Satakunnan vaiettu ja vaalittu salaisuus on maakunnan huikea luonto, josta löytyy muun muassa jokia, merta, saaristoa, pyöräilymaastoja, suota ja valtakunnallisesti merkittäviä lintukohteita. Luontomatkailu on nouseva trendi, joka tuo maakuntaan tulevaisuudessa aiempaa enemmän turisteja. Lue jutun lopusta matkailutoimijoiden vinkit luontomatkailuun ja rakenna oma elämyksesi!

Porin Kirjurinluodon parkkipaikalle kerääntyy noin 20 henkilön joukko. On alkamassa Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen (PLY) järjestämä lintukävely. Joukon varusteena on kiikareita ja muistiinpanovälineitä. Ihmiset virittelevät havainnointiaistejaan eli kuuloaan ja näköään nimeämällä ensimmäisiä lintuja.

– Yleensä parkkipaikat ovat parhaita paikkoja kuulla lintuja täällä, kävelyn vetäjä, eläkkeellä oleva biologian ja maantiedon opettaja Kari Mäntylä hauskuttaa kävelylle osallistujia.

Kävely kauniilla Kirjurinluodolla alkaa. On ihmeellistä, että muutaman sadan metrin päässä kaupungin ruuhkaisimmista kaduista on kohde, jossa pääsee täysin luonnon keskelle. Kun aistit terävöityvät, kokemattomampikin alkaa kuulla eri lintuja.

– Tuolla on räkättirastas.
– Eikö tuo ole kalalokki?
– Hei, kuulitteko, meriharakka!
– Meriharakka pesii muun muassa golf-kentillä ja hallien katolla. Se pärjää ihmisten kanssa hyvin, Mäntylä opastaa.

Mäntylä kertoo lintujen lauluista ja piirteistä vuosikymmenten kokemuksella. Kipinä lintuharrastukseen syttyi Porin lyseon Kaktus-kerhossa. Lintuhavainnoinnista tuli elinikäinen intohimo. Kurttuotsaista harrastaminen ei kuitenkaan ole.

– En ole koskaan pitänyt sanasta ”lintubongaus”, jossa juostaan vain havaintojen perässä. Itse en ole ravannut harvinaisen lajin perässä, ellei se ole jossain lyhyen matkan päässä, yli 300 eri lajia elämänsä aikana tunnistanut Mäntylä toteaa.

Lintujen havainnointi on siitä helppo harrastus, että kuka tahansa voi aloittaa sen vaikkapa omasta kotipihastaan. Varusteiksi tarvitaan lähinnä kiikarit, muistiinpanovälineet ja hyvä lintuopas.

Harrastajamäärät ovatkin PLY:n sihteerin Outi Salventerän näkemyksen mukaan kasvussa.

Ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän, kamerat ovat parantuneet ja esimerkiksi täällä Porissa on hienot maastot. Lintutornit ovat myös hyvässä kunnossa.

Lintuhavainnoinnin suosion kasvu liittyy suurempaan trendiin. Luontomatkailu nostaa päätään. Tämä on huomattu Satakunnan matkailutoimijoiden piirissä. Kyselyjä paikallisista luontomatkailukohteista tulee säännöllisesti.

– Ihmiset ovat kiinnostuneista luonnosta ja kansainvälinen matkailu lisääntyy. Täällä Satakunnassa on paljon nähtävää, lomalle ei todellakaan tarvitse minnekään Lappiin tai Järvi-Suomeen lähteä. Se on myös hyvä muistaa, että turisti ei kuntarajoja tunne, vaan matkaa sujuvasti myös naapuriin, Huittisten markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Helena Kaitanen kertoo.

Huittisissa ollaan aloittamassa hanketta, jossa seudun luontomatkailukohteet ja niiden kunto kartoitetaan.

Pohjois-Satakunnan suurin luontomatkailua edistävä hanke on kolmen seutukunnan ja kolmen maakunnan alueelle levittäytyvä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark.

Unescon hallinnoima ainutlaatuisten geologisten kohteiden eli geopuistojen verkosto on tarkoitettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä.

Lauhanvuori-Hämeenkangas laittoi hakemuksen Unescolle vuonna 2018 ja alue hyväksyttiin kansainväliseen geopark verkostoon tänä vuonna.

Suomessa on aiemmin ollut yksi Geopark Pohjois-Pohjanmaan Rokualla. Se on tuonut alueelle runsaasti luontomatkailijoita ja aluetta on kehitetty voimakkaasti. Tätä samaa toivotaan myös Pohjois-Satakuntaan.

Kankaanpään elinkeinojohtajan Marko Rajamäen mukaan Geopark olisi hyvä kokoava rakenne, jonka ympärille voidaan rakentaa luontomatkailun tuotteistusta ja markkinointia.

“Se ei riitä, että meillä on kaunista luontoa ja hiljaisuutta. Kaikilla on. Meidän on löydettävä teemoja, joihin voimme erikoistua. Yksi tällainen on esimerkiksi suo. Siinä on sellaista ulottuvuutta, jota voi lähteä matkailullisesti kehittämään. Soihin liittyvä mytologia ja tarinankerronta ovat vielä käyttämättömiä vahvuuksia.”

Kankaanpää on rakentamassa tulevaisuudessa matkailijoita palvelevan Visit Kankaanpää -palvelun. Rajamäen mielestä luontomatkailun kehittäminen ei kuitenkaan ole yksin tekemistä.

“Luontomatkailun kehittämisessä ei ole mitään mieltä tehdä asioita yksin. Ne on tehtävä yhdessä. Sitä kautta luodaan matkailijoita kiinnostava kokonaisuus.”

Porissa on herätty kokonaisuuksien merkitykseen viimeisten vuosien aikana. Visit Porin matkailupäällikön Maria Suomivirran mukaan matkailumessuilla näkyy selkeästi, että luontomatkailu ja aktiivilomailu kasvaa vauhdilla.

Porissa keskitytään kehittämään varsinkin kahta kohdetta, Kirjurinluotoa ja Yyteriä.

Kirjurinluodossa puhutaan mahdollisuudesta kokea luonto kaupungissa, puoli kilometriä keskustasta ja olet keskellä luontoa. Yksi, mikä harvoin muistetaan, on suosittu maauimala. Niitä ei paljoa Suomessa enää ole. Yyterin matkailualueella on valtavat mahdollisuudet luontomatkailuun ympäri vuoden, kymmeniä kilometrejä maastoja ja kymmeniä luontolavoja, dyynimaisemat, talvella hiihto- ja pulkkamäet.

Suomivirta muistuttaa myös merestä ja vesimatkailusta. Surffaamisen ja suppailun lisäksi matkaajan on mahdollista käydä tutustumassa lähisaariin järjestetyillä veneretkillä.

Suomivirran mukaan luontomatkailukohteista tulee tiedusteluja heille paljon. Porin alueen kohteet kyllä tiedetään, mutta tietoisuutta halutaan entisestään lisätä.

“Porilaisillekin avautuu uudestaan ja uudestaan, mitä esimerkiksi Yyterissä voi tehdä. Esimerkiksi seikkailupuisto Huikee on hyvä kohde kaikenikäisille.”

Kirjurinluodon kaksituntinen lintukävely on huikea seikkailu, jossa mieli uppoutuu ihmisen ja luonnon suhteeseen. Kahden tunnin kävelyn aikana havainnoimme lähes 30 lintulajia. Samalla Kari Mäntylä opastaa lintujen saloihin. Tiesittekö esimerkiksi, että punakylkirastas laulaa eri murteilla eri puolella Suomea?

Jos haluat tutustua lintuihin lähemmin, BirdLife Suomi järjestää vuosittain leikkimielisen Tornien taisto -kilpailu, joka antaa mahdollisuuden tutustua kisaan osallistuviin lintutorneihin asiantuntevassa seurassa.

https://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/

Huittisten markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Helena Kaitasen suosittelemat luontomatkakohteet Huittisten seudulla:

1. Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto. Monipuolinen luonto ja ainutlaatuinen linnusto, jossa kulkumahdollisuuksia myös liikuntarajoitteisille.
   www.luontoon.fi/puurijarvi-isosuo 
2. Ripovuoren korkea kallio, josta avautuu satakuntalainen perinnemaisema Kokemäenjoen ylittävälle Karhiniemen sillalle. Todella hieno paikka.
   https://retkipaikka.fi/huittisten-ripovuori-hiidenkiukaista-tanssipaikan-kautta-suojelualueeksi/ 
3. Viisi jokea. Huittisissa Kokemäenjoki haarautuu useaksi haaraksi. Meillä ei ole järviä, mutta jokia pitkin pääsee melomaan ja suppailemaan sekä näkemään monipuolisesti vesieläimiä.

Kankaanpään elinkeinojohtaja Marko Rajamäen suosittelemat luontomatkakohteet Pohjois-Satakunnassa:

1. Hämeenkankaan maaston pyöräilyreitit. Pyöräily on viime vuodet nostanut kiinnostustaan.
   https://www.luontoon.fi/hameenkangas 
2. Kankaanpään Taidekehä. Kaupunkiympäristö, jossa luonto ja taide kohtaavat.
   https://www.kankaanpaa.fi/kulttuuri-liikunta-ja-nuoriso/kulttuuri-ja-taide/taidekeha/ 
3. Koko Pohjois-Satakunnan ja koko Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin tarjooma.
   www.lauhanvuoriregion.fi

Visit Porin matkailupäällikkö Maria Suomivirran suosittelemat luontomatkakohteet Porin seudulla:

1. Yyterin matkailualue. Se antaa laajat tekemisen ja kokemisen mahdollisuudet niin aktiiviselle liikkujalle kuin luonnossa olemisesta ja rauhasta nauttivalle.
   www.visitpori.fi/yyteri 
2. Yyteristä kannattaa jatkaa Kallon majakkasaarelle, Reposaareen ja Ahlaisiin. Kannattaa ajella saaristotietä. Siellä on oma hiekkaranta koirille ja hevosille.
   www.visitpori.fi/kallo-2483 
3. Jos haluaa kevyemmän luontomatkakohteen, niin sen voi kokea keskustassa. Kirjurinluoto itsessään on seikkailu muun muassa lapsille: sieltä löytyy viisi jalkapallokentällistä leikkipaikkoja.
   www.visitpori.fi/kirjurinluoto

Tutustu myös Rauman ja Porin saaristoon:

https://www.visitrauma.fi/nae-koe/meri-ja-saaristo/

Säpin majakka Selkämerellä, Eurajoen edustalla on toiminut merenkulkijoiden suunnannäyttäjänä jo yli 140 vuoden ajan. Ensimmäisen merimerkin tiedetään olleen saarella jo 1700-luvulla. 

Pitkän valmisteluvaiheen jälkeen tiilestä rakennettu majakka nousi saaren läntiselle rannalle, mereltä Porin satamaan johtavan kulkuväylän varrelle yhden kesän aikana vuonna 1873.

Nykyisin majakka on tärkeä virkistyskohde ja myös maamerkki pienveneilijöille ja kalastajille. Kauppamerenkululle sillä ei juuri ole merkitystä. 

Majakka on tätä nykyä automatisoitu. Sen 28,21 metrin korkeudessa olevalla huipulla välähtää aurinkoenergialla toimiva automaattinen valolaite puolen minuutin välein. Alkujaan valolaite oli punnusvetoinen ja sen polttoaineena käytettiin ensin naurisöljyä ja sitten petrolia.

Vuonna 1962 majakka automatisoitiin; valolaite toimi ensin kaasulla ja sitten tuuligeneraattorilla ennen aurinkoenergian hyödyntämistä.

Aikanaan majakan henkilökunnan muodostivat majakkamestari ja kolme majakanvartijaa. He asuivat perheineen majakkapihalle rakennetuissa virka-asunnoissa. Viimeiset vartijat jättivät hyvästit saarelle vuonna 1962.

Vaikka henkilökunta jättikin saaren 1960-luvulla majakan automatisoinnin myötä, ei se ole täysin asumaton tänäkään päivänä. Nelisenkymmentä Välimereltä tuotua muflonilammasta pitää kotiaan Säpissä, ja vuodesta 2009 alkaen rantaniittyjen laidunnukseen on osallistunut myös ylämaankarjaa. Laiduntajia, etenkään mufloneita, ei välttämättä saarella vieraillessa kohtaa, mutta merkkejä niiden olemassaolosta voi nähdä, esimerkiksi talviruokintaan käytetyt heinähäkit.

Säpin majakassa on 140 askelmaa, jotka kapuamalla pääsee ihailemaan Selkämeren kansallispuistoon aukeavia merimaisemia. Saaren pinta-ala on noin 150 hehtaaria ja rantaviiva 10 kilometriä pitkä.

Säpissä riittää katseltavaa ja kauniita yksityiskohtia. Merellisten maisemien ihailun ohella voit tehdä pienen aikamatkan entisaikojen elämään majakkasaarella. 

Opaskartta auttaa saareen tutustumisessa ja tulentekopaikat on merkitty kartalle. Kenties haluat pakata reppuun nuotioon sopivia eväitä Säppiin suunnatessasi.

Vuosina 1871–73 saaren länsirannalle rakennettiin venesatama, jota kutsutaan kruununmöljäksi. Satama laitureineen palvelee edelleen saarelle saapuvia veneilijöitä.

Muista jättää puumerkkisi vieraskirjaan, jos vierailet saarella!

Kaipaatko suolaisen meren pärskeisiin? Säppiin järjestetään kesäaikaan venematkoja. Kysy lisää Visit Porista. Muita suosittuja satakuntalaisia merimatkailukohteita ovat Kylmäpihlajan majakkasaari ja Kuuskajaskarin linnakesaari Rauman edustalla. Rantaviivaa pohjoiseen kulkiessa vastaan tulee Merikarvia ja Ouraluodon saari luotsiasemineen. Ouraluodossa voi yöpyä, saunoa ja uida.

Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Mikael Leppäniemi

Kesäinen aamun sarastus tuo oman mystisen vivahteensa vierailulle vuosisatojen takaisilla hautaröykkiöillä. Lähes neljäkymmentä kivistä koottua rakennelmaa Rauman Lapissa Satakunnassa kertovat ajasta, jolloin läntisessä Suomessa omaksuttiin uusi hautaustapa – vainajia alettiin haudata kivistä tehtyihin röykkiöihin. Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue on UNESCOn maailmaperintökohde.

 

Hautaröykkiöalue on peräisin pronssikaudelta (1500–500 eKr.). Sen eteläpuolella sijaitsee asuinpaikka, jonka on arvioitu olevan samaa ikää nuorimpien hautojen kanssa.

Alueen ympäri kulkee noin 1,5 kilometrin mittainen opastettu, helppokulkuinen reitti, joka ei tosin sovellu liikuntarajoitteisille. Herkän kalliokasvillisuuden suojelemiseksi alueella liikumiseen toivotaan käytettävän vain olemassa olevia polkuja.

Polut on merkitty maastoon Hannunvaakuna -merkein.

Kallioiden yli levittäytyvät puiden juuret ovat osa Sammallahdenmäen ikiaikaista, karun kaunista luontomaisemaa.

Yksi röykkiöistä on muodoltaan poikkeuksellinen, nelikulmainen Kirkonlaattia. Rakenteensa perusteella sekin on tulkittu hautaröykkiöksi.

Pysäköintialueet löytyvät pohjoispuolella Sammallahdentien ja etelässä Savulaaksontien päästä. Paikoitusalueiden yhteydessä olevilta infopisteiltä löytyy sekä tietoa kohteesta että esitteitä. Jälkimmäisellä pysäköintialueella on myös wc vierailijoiden käytössä.

Kesäopas on paikalla 3.–31.7.2018 arkisin klo 11–17 (2 €/hlö). Opastuksen omalle ryhmälle voi tilata Rauman matkailuneuvonnasta.

Sammallahdenmäki oli Suomen ensimmäinen esihistoriallinen muinaisjäännös, joka nimitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. UNESCO on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, ja yksi sen toimialueista on maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen. UNESCOn alaisilla sopimuksilla pyritään suojelemaan kulttuuriperintöä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. 

Varhaisena kesäaamuna voi alueen eteläpäässä, Saarnijärven rantaniityllä kohdata uljaan kurjen tai ihailla mailleen painuvan kuun vuoronvaihtoa nousevan auringon kanssa.

Viimeistään aamu-usvainen näkymä saa mielen rauhoittumaan, jollei sitä alueen historiallinen henki ole jo tehnyt.

Tiesitkö, että Suomen suurin kiviröykkiöhauta on myös Satakunnassa? Euran Panelian Kuninkaanhautana tunnettu röykkiö on halkaisijaltaan 36 metriä ja korkeudeltaan viisi metriä. Sen oletetaan ajoittuvan nuoremmalle pronssikaudelle, aikavälille 1100–500 eKr.

Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad

Pohjois-Suomessa on Lappi ja Pohjois-Satakunnassa Jämijärven seutu, jonka pinnanmuodot ovat näille leveysasteille poikkeuksellisen vaihtelevat. Kankaanpään ja Jämijärven välille levittäytyvä Hämeenkankaan laaja harjualue korkeine selänteineen, rinteineen ja tasaisine kankaineen tarjoaa erinomaiset puitteet luontoretkeilyyn ja kuntoiluun ympäri vuoden. Harjuilta aukeavat näkymät ovat kokemisen arvoiset.

 

Harjumuodostelma on syntynyt jääkausien aikana jään liikkeiden ja sulamisvesien seurauksena. Viimeisimmästä jääkaudesta muistuttavat Hämeenkankaan harjujen harjukuopat eli supat, joita Jämijärvellä kutsutaan vadeiksi. Näissä harjujen ja vatien värittämissä maastoissa risteilee monipuolinen ulkoilureittien verkosto, jolle kannattaa suunnata reittikartta mukanaan.

Reittien varrella on useita huollettuja laavuja ja kotia sekä muutamia käymälöitä. Karttojen ja maastoon sijoitettujen opasteiden avulla löydät sekä merkityt kesäreitit että Metsähallituksen taukopaikat.

Retkihenkiseen maastopyöräilyyn Jämin alue sopii mainiosti varsinkin sellaiselle pyöräilijälle, joka nauttii neulaspolun vaivattomuudesta ja leveän hiekkapohjaisen uran helppoudesta. Valitsemalla harjujen laelle johtavia polkuja saa sykkeen mukavasti singahtamaan korkeuksiin kokeneempikin polkija. Itseään voi haastaa myös osallistumalla suosittuun Jämi84-maastopyöräilytapahtumaan.

Soiniharjun Harjuluontopolku laskeutuu lännessä Jämikeskuksen piha-alueelle, joka on hyvä vaihtoehto retken lähtöpisteeksi. Jämikeskuksesta löytyy majoitus-, kokous- ja elämyspalveluita sekä kuntosali ja jopa hiihtotunneli. Perinteikäs lomahotelli Jämi kutsuu pistäytymään ja upea seikkailupuisto 400 metrin megaliukuineen on ehdottomasti kokemisen arvoisia. Varsinkin kesäaikaan harrasteilmailu on Jämillä vilkasta. Lajien kirjoon kuuluvat mm. laskuvarjohyppy, riippu- ja varjoliito, purjelento, taitolento ja suihkumoottorilennokit, joiden lennätystä voi seurailla vaikka lomahotellin terassilta.

Mutta nyt takaisin luontoon!

Hämeenkankaan – Pohjankankaan harjumuodostuma on Pohjois-Satakunnan tärkein pohjaveden muodostumisalue. Harjualueen reunoilla pohjavesi pulppuaa pintaan lukuisista lähteistä. Hämeenkankaan lähteistä tunnetuimpia ovat Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde, jotka pysyvät sulina ympäri vuoden. Uhrilähteestä on aikojen kuluessa haettu parannusta mm. silmäsairauksiin. Jotain mystisen rauhoittavaa kristallinkirkkaan veden ja hiekan äänettömässä pulppuamisessa kyllä on. Tämä kannattaa kokea!

Luonnossa oleskelun ja liikkumisen suotuisat vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on useissa tutkimuksissa todeksi todistettu. Luonto kohentaa mielialaa ja auttaa palautumaan stressistä sekä unohtamaan arjen huolet. Mitä pidempään luonnossa viihtyy, sitä vahvempi on vaikutus – verenpaineen aleneminen, sykkeen tasoittuminen ja jopa vastustuskyvyn paraneminen ovat tutkittuja metsässä viihtymisen seurauksia.

Metsään ei aina tarvitse mennä reippailemaan hikipanta otsaa ja sykemittari palleaa kiristäen. Tarjolla on täydelliset puitteet myös rauhoittumiselle, pysähtymiselle, hengähtämiselle, miksei pienille nokosillekin. Ainakin, mikäli vierailet Korsukylässä Jämijärvellä. Riippumatossa mäntyjen katveessa levähtäessä saattaa mieleen hiipiä aivan uudenlaisia ajatuksia tai ainakin huolet ja murheet hellittävät.

Korsuretkien ohjelmapalveluista voit valita melontaa, eräjuttuja, hyvinvointipolkuja ja monenlaista muuta. Melonta Jyllinjoella onnistuu miltei ympäri vuoden. Kokemus onkin tyystin erilainen kesällä luonnon ollessa vihreimmillään verrattuna lumisen talven “pikkujouluristeilyyn”, kun puut riiputtavat lumisia oksiaan joen ylle.

Leppoistavan luontokokemuksen kruunaavat nokipannukahvit herkullisten retkieväiden kera. Myös isompaan nälkään löytyy valmiita, vahvasti lähiruokaan nojaavia menukokonaisuuksia. Puhdas ja maistuva ruoka tekee hyvää sekä mielelle että keholle, kuten Korsukylän keittiössä ajatellaan.

Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad & Kreetta Haaslahti

 

Hiekkaa, dyynejä, raikasta merituulta. Aurinkoa, hiekkalinnoja, suloisen lämmintä rantavettä. Länsirannikon, Suomen ja koko pohjoisen pallonpuoliskon ylpeys Yyteri on kaikkea tätä, mutta myös paljon, paljon muuta. Se on lintutorneja, luontopolkuja, huikeita seikkailuja kiipeilypuistossa, fatbike-pyöräilyä. Kylpylää, golfia ja sup-lautailua. Eikä koirakavereitakaan ole unohdettu, onhan heille oma uimarantansa.

Sujahda simmareihin, seikkailusaappaisiin tai sandaaleihin. Kaikille niille löytyy käyttöä Yyterissä!

Yyterin ympäristössä on 15 lintutornia tai luontolavaa, joille kapuamalla voi parannella luontosuhdettaan, lintutietämystään tai vaikka molempia samalla kertaa. Langouran luontolavalle on esteetön pääsy myös pyörätuolilla. Tsekkaa alueen reitit ja tornit ja suunnittele oma retkesi.

Ruovikot, rantametsät, niityt ja lietealueet tarjoavat levähdyspaikkoja tuhansille muuttolinnuille, mutta ruuhka ei ole koskaan niin suuri, etteikö samoissa maisemissa voi mainiosti lepuuttaa mieltään myös ihmislajin edustaja.

Yyterin lietealueet ja Preiviikinlahti upeine merimaisemineen avautuvat Lietteiden reitiltä. Leveille kulkureiteille mahtuvat sujuvasti niin patikoiden kuin maastopyörällä liikkuvatkin. Sopu sijaa antaa!

Onko koiruudet mielessä? Sekin on Yyterissä sallittua . 450 metriä pitkä koiraranta sijaitsee Mäntyluodon puolella, vain kivenheiton päässä Yyteristä. Kurkkaa sijainti ja käyttäytymisohjeet 🙂

Koirarannalta Yyterin suuntaan tähytessä saattaa silmiin osua Yyterin golfkentän klubitalo, jonka suojissa toimii myös pistäytymisen arvoinen golfravintola Gomee. 

Nälkä tuskin pääsee yllättämään näillä leveysasteilla muutenkaan. Jos omasta repusta ovat eväät unohtuneet, niin yksi mainioista murkinapaikoista on aivan Yyterin rantaviivan tuntumassa toimiva rantaravintola Helmi. Se palvelee janoisia ja nälkäisiä rantareippailijoita kesäaikaan. Rannan välittömässä läheisyydessä kohoaa kylpylöineen ja ravintolapalveluineen virkistyshotelli Yyteri, joka toivottaa vierailijat tervetulleiksi ympäri vuoden.

Tankkaustauon jälkeen jaksaa taas touhuta. Suuntaa siis seikkailupuisto Huikeeseen ja ylitä itsesi – ja muut – puiston huimapäisillä radoilla. Seikkailupuisto sijaitsee Yyteri Beach Lomakeskuksen alueella. Siellä tarjolla on mm. monenlaista mökkimajoitusta ja maistuvaa murkinaa.

Kun kiipeilytaidot on testattu, voit vuokrata fatbike-pyörän ja polkaista luonnon helmaan. Yyterin upeat maisemat ja vaihteleva luonto avautuvat pyörän selästä taas aivan uudella tavalla. 

Yyterissä riittää kesätekemistä enemmän kuin ehtii sanoiksi pukea tai kuviksi tallentaa. Se siinä ehkä onkin kaikkein parasta. Mene ja tee omista kesäunelmistasi totta ihanassa Yyterissä.

Tekstit Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad

”Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä” – Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.

Kesäyö on Selkämeren rannalla valoisa, lämmin ja kaunis. Meri on peilityyni, eivätkä kaunista hiljaisuutta häiritse kuin muutamat lokinrääkäisyt.

Pian Heikki Salokangas vääntää veneensä moottorin päälle.

Hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa – niin kuin tekee käytännössä joka päivä aikaisin aamuyöllä tai auringonnousun aikaan.  Selkämeren vesillä on pyytänyt kalaa aikanaan jo hänen isoisänsä sekä isänsä.

– Olen kalastanut noin 60 vuotta, joten on tässä jo aika paljon nähty. Kalastus ei sinällään ole kovin paljon muuttunut, mutta kaikki muu siinä ympärillä onkin, hän naurahtaa.

 

Salokangas on kalastaja kolmannessa sukupolvessa.

 

Satakunta jos jokin on kalastusmaakunta – tai oikeastaan vesistömaakunta.

Esimerkiksi Kokemäenjoki ja Merikarvianjoki tunnetaan Etelä-Suomen parhaimpina kalajokina, kun taas koko lounaisen Suomen suurin järvi, aavasta ulapastaan tunnettu Pyhäjärvi, on yksi Euroopan kalaisimmista järvistä.

Maakunnan suuri vahvuus on, että Satakunnasta löytyvät kaikki mahdolliset vesistötyypit.

– On merenrantoja, aavaa merta, jokia, koskia ja järviä, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin virkistyskäyttöön kalastuksesta, veneilyyn, melomiseen, sukellukseen tai veden äärellä tapahtuviin eri aktiviteetteihin kuten lintujen tarkkailuun kertoo Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola.

– Mutta sitten pitää huomioida myös se, että vesistöjen käytön ei tarvitse liittyä varsinaiseen vedenkäyttöön. Ihminen tutkitusti viihtyy sekä haluaa käyttää aikaansa vesistöjen vierellä: voi katsoa maisemia, aistia ympäristöä ja kuunnella sen luomia ääniä.

Selkämeren silakkasaalis on 80% koko Suomen silakkasaaliista.

 

Satakunnassa tähän tarjoutuukin mainiot mahdollisuudet. Selkämeren rannikkoalueen Yyteri, Kokemäenjoen suistoalue ja noin 300 saaresta koostuvat Rauman saaristo ovat koko Suomen tuntemia kohteita. Tuntemattomampia “helmiä” ovat esimerkiksi Kokemäen ja Huittisten Puurijärvi, joka on tunnettu linnuista ja satakuntalaisesta kulttuurimaisemastaan. Joutsijärven retkeilyreitti sen sijaan yhdistää järvi- ja metsämaiseman kiehtovalla tavalla, kun taas Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Jämijärven ympäristö on tunnettu kumpuilevasta viljelymaisemastaan.

Tänään silakkaa on tullut vuodenaikaan nähden hyvin, noin 150 kiloa.

 

Iso osa vesistöistä on vieläpä Suomen mittakaavassa uniikkeja kohteita, jotka houkuttelevat jo nyt ihmisiä ympäri Suomea virkistäytymään eri aktiviteettien muodossa. Potentiaalia on Savolan mukaan silti vielä parempaan. Maakunnan vesistöissä riittää vielä matkailu- ja virkistyskäytön sekä hyvinvointipalvelujen kasvumahdollisuuksia niin kotimaan matkailun kuin lähimatkailunkin osalta.

Kuinka moni satakuntalainen on esimerkiksi käynyt melomassa tai SUP-lautailemassa Kokemäenjoen lehtomaisissa pienissä joenuomissa? Tai hiihtänyt talvella Yyterissä, joka muistuttaa lumikinosten keskellä melkein Lappia? 

– Emme aina ymmärrä, kuinka ainutlaatuiset vesistöt meillä täällä Satakunnassa oikein onkaan. Emmekä sitä, että ne ovat käytössä ympäri vuoden eivätkä vain kesäkuukausina. Minulle esimerkiksi Selkämeren rannikko on oikea henkireikä ympäri vuoden, Savola päättää.

Kalastaja Salokankaalle Selkämeren rannikko on henkireikä.

Tavalliset ihmiset istuvat vielä aamupalapöydässä, kun hänen työpäivänsä ensimmäinen vaihe alkaa olla takana. Kalastaja palaa saaliineen rantaan, minkä jälkeen alkaa kalankäsittely ja kylmäsäilytys. Tämän jälkeen auto starttaa rannasta kohti Porin toria, missä päivän saaliit laitetaan myyntiin.

Kalat lähtevät Porin kauppatorille, jossa Salokankaan vaimo Tuija Salokangas myy silakat asiakkaille.

 

Työtunteja vuorokaudessa riittää, mutta Salokangas jaksaa yhä puurtaa.

– Ei se kala myyntitiskille ilman kalastamista tule, hän kertoo.

Seuraavan päivänä edessä on jälleen sama ohjelma: varhain aamulla hän lähtee hiljalleen lipumaan kohti ulappaa. Rauhallisesta meri-idyllisestä ei kuitenkaan seuraavana päivänä välttämättä ole tietoakaan, vaan tilalla saattaa olla Selkämeren karut olosuhteet ja aavan meren luonnonvoimat.

Kaunista on Selkemeren rannalla on silti aina – olosuhteista riippumatta.

Varsinkin aamuyön hetki Selkämerellä on aina taianomainen.

 

Satakunnan vesistöistä on moneksi.

 

Kokemäenjokea ja Satakuntalaista perinnemaisemaa Huittisissa.

www.huittinen.fi/matkailu

Säkylän Pyhäjärvi tarjoaa paljon virkistysmahdollisuuksia. www.visitpyhajarviseutu.fi

Yyteri tarjoaa aktiviteettejä ympäri vuoden. www.visityyteri.fi

Jämillä pääset esimerkiksi melomaan Jyllinjokea pitkin. www.jami.fi

Kokemäenjoen Huvilajuopa Porissa tarjoaa upeat mahdollisuudet veneilyyn tai vaikka suppailuun. www.visitpori.fi

Pilvettömän sininen taivas heijastuu veden pinnalta ja saa vastarannan maiseman miltei häviämään horisonttiin. Helteen hellimät varpaat solahtavat pinnan alle. Silmät lepäävät ja mieli heltyy. Pyhäjärvi, Satakunnan maakuntajärvi, on kesäinen paratiisi veden äärellä viihtyvälle. 

 

Pyhäjärvi on upea kohde niin auringonpalvojalle kuin menoa ja meininkiä kaipaavallekin. Pulahda siis ohimennen uimassa, viihdy viikko tai varaa rantatontti ja toteuta unelma kodista esteettömällä järvinäkymällä.

Eteläisessä Satakunnassa sijaitseva Pyhäjärvi on lounaisen Suomen suurin järvi ja sen ulappa koko Suomen sisävesien toiseksi suurin. Jokunen saarikin löytyy, mutta saaretonta järvenselkää riittää jopa 25 kilometrin verran. Järven länsi- ja pohjoislaidan laineet liplattavat Euran kunnan alueella ja itäreunalla maisemallisesti arvokas rantatie pujottelee Säkylän kunnan mailla. Pyhäjärven on sanottu olevan yksi Euroopan kalarikkaimmista järvistä erityisesti vahvojen hauki- ja ahvenkantojen ansiosta. Myös täplärapukanta on runsas. Huippuvuosina järvestä on ravustuskauden (21.7.-31.10.) aikana noussut jopa 950 000 rapua. Pyhäjärvestä saa elantonsa noin 20 päätoimista ammattikalastajaa. Lue lisää Säkylän Pyhäjärven kalastusalueesta.

Pyhäjärvi-instituutti vastaa Pyhäjärven suojeluohjelmasta, jonka tavoitteena on ylläpitää ja turvata järven hyvä tila ja kestävä moninaiskäyttö tulevinakin vuosina. Insituutti toimii Kauttuan ruukinpuistossa Villa Ahlström-nimisessä rakennuksessa, joka valmistui Pyhäjärven rannan tuntumaan vuonna 1911 silloisen paikallisjohtajan Bertel Ahlströmin kodiksi. Myös ruukinpuisto on mitä mainioin kohde kesäiselle visiitille.

Kokous-, ravintola- ja majoituspalveluja tarjoavan Kristallirannan hiekkaranta on yksi Pyhäjärven hienoimmista. Järvimaisemista voi nauttia myös vuokraamalla soutuveneen, vesijetin tai SUP-laudan. Tai miten olisi rantalentismatsi kaveriporukalla?

Katismaan saari Säkylän keskustan tuntumassa tarjoaa hauskoja aineksia iloisen kesäpäivän viettoon. On lasten leikkikenttää, beach volleyta, saunoja, uimaranta hyppytorneineen sekä ravintola upealla järvenrantaterassilla. Virkistäytyä voi myös talviaikaan avantouinnin tai kahvikupposen merkeissä.

Yhteistyö paikallisen Ilo Adventuresin kanssa mahdollistaa kesäaikaan kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokraamisen.

Myös Euran Kanoottiklubi  vuokraa kajakkeja ja järjestää melontakursseja Pyhäjärven Kauttuanlahden melontavajalta käsin. Järvivaja on avoinna yleiseen melontaan 28.6.–25.7.2018 to-su klo 17.00–20.00. Melontakokeilu on ilmainen. Sen jälkeen melonta maksaa 10 e/hlö kerralta. Navigoi järvivajalle osoitteeseen Pähkinistöntie 46, josta kääntyy nimetön tie rantaan.

Kotkastenlahden uimarannalla Säkylässä odottaa oivallisten uintiolosuhteiden ohella mahdollisesti Pyhäjärven pisin laituri. Tutustu myös muihin seudun uimarantoihin ja saunoihin.

Eenokin 12-väyläinen frisbeegolfrata sijaitsee kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla Säkylässä. Väylien pituudet vaihtelevat 55 ja 182 metrin välillä, ja radan kokonaispituus on 1237 metriä.

Mikäli tehokas porrastreeni kiinnostaa, niin radan varrelta löytyvät myös tukevat 58 askelman rappuset. Frisbeegolfradan pysäköintialue sijaitsee Eenokin hiekkakentällä Säkylässä, os. Rantatie 706.

Jos pelkkä piipahdus Pyhäjärvellä ei riitä, suuntaa silloin tarkastamaan järvinäkymät Leiritien tonteilta ja toteuta haaveesi kodista veden äärellä. Säkylän kunta on kaavoittanut Pyhäjärven välittömään läheisyyteen, noin 2,5 km päähän keskustasta yhdeksän ympärivuotiseen asuinrakentamiseen soveltuvaa tonttia, joista kaikista on esteetön järvinäköala.

Ryhdy tuumasta toimeen ja lähde nauttimaan varsin välimerellisistä tunnelmista kovin lähellä kotia. Varaudu myös siihen, että ihastut, haluat pian palata tai jäädä vallan iäksi.

 Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Tomi Glad