan tilalle maajussin morsiameksi hyvän aikaa ennen samaa nimeä kantavaa tv-sarjaa. Ajan mittaan työt perheen maa- ja metsätilalla kuitenkin vähenivät ja Pauliinan piti löytää itselleen muita hommia.
– Olen aina tehnyt käsitöitä ja pohdin, ettei missään oikein ole hyvää valikoimaa ja samalla edullisia hintoja. Jos paljon tekee, niin lankojen hankkiminen tulee kalliiksi, kertaa Pauliina liikeideansa syntyä.
“Ihan hyvin voi epäonnistua. Sitten kokeillaan jotain muuta.”
Ensin Pauliina myi idean miehelleen luvaten huolehtia itse ihan kaikesta maahantuonnista kotisivujen tekemiseen. Ensimmäisen vuoden hän ehti olla vuokralla Leväsjoen koululla ennen kuin hankki kyläkaupan omakseen, remontoi innokkaana tapetoijana sen kauniiksi ja laittoi kylkeen vielä kahvilankin.
– Hulluutta se vähän vaati, hymyilee Pauliina perustamisaikoja muistellen ja jatkaa jutustelun lomassa lankakuorman purkamista.
– Ihan hyvin voi epäonnistua. Sitten kokeillaan jotain muuta. Lienee asenne auttanut lankakauppiasta alkuun.
Älyttömän kivaa työtä
Sää vaikuttaa kuulemma asiakasmääriin. Usein naiset tarvitsevat hyvän sään lähteäkseen ajelemaan lankakauppaan. Sadesäällä otetaan miehet kuskiksi. Eli vaikuttaako se sää vai eikö se vaikuta?
– Oikeasti aina löytyy joku tekosyy, miksi voi harrastaa. Ja aivot voi kääntää ajattelemaan myönteisesti, vinkkaa Pauliina ja kertoo todenneensa juuri viikon sääennusteesta, että torstai on – ei suinkaan puolipilvinen – vaan puoliaurinkoinen.
Pauliina Lilja kuvailee työtään älyttömän kivaksi.
Lankakauppias Lilja on saanut kerran jos toisenkin vastata kysymykseen – miten tämä voi kannattaa?
– Riippuu siitä, että riittääkö tavallinen auto vai tarvitaanko Ferrari, on hänen vastauksensa.
Hän saa oman palkkansa työstä, joka on älyttömän kivaa ja lähellä. Aikaa ei tarvitse kuluttaa autossa istuen työn ja kodin väliä matkustaessa. Kivaa on myös asiakkailla.
– Aamun ensimmäiset asiakkaat ovat miehiä. Heitä ei langat haittaa. He juovat kahvinsa ja vaihtavat kuulumisensa kahvilapöydissä. Neljän aikaan on iltapäiväkäsityökerhon vuoro, kun samat naamat tulevat uudelleen.
“Menestysresepti on yksinkertainen – lankaa, kahvia ja vessa.”
Liljan lankakaupan kahvipöydissä tavataan tuttuja, vaihdetaan kuulumisia ja sovitaan asioista, vaikka sitten liikesuhteisiin, uusiin töihin ja urakoihin liittyen.
– Kuulen tässä aika paljon kaikkea. Pitää olla valikoiva muisti.
Menestysresepti on Pauliinan mielestä lopulta yksinkertainen – lankaa, kahvia ja vessa.
– Ja vessan pitää olla aina siisti.
Tuntuu resepti toimivan. Asiakkaita tulee Turkua, Tamperetta ja Laitilaa myöden.
– Yksi nainen lähti Hollolasta varta vasten tänne ajamaan. Ja kun ryhmä Laukaalta hurautti pikkubussilla pihaan, kysyin, että mikä on retken pääkohde.
– Tämä Liljan lankakauppa, he vastasivat.
Kaupan kahvila on tärkeä kohtauspaikka kyläläisille ja pidempääkin tuleville.
Keskiössä hyvä fiilis – ja ihmiset
Visioita tulevan varalle on, mutta lankakauppias ei halua laittaa itseään liian ahtaalle.
– Jos on taloudellisesti liian tiukilla, niin se paistaa läpi.
“Tärkeintä on, että asiakkaalla on lähtiessä hyvä fiilis.”
Sitä Pauliina ei halua. Hän haluaa tarjota asiakkailleen hyvää mieltä.
– Tänne saa tulla hakemaan inspiraatiota ja hypistelemään. Tärkeintä on, että asiakkaalla on lähtiessä hyvä fiilis, joka voi sitten vaikka innostaa siivoamaan kodin.
Kiireettömyys huokuu kauppiaasta. Ja jos hänellä onkin kiire, hän ei näytä sitä asiakkaille.
– Asiakkaat ovat ystäviä. He voivat kelata elämäänsä täällä hyllyjen välissä. Joskus he haluavat kertoa siitä, joskus eivät.
– Ihmiset ovat aina tärkeimpiä. Se on oivallus, jonka vuodet yrittäjänä ensin maatilalla ja sitten lankakauppiaana ovat opettaneet.
Sama oppi on osoittautunut oikeaksi myös myyntikanavien suhteen.
– Tällä hetkellä myynti jakaantuu aikalailla puoliksi verkkokaupan ja myymälän välillä. Ne eivät missään nimessä sulje pois toisiaan. Ihmistä tarvitaan aina.
Liljan lankakaupassa on laaja perusvalikoima lankoja – saatavilla on yli 40 lankalaatua ja yli 1000 eri sävyä.
Pauliina itse tekee edelleen käsitöitä niin paljon kuin ehtii.
– Kun uusi lankakuorma tulee, niin olen viikon sekaisin. Kutomisesta tykkään eniten ja huivit ovat suosikkeja.
Huivi on kuulemma kätevä myös lahjana. Se kun on vähän niin kuin halaus, johon lahjan saaja voi kietoutua.
– Mieheni mummu neuvoi ajattelemaan joka silmukalla ihmistä, jolle kudon. Kaikki eivät sitä ymmärrä, mutta minusta se on arvokas opetus.
Teksti Kreetta Haaslahti, kuvat Julia Hannula.
Puhtaat luonnonmateriaalit, korkea laatu ja vastuullinen kuluttaminen. Nämä arvot viitoittavat neuleyritys Kainon toimintaa köyliöläisessä Kepolan kylässä, Satakunnan sydämessä. Neulomossa syntyy monenlaisia tuotteita, mutta pääpaino on naisten vaatetuksessa. Kaikki mallistojen suunnittelusta ja värivalinnoista valmiiksi neuleeksi asti tehdään itse.
Vielä vuonna 2010 Niina Sinisalo työskenteli parturi-kampaajana. Käsillä tekemisen palon hän oli saanut synnyinlahjana, mutta kun eteen sattui sopiva sauma, päätti hän vaihtaa hiusvärien sekoittelun ja hiusten leikkuun aivan toisenlaiseen luomiseen.
– Sakset säilyivät, mutta materiaali muuttui langaksi, kertoo Sinisalo.
Sopiva sauma tarkoitti perinteikkään Köyliön neuleen koneita, jotka olivat myynnissä. Sinisalo tunsi yrittäjäpariskunta Lehdon, lähti katsomaan koneita ja teki ostopäätöksen.
– Vähän hulluutta ja rohkeutta vaadittiin, myöntää Sinisalo.
Kainon perustaja Niina Sinisalo tärkeän instrumenttinsa, neulekoneen äärellä.
Usko omaan, vahvaan visioon auttoi. Ja se, ettei Sinisalo ponnistanut hurjalta kuulostavaan loikkaan aivan yksin. Ensimmäiset vuodet yhtiökumppanina oli Sanni Salonen.
– Minulla oli vahva tunne siitä, että ratkaisu on oikea. Olen sellainen luonne, etten ihan viimeiseen asti kaikkea mieti. Jos liikaa rupeaisi punnitsemaan, niin eihän sitä lähtisi tällaiseen ollenkaan, Sinisalo myöntää.
Alusta asti oli selvää, että töitä tehdään omalla, uudella tuotemerkillä ja uuden yrityksen nimissä. Tietotaito siirtyi edellisiltä omistajilta kauppasopimukseen kuuluneen vuoden siirtymäajan kuluessa.
– Koneet, toimitilat ja lankatoimittajat säilyivät. Kaikki muu meni uusiksi.
“Kaino on Suomessa yksi harvoista, jonka tuotteet tehdään itse valmistetusta luomukampapuuvillaneuloksesta.”
Villaa ilman julmuuksia
Sinisalon vahva tunne osoittautui oikeaksi, sillä kädet ovat olleet täynnä töitä alusta asti. Kainon tuotteet ovat vastaus sellaisten kuluttajien toiveisiin, jotka haluavat miettiä omaa kuluttamistaan vähän tarkemmin. Heidän ostopäätöksiään ohjaavat kertakäyttökulutusta syvemmät arvot.
– Käyttämämme materiaalit ovat aina konepestäviä ja kestäviä. Niistä syntyy tuotteita, joista on iloa pitkään, sillä luonnonkuidut eivät mene ollenkaan niin helposti huonoksi kuin keinokuitua sisältävät.
Myös kotimaisuus, ekologisuus ja eettisyys puhuttelevat Kainon asiakkaita.
– Olemme Suomessa yksi harvoista, ellemme jopa ainoa, jonka tuotteet tehdään itse valmistetusta luomukampapuuvillaneuloksesta. Muiden valmistajien käyttämä luomuneuletrikoo tulee yleensä Latviasta tai Puolasta.
Kaino – Made in Finland.
Toinen Kainon käyttämä materiaali on laadukas merinovilla, jota ei ole kyllästetty torjunta- tai pintakäsittelyaineilla. Myös lampaiden kohtelu on tärkeää.
– Käyttämämme merinovilla on aina mulesing-vapaata. Se tarkoittaa, että lampaiden kasvatus on tarkoin valvottua eikä niitä kohdella kaltoin tai tehdä villantuotannon kiihdyttämiseen tähtääviä julmuuksia.
– Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten suuri tilaus tällaisille tuotteille oli. Tietenkin koko ajan täytyy olla herkkänä. Kuunnella ja vastata kysyntään, keksiä kampanjoita ja olla elossa.
“Asiakkaat tekevät retkiä tänne neulekeitaaseen keskelle ei mitään.”
Syrjäinen sijainti ja oma vapaus
Kainon tarinassa on useitakin vähän yllättäviä seikkoja, jotka yritys on kääntänyt vahvuuksiksi. Yksi niistä on syrjäinen sijainti, joka ei koskaan ole ollut Kainolle ongelma.
– Asiakkaat tekevät retkiä tänne neulekeitaaseen keskelle ei mitään. Tänä kesänä esimerkiksi kestofanimme Oulusta asti tulivat viettämään päivän Kainon kauppaan Köyliöön.
Kainon kaupassa Köyliössä on kotoisa tunnelma.
Kainon tuotteita myydään myös omassa verkkokaupassa, mutta se ei ole vähentänyt vierailuja omaan liikkeeseen. Päinvastoin.
– Esimerkiksi kesällä 2016 myynnistä noin 60 % tuli omasta liikkeestä tuli noin ja loput 40 % verkon ja jälleenmyyjien kautta. Suhde tietysti elää, kuukaudet ovat erilaisia.
Jälleenmyyjiä on parinkymmentä kivijalkakaupoissa ympäri Suomen. He jakavat Kainon arvomaailman. Monet myyvät pelkästään suomalaista designia tai muuten Kainon kaltaisten pienten sarjojen tekijöiden tuotteita. Marketit tai muut isot ketjut tiukkoine raameineen eivät houkuttele.
– Oma vapaus, joka on meidän vahvuus, loppuisi siihen.
Hyvällä tiimillä ideoista tuotteiksi
Sinisalolla ei ole tekstiilialan koulutusta. Monessa kohtaa siitä olisi varmasti ollut apua, mutta toisaalta sekin on vahvuus. Alan ulkopuolelta tulleena hänen ajatteluaan eivät sido perinteiset rajoitukset.
Lanka on päässyt loppumaan neulekoneesta, mutta Sinisalon näppärillä sormilla uusi lanka on paikallaan tuossa tuokiossa.
Sinisalo suunnittelee itse Kainon kuoseja. Apua hän saa siskoltaan Annukka Lehmukselta, jonka käsialaa on myös Kainon yritysilme. Luova prosessi on Sinisalon mukaan päällä koko ajan. Luovuutta ruokkivat matkustelu ja luonnossa liikkuminen.
– Voin nähdä jonkun kaarnan puun kyljessä vaikka postilaatikolla käydessäni ja siitä syntyykin idea. Sitten on ihan pakko tarttua kynään ja paperiin ja lähteä piirtelemään. Joskus joku juttu loksahtaa helpommin ja syntyy nopeasti juuri sitä mitä oma visio oli. Toisinaan isketään päätä seinään ja luovutetaan.
“Ideoita on yleensä enemmän kuin ehtii toteuttaa.”
Pulaa ideoista ei ole vielä tullut.
– Ideoita on yleensä enemmän kuin ehtii toteuttaa. Niitä onkin aina jemmassa tulevaa varten.
Apuna luovassa prosessissa ja luonnosten sarjomisessa kaavoiksi on viiden hengen tiimi, jota Sinisalo kehuu vuolaasti.
– Tiiminä tätä tottakai tehdään. Kun mallisto alkaa muotoutua, omaa tiimiä laajennetaan ringiksi naisia, jotka tulevat sovittelemaan, kertomaan mielipiteensä ja miettimään värejä kanssamme.
Kainon iloisen tiimin työasut ovat oman neulomon luomuksia, kuvassa vasemmalta Terhi Virtanen, Riitta Konttila, Linda Viipuri ja Niina Sinisalo. Tiimiin kuuluvat myös Anna-Kaisa Meriläinen, Vesa Lehto ja Annukka Lehmus.
“Syksyn 2016 mallisto on paras mallistomme ikinä.”
Kaino on kasvanut maltillisesti alusta asti. Tähän mennessä se on tarkoittanut yhden lisähenkilön palkkaamista joka vuosi. Hyviä ompelijoita ei ole ollut vaikea löytää.
– Se oikea ihminen on vähän niin kuin ollut jo hollilla, kun tarve on tullut. Kovasti meille kyllä halutaan ja haetaan koko ajan töihin.
Syksyn 2016 mallisto on haastatteluhetkellä viimeistelyssä, joten Kainossa eletään jänniä aikoja.
– Paras mallistomme ikinä, hehkuttaa Sinisalo.
Aloittamassa on myös uusi työntekijä Tiina Metsäpuro. Hän keskittyy tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin ja on Kainon ensimmäinen muuhun kuin ompelutyöhön palkattu tekijä. Tulevaisuutta luonnostellaan Kainossa toimivaksi todetulla kaavalla.
– Emme hae räjähdysmäistä kasvua jatkossakaan tai lähde laajenemaan ison riskin kautta. Askel askeleelta edetään niin kuin tähänkin asti.
Tulevaisuus näyttää valoisalta. Ja niin myös toivottavasti toimitilat.
– Haaveilemme avarammista, tällaiseen tekemiseen suunnitelluista toimitiloista. Ajatus on ilmoille heitetty ja olemme silmät ja korvat auki, josko sopiva paikka lähialueelta löytyisi.
Toistaiseksi Kainon kauppa löytyy kuitenkin tutuista vanhan pankin tiloista. Suuntaa siis sinne, kun haluat valita aidosti suomalaista – niin sielultaan kuin silmukoiltaan.
Teksit Kreetta Haaslahti, kuvat Julia Hannula.
