Poppia ja rockia, klassista ja kansainvälistä, vanhoja klassikoita sekä uusia hittejä. Millaiset sävelet iskevät sinuun? Erilaiset musiikkitapahtumat täyttävät Satakunnan ympäri vuoden. Tule tekemään uusia musiikkilöytöjä tai fiilistelemään vanhoja suosikkejasi.
Pori Jazz
Legendaarinen, kansainvälinen musiikkifestivaali Pori Jazz tekee Porista Suomen keskuksen heinäkuussa. Jazzin ohella tapahtumassa nähdään bluesin, popin, reggaen kuin rockinkin tähtiä Suomesta ja ulkomailta. Poikkea jazzkadulla sekä nauti ilmaiskonserteista ja rennosta tunnelmasta uniikissa kesämiljöössä. Tapahtumaa ja nähtävää riittää kaikenikäisille!
Porispere
Porispere on rockfestivaali porilaisella hulluudella maustettuna. Kolmipäiväinen tapahtuma kerää sekalaisen joukon eri musiikkityylien edustajia metallista poppiin. Sunnuntaina vietetään perhepäivää.
>> Porispere
Rauma Blues
Rauma Blues tarjoaa kävijöilleen blues-musiikin parhaita Suomesta ja ulkomailta. Tapahtuma on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa blueskansan joukossa. Rauma Bluesin letkeä meininki iskee niin nuoriin kuin vanhempiinkin.
>> Rauma Blues
KarmaRock
Maj Karma -yhtyeen perustama musiikkifestivaali järjestetään Harjavallassa. Päivän kestävässä tapahtumassa kuullaan rockin lahjakkuuksia laidasta laitaan. Kooltaan KarmaRock on kaltaisiaan pienempi, joten osta lippusi ajoissa ja tule nauttimaan kotoisasta tunnelmasta!
>> KarmaRock
Rauma Festivo
Tekisikö mielesi kamarimusiikkia? Rauma Festivo tarjoaa klassisen musiikin suomalaisia ja kansainvälisiä nimiä Rauman vanhassa kaupungissa. Musiikki soi uniikissa ympäristössä kaduilla, kirkoissa, saleissa kuin pihoillakin.
Satasoitto
Sydän-Satakunnassa, Harjavallan ja Kokemäen alueella, päästään nauttimaan kamari- ja puhallinmusiikista. Ohjelmaa on luvassa klassisen musiikin konserteista viihde- ja koko perheen konsertteihin. Myös ilmaiskonsertteja! Tule nauttimaan Satasoitosta maalaismiljööseen!
>> Satasoitto
Palmgren-festivaali
Palmgren-festivaali tekee tunnetuksi porilaissyntyisen säveltäjän ja pianistin Selim Palmgrenin musiikkia. Festivaalin aikana kävijät voivat kuunnella musiikkielämyksiä, puhetta musiikista ja vierailla musiikkikirpputorilla tekemässä löytöjä.
Pori on the Rocks
Tapahtuma esittelee rockin ystäville porilaisen musiikin parhaimmistoa. Kahden päivän aikana kuullaan kymmeniä yhtyeitä ja nautitaan Pori-rockin uudesta aallosta. Porilainen rock jatkaa voittokulkuaan!
Sieravuoren Juhannus
Huippuartistit ja järvimaisemat yhdistettynä rentoon tunnelmaan tekevät Sieravuoren Juhannuksen. Alueelta löytyvät laadukkaat ravintolat, laajat yöpymisalueet ja perinteinen juhannussauna varmistavat sen, että keskikesän juhlasta tulee ikimuistoinen! Sieravuoren vesiurheilukeskus on Suomen oloissa ainutlaatuinen ja tarjoaa tasokkaat puitteet harrastaa useita eri vesiurheilulajeja.
Raumanmeren Juhannus
Legendaarinen Raumanmeren Juhannus Rauman Otanlahdessa – kansainvälinen ja upean moderni juhannusjuhla. Ohjelmistossa on kansainvälisiä huippuartisteja elektronisen tanssimusiikin saralta sekä muiden musiikkigenrejen edustajia. Let the party begin!
Kirvatsin Jytä
Vuodesta 2015 asti järjestetty Kirvatsin Jytä kerää musiikinystävät kuuntelemaan vanhoja klassikoita ja tapaamaan ystäviä tuttuun maisemaan. Vuosi vuodelta yhä suositumpi ja kasvava tapahtuma järjestetään loppukesästä Porin Kirjurinluodossa.
Vastavirtarock
Maksuton rockfestivaali on järjestetty Kokemäellä jo vuodesta 2003 asti.
Rock in the city Pori ja Rauma
Suomessa usealla paikkakunnalla järjestettävä rock festivaali. Vuonna 2021 festivaali järjestetään Raumalla 18-19.6 ja Porissa 20-21.8.
Satakunta on Suomen teollistuneimpia maakuntia. Teollisuus työllistää maakuntamme asukkaita, mutta tarjoaa myös mukavia retkikohteita tehtaanmyymälöiden muodossa. Tutustu poimintoihin alla ja suuntaa visiitille paikallisen osaamisen ja edullisten löytöjen jäljille.
Sinituote on Pohjoismaiden johtava siivousvälineiden, vaatehuollon tuotteiden ja autonhoitotarvikkeiden valmistaja ja markkinoija. Kokemäellä, Sinituotteen omalla tehtaalla valmistetaan valtaosa SINI-tuotteista.
Kokemäen tehtaan yhteydessä palvelee myös Sinituotteen tehtaanmyymälä. Myymälästä voi hankkia niin SINI-välineitä siivoukseen, vaatehuoltoon ja kodin säilytykseen, KUNGS-autotarvikkeita kuin SAVU-savustuspussejakin.
Tehtaanmyymälässä voi tehdä löytöjä myös edullisista jäännöseristä ja valikoimista poistetuista tuotteista.
Isolle osalle SINI-tuotteista on myönnetty suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-tunnus osoituksena kotimaisesta alkuperästä.
Sinituotteen tehtaanmyymälä
Satakunnantie 119 B, 2 krs. (ei hissiä), 32800 Kokemäki
Avoinna tiistaisin 10–17
www.sinituote.fi/tehtaanmyymala
Hullulenkki on Kivikylän Kotipalvaamon aidolla leppäsavulla savustettu kypsä lenkkimakkara. Se on myös heidän Huittisissa sijaitseva tehtaanmyymälänsä, joka saattaa hyvinkin olla maailman suurin lenkki. Hullulenkki-tehtaanmyymälä on nimensä mukaisesti makkaran muotoinen, joten visiitti tänne kannattaa tehdä jo myymälän hullunkurisen ulkomuodon vuoksi.
Erikoisen ulkomuodon lisäksi ostoksille houkuttaa myymälän valikoima – tarjolla on päivittäin tuoretta, paikallista lihaa sekä herkullisia lihajalosteita.
Kivikylän tehtaanmyymälöistä löytyy myös uutuuksia ja koetuotteita, joita ei muista kaupoista vielä saa.
Huittisten Hullulenkki
Palvarinkatu 10, 32700 Huittinen
Arkisin 9–17, lounas arkisin 11-14
Lauantaisin 8–13
www.kivikylan.fi/tehtaanmyymalat-ja-lounas
Kun keskellä metsää vastaan tulee palvisaunan savuinen tuoksu, tietää, että Kivikylän Kotipalvaamon Lapin tehtaanmyymälä on jo lähellä. Täältä Kivikylän tarina on saanut alkunsa.
Yhdellä istumalla nautit lounaan ja ostat mukaan tuoreet, juuri leikatut lihat tai Kivikylän herkulliset nakit, makkarat ja muut jalosteet.
Tehtaanmyymälän tiskistä myydään myös suoraan saunasta, leppäsavun lämmöstä tuodut palvilihat.
Lapin tehtaanmyymälä
Savulaaksontie 121, 27230 Lappi
Arkisin 7–17, lounas arkisin 11–14
Lauantaisin 8–13
www.kivikylan.fi/tehtaanmyymalat-ja-lounas
Rauman Lapissa Eskimon tai nykyisin Fredmanin tehtaan yhteydessä sijaitsee tehtaanmyymälä. Täältä jokainen kotikokki löytää kulinaristisiin kokeiluihinsa soveltuvia Eskimo-työvälineitä tai ammattilaisille suunnattuja Fredman-tuotteita.
Myymälästä voi tehdä tuotelöytöjä, joita vähittäismyymälöistä ei saa hankittua. Myös edulliset II-laadun tuotteet sekä satunnaisesti myynnissä olevat poistomyyntierät ovat suosittuja.
Tehtaanmyymälä toivottaa tervetulleeksi isotkin seurueet. Jotta myymälän hyllyt saadaan ennen ryhmän tuloa täytettyä Eskimo-työvälineistä notkuviksi, toivoo myymälän väki saavansa tulosta ilmoituksen etukäteen.
Fredman tehtaanmyymälä
Eurajoentie 10, 27230 Lappi
Ma–pe klo 10–17, kesäkuun ajan (1.-30.6.): ma 10–17, ti, ke, to 9–17, pe 10–17
fredmangroup.com/operations/fredman-tehtaanmyymala/
Eurassa, Biolanin pääkonttorin yhteydessä palvelee kevät- ja kesäaikaan jokaisen kotipuutarhurin ja ekologisesta asumisesta kiinnostuneen suosikkikohde – Biolanin Outlet-poistomyymälä.
Valmistaudu bongaamaan vaihtuvia tarjouksia ja edullisia puutarhatuote-eriä. Irtomullan lastauspäivät ovat keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Muista vilkaista myös myymälän vieressä sijaitsevaa Biolanin pääkonttoria, joka on arkkitehtuuriltaan varsin poikkeuksellinen.
Biolanin Outlet-poistomyymälä
Lauttakyläntie 570, 27510 Eura
Ma–pe klo 9–17
Outlet-myymälä palvelee jälleen
Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula & Mikael Leppäniemi.
Kauttuan historiallinen ruukkialue on upea kokonaisuus kauniin luonnon keskellä. Kenties suuntaat paikan päälle heti kesäkuun alussa, kun perinteiset Eurapäivät käynnistävät ruukin kesäkauden muun muassa Tallinmäen kesätorin, näyttelyavajaisten, kesäkahvilan ja piknik-konsertin muodossa.
Kauttuan ruukinpuiston juuret Eurassa ulottuvat 1600-luvulle, jolloin Lorenz Creutz perusti Kauttuankoskeen rautaruukin. Nykyisen, Kauttuan Klubina tunnetun uusklassisen päärakennuksen rakennutti Anders Henrik Falck 1802 ja sen sanotaan perustuvan alkuperäisen, vuonna 1746 rakennetun päärakennuksen kellariholveille. Oikeassa ja vasemmassa päädyssä sijaitsevat siivet lisättiin rakennukseen vuonna 1824.
Liikemies Antti Ahlström saapui Kauttualle vuonna 1873 aikomuksenaan ostaa koko ruukki. Kerrotaan, että sää oli sateinen ja miehen mieli muutenkin matala, joten hän päättikin vain yöpyä ja palata aamulla kotiin ostamatta mitään. Aamun valjetessa Ahlström kuuli lintujen laulavan ja näki, kuinka aurinko sai kosken veden kimaltamaan. Niin oli mies myyty, ja ruukki myyty miehelle. Ahlströmin aika Kauttualla voi alkaa.
1900-luvun alussa Ahlström perusti Kauttualle sahan, joka jäi kuitenkin miltei saman tien pois käytöstä kannattamattomana. Tänä päivänä saharakennuksessa järjestetään näyttelyjä, basaareja ja se on toiminut myös elokuvafestivaalien tapahtumapaikkana. Kosken partaalla toimii nykyään Jokisauna, joka on Alvar Aallon suunnittelema.
Keskiaikainen maantie halkoo edelleen ruukkialuetta. Raitin varrella on rakennuksia 1800-luvun lopulta, muun muassa seppien talot sekä asuintalot Vanharivi ja Pitkärivi.
Alasatakunnan oppaiden vetämällä kävelykierroksella kuulet kiinnostavia yksityiskohtia ruukin alueesta ja sen historiasta. Vai miltä kuulostaa esimerkiksi valkean neidon haamun tarinan? Tutustu myös muihin opastettuihin esimerkkipaketteihin >> Yksi oppaista on Eila Saarelainen (alla kuvassa vasemmalla).
Rusinamäen kahdeksankulmaisen kellotapulin alakerrassa säilytettiin aikanaan polttopuita, joilla lämmitettiin ruukin päärakennusta. Nykyisin se toimii kesäaikaan näyttelytilana. Kellon erikoisuus on se, että siinä on vain tuntiviisari.
Arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen Kauttualle suunnittelema talo on kuuden huoneiston terassitalo, jossa näkyy Aallon mestarillinen valon käyttö ja ympäröivän luonnon huomioiminen rakennusten suunnittelussa. Piipahda tässä funktionalistisessa taidonnäytteessä ja kuulet kenties, mikä on Aalto-vaaseina tuntemiemme maljakoiden alkuperäinen nimi tai miten amerikkalainen pariskunta päätyi nimeämään tyttärensä Hattulaksi.
Yksi terassitalon huoneistoista on sisustettu Artekin kalusteilla ja valaisimilla, ja osa näytillä olevista esineistä on myynnissä. Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja myös myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat ajoittain.
Varkaudenmäellä sijaitsevat ns. AA-tyypin elementtitalot on rakennettu Ahlströmin Varkauden talotehtaalla sen ollessa vielä toiminnassa. Alue valmistui 1940-luvun alussa ja tänä päivänä talot ovat yksityisomisteisia koteja.
Villa Ahlström valmistui Pyhäjärven rannan tuntumaan vuonna 1911 silloisen paikallisjohtajan Bertel Ahlströmin kodiksi. Kivisessä päärakennuksessa yhdistyvät myöhäisjugendin ja klassismin piirteet. Nykyisin rakennus on Pyhäjärvi-instituutin käytössä.
Upeassa alppiruusupuistossa Pyhäjärvi-instituutin läheisyydessä kasvavat kaikki Suomessa jalostetut alppiruusulajikkeet, joita on yhteensä 17. Alppiruusujen kukinta on kauneimmillaan kesäkuussa.
Kauttuan ruukki tarjoaa kauniin ympäristön myös juhlille, kokouksille ja muille erityisille hetkille. Kauttuan Klubin korkealaatuiset palvelut kattavat kaiken juhlatiloista ruokailuun ja majoitukseen. Alueella on myös muita vaihtoehtoja yöpymiseen, kokoontumiseen tai vaikka saunomiseen järvi- tai jokimaisemissa.
Tekstien koonti Kreetta Haaslahti, kuvat Tomi Glad.
“Lujempaaa!!! Äitiii, lisää vauhtiaaaaa!!”
Riemun kiljahduksia, kiikkumista ja kiipeilyä, hiekkaleikkejä ja hihitystä, iloisia ilmeitä ja ehkä vähän jäätelöä suupielessä. Niistä on kesäinen päivä Porissa, Pelle Hermannin puistossa tehty.
Hyppää kyytiin – nyt lähdetään leikkimään!
Pelle Hermannin puisto on noin kolmen hehtaarin laajuinen leikkialue Porissa, Kirjurinluodon vehreässä kaupunkikeitaassa, aivan keskustan tuntumassa, Kokemäenjoen äärellä. Puistossa niin taaperoita kuin isompiakin leikki-ikäisiä odottavat lukuisat telineet, liukumäet, keinut ja kiipeilytelineet. Ja vieläpä täysin ilmaiseksi.
“Uskaltaisinkohan minä kiivetä tuonne”, pohtii 3-vuotias Josefin.
No tottakai hän uskaltaa. “Äitiii, täällä ylhäällä!”
Samaan aikaan Benjamin, 5 v. tähyää toisaalle.
“Jokohan onnistuisin kiipeämään köysiverkkoa pitkin merirosvolaivan kannelle…”.
Lupaavalta vaikuttaa…vielä viimeinen venytys…ja mies yli laidan! Sisäpuolelle onneksi.
“Ai mutta mitäs se pikkusisko puuhaakaan…tuonne minäkin haluan!”
Nyt tarkkana! Varpaat rullalle ja sormet tiukasti nyrkkiin. On tasapainoilun aika.
“Hei, täällä on muurahaisia!!”
“Onko, missä?!”
“Mitä tänään on ruuaksi?”
“Hiekkaa!”
“Ensin minä annan vauhtia ja sitten sinä!”
“Kovempaa, Benjamin, kovempaa!”
Höyhenpukuiset eläinystävätkin viihtyvät kesäaikaan Kirjurinluodossa, ihan Pelle Hermannin vieressä.
“Onpa iso ja erikoisen värinen lintu.”
“Äiti, saadaanko mekin jäätelöä?”
“Hei hei, Pelle Hermanni!! Nähdään taas pian!”
Teksti Kreetta Haaslahti, kuvat Tomi Glad ja Julia Hannula
Etsitkö asuntoa tai tonttia Satakunnasta? Meiltä löydät valinnanvaraa järven rannalta, keskustan palveluiden ääreltä ja metsämaiseman keskeltä. Jokaisella Satakunnan kunnalla on omat erikoispiirteensä ja ominaisuutensa – jotkut ovat tunnettuja vesialueistaan ja toiset rikkaasta historiastaan. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kulttuuriin, vapaa-ajan harrastuksiin ja elämiseen. Tutustu lisää kuntien omiin identiteetteihin!
Tervetuloa rakastumaan Poriin
Ei kenelläkään ole aikaa kuunnella jaarittelua ominaisuuksista, joita jokainen Porin kokoluokan merenrantakaupunki voisi luetella itsestään – järkisyitä on ennenkin keksitty vasta sitten, kun lempi on jo roihahtanut. Älä siis pelkää – heittäydy, rakastu ja mietitään sitten myöhemmin mitä tuli tehtyä. Lue lisää Porin palveluista ja asumisesta.
Tervetuloa viettämään luonnikasta elämää Raumalla!
Rauman korkeatasoiset palvelut ja edullinen verotus ovat kaupungin vahvuuksia. Palvelut ovat mallikelpoisessa kunnossa ja asukkaat voivat turvallisin mielin rakentaa tulevaisuuttaan. Raumalaiset ovat todella onnekkaita, sillä pitkä kaupunkikulttuuri, kaksi maailmanperintökohdetta ja meren läheisyys tarjoavat ainutkertaiset puitteet asumiseen ja elämiseen. Lue lisää Rauman palveluista ja asumisesta.
Asunnot ja tontit
Asunnonvälityssivustoilta löydät monimuotoista tarjontaa Satakunnassa myytävänä olevista huoneistoista, taloista, tonteista, toimitiloista sekä mökeistä. Kuntien nettisivuilta löydät ajankohtaista tietoa vapaista tonteista sekä rakennuspaikoista.
>> Oikotie
>> Etuovi
>> Jokakoti
>> Tori.fi
Vapaa-ajan asunnot
Länsirannikon helmenä Satakunnasta löytyy myös useita vapaa-ajan asuntoja. Monimuotoinen luonto houkuttelee uusia asukkaita jatkuvasti. Vaikka kesämökkien määrä lisääntyykin vuosi vuodelta, löytyy meiltä tilaa myös sinun tarpeisiisi. Merenrannat, järvimaisemat ja luontoidyllit odottavat sinua Satakunnassa!
Läheinen ja vaihtelevainen luonto tarjoaa myös monipuolisesti aktiviteetteja vapaa-ajalle. Kalastus- ja uintimahdollisuudet piristävät lomaasi ja retkeily metsämaisemissa rentouttaa mökkireissua. Muista siis hyödyntää Satakunnan runsaat palvelut ja virikemahdollisuudet, ne tekevät vapaa-ajan asumisesta entistäkin mieluisampaa.
Elinvoimaisia kyliä ja idyllinen maaseutu
Maaseudun rauha ja sen tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat. Asuminen on tilavaa ja edullista. Lähtökohtana on turvata arjen sujuvuus sekä peruspalveluiden saatavuus lähellä. Uudet asukkaat nähdään voimavarana, oli kyseessä sitten vakituiset tai vapaa-ajan asukkaat.
Satakunnasta löytyy useita ainutlaatuisia kyliä. Vahvat paikalliskulttuurit tukevat kylien toimintaa ja elinvoimaisuutta sekä vaikuttavat positiivisesti elämiseen maaseudulla. Tapahtumat ovat hyvä esimerkki paikallisen kulttuurin sekä kylien ja kaupunkien välisen vuorovaikutuksen edistämisestä.
Elinvoimaisen maaseudun avainsanana on yhteistyö. Paikallinen kylätoiminta ja SataKylät ry:n toiminta onkin Satakunnassa pääsääntöisesti aktiivista. Jatkuvalla toiminnalla saadaan aikaan elinympäristöjä ja yhteisöjä, jotka vetävät puoleensa uusia asukkaita. Kulttuurimaisemat, hyvät tieyhteydet, kyläkoulut sekä tehokkaat tietoliikenneyhteydet houkuttelevat erityisesti lapsiperheitä maaseudulle.
Ikäihmisten sukupolvi on tottunut tekemään aktiivisesti asioita. Puutarhan laitto, teatterivierailut ja kotiseutumatkat tukevat arvokasta elämän ehtoopuolta.
Noormarkkulaisen Hopeakodon palvelukodin aulaan astuessa on heti tervetullut olo. Sekä hoitajat että asukkaat tervehtivät iloisesti. Täällä on selvästi totuttu vieraisiin. Ja vieraita Hopeakodossa riittää.
– Ennen joulua täällä oli oikein ruuhkaa, kun päiväkotien, koulujen ja kuorojen vierailuja oli lähes päivittäin. Se ei haittaa, otamme kaikki vieraat mielellämme vastaan, toiminnanohjaaja Pia Söderberg.
Kiirastorstainen aamu on alkanut Hopeakodossa normaalisti. On keitetty kahvia ja herätty uuteen päivään. Jotkut asukkaat ovat halunneet jutella hoidostaan. Eräs vanha herra oli kaatunut ja lyönyt päänsä aamutoimillaan. Onneksi ei kuitenkaan pahasti.
Elli Peltoniemi
– Herra oli tyytyväinen, kun niin monta naista oli häntä hoivaamassa, Söderberg nauraa.
Ikäihmisten tehostettua palveluasumista tarjoava Hopeakoto on osa Hopeaharjun palvelukotia, joka on Satakunnan vanhin yksityinen palvelukoti. Saman pihapiirin äärellä on ikäihmisten palvelujen lisäksi mielenterveyskuntoutusta.
Anitta Virta
Anitta Virta on Hopeakodon tyytyväinen asukas. Hänen mukaansa asukkaat viihtyvät Hopeakodossa ja heistä huolehditaan hyvin.
– Täällä on mukava yhtenäisyys. Olemme paljon yhdessä ja arki sujuu hienosti. On oman ikäistä seuraa ja ystäviä. Kukaan ei sano, että lähdepä menemään siitä.
Kuopiolainen 71-vuotias Ulla Boström on asunut Hopeakodossa neljä vuotta. Hänen mielestään Hopeakoto tarjoaa hyvän paikan elämän ehtoopuolen asumiseen.
– Täällä saa ruokaa ja huolenpitoa. Henkilökunta on palvelevaa ja ystävällistä. Kaikki ovat kavereita keskenään.
Kalle Lilja
Vuonna 1932 syntynyt Kalle Lilja tykkää selvästi olla huomion keskipisteenä. Vaikka kaikki asiat eivät muistissa enää parhaalla tavalla pysykään, naisseura selvästi edelleen kiinnostaa.
– Tulehan sinä kanssani tanssimaan, Lilja huikkaa iloisesti Hopeakodon yrittäjälle Mari Kurpalle.
Hoitohenkilökunta ja asukkaat ovat selvästi tuttuja toisilleen. Tarinaa isketään ja hymy on herkässä.
Vieraita tullaan tenttaamaan, että millä asialla sitä oikein ollaan.
Kiirettä ei näy missään.
Aino ja Seppo Forsten
Hopeakodossa on ikäihmisille tarjolla 28 asukaspaikkaa 25 huoneessa. Kolme huonetta on varattu pariskunnille. Asukkaita Hopeakotoon on tullut aina Oulusta saakka. Pääosin asukkaat ovat kuitenkin satakuntalaisia.
Hopeakodon johtava slogan on ”Sinulle omaa elämää.”
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen asukas kohdataan sellaisena kuin hän on.
Samalla asukkaiden tarpeet ja toiveet pyritään ottamaan huomioon niin hyvin kuin se kunkin kunnon mukaan on mahdollista.
– Koskaan ei ole niin kiire, ettei voisi pysähtyä ja kuunnella asukasta. Vastuullisuus on sitä, että omahoitaja tuntee asukkaan. Kun huomaamme, että joku on pielessä, yritämme selvittää, mikä on hätänä. Tarjoamme myös saattohoitoa, joten asukasta hoidetaan sovittaessa loppuun asti, vastaava hoitaja Katja Igbineweka
Hopeakodossa asukkaiden ääni pääse kuulluksi myös viikoittain järjestettävässä yhteisöpalaverissa, jossa käydään läpi viikon ohjelma, tapahtumat, ruokalistat ja muut tärkeät asiat.
Hellevi Levomäki
Asukkaiden edustajan sana on vapaa ja yhtä painava kuin muidenkin. Yhden hoitajavuoron tehtävä on pyörittää viriketoimintaa.
Ja virikkeitä riittää: On teatterimatkoja, kotiseuturetkiä ja kauppareissuja. Joka-aamuinen sanomalehden luku videotykiltä on erittäin suosittu päivärutiini.
Kevät, kesä ja syksy on ulkoiluaikaa. Asukkaat ja hoitajat istuttavat yrttiä ja kukkia ja poimivat marjoja.
– Luonto on meillä yksi iso teema. Asukkaat pääsevät omista huoneistaan terassille ja marjoja poimimaan. Meillä on ollut täällä marsuja, kanoja ja pupuja. Tämän ikäiset ovat tottuneet tekemään asioita, Mari Kurppa
Hopeakodon työntekijät uskovat, että ihmisiä hoitavat tulevaisuudessakin ihmiset. Digitalisaatio ja robotit mahdollistavat esimerkiksi monia lääkehuollon, yhteydenpidon ja valvonnan palveluita. Ne eivät kuitenkaan korvaa inhimillistä kohtaamista.
Kalevi Merimaa
Uudesta teknologiasta voisi kuitenkin olla paljon nykyistä enemmän hyötyä toiminnan kehittämisessä. Hopeakoto on osa Hovikoti-ryhmää, jolla on toimintaa muun muassa Singaporessa. Sieltä voisi ottaa oppia Suomeenkin.
– Uusi teknologia kopioidaan todella nopeasti ja sitä aletaan kehittää eteenpäin. Suomessa monet hankkeet alkavat ja kuihtuvat ennen kuin niitä saadaan valmiiksi, Kurppa harmittelee.
Toinen opiksi otettava asia voisi olla ikäihmisten aktivoiminen. Singaporessa monet ikäihmiset asuvat perheissään ja heillä on apulainen, joka tulee mukaan myös päivätoimintakeskukseen.
Apulainen opettelee keskuksessa hoitoon liittyviä asioita. Ikäihmisillä on aktiivisuusrannekkeet, josta perheet seuraavat, miten päivä on mennyt.
– Siellä tulee palautetta äkkiä, jos päivällä ei ole tarpeeksi aktiviteettia. Täällä Suomessa ajatellaan, että ruuan jälkeen on lepoa. Singaporessa vaaditaan aktivointia. Aktiivisuusrannekkeet ikäihmisille voisivat olla hyviä täälläkin. Toki ketään ei pidä pakottaa aktiivisuuteen, vaan jokaisen omia toiveita on kunnioitettava, Igbineweka sanoo.
Hopeakodossa ollaan hivenen huolissaan kahdesta asiasta. Ikäihmiset tulevat usein liian myöhään palveluasumisen piiriin. Kun ihmisellä on muistisairaus, kunto voi heiketä nopeasti. Paikan saaminen kestää pakollisen byrokratian takia kuitenkin kuukausia.
– Omaisilla ei välttämättä ole parasta mahdollista tietoa. Sitten kun ikäihmisten tila heikkenee nopeasti, ollaan vaikeassa tilanteessa. Olisikin hyvä, että tietoa omaisille olisi tarjolla entistä paremmin yhdeltä luukulta, Kurppa sanoo.
Toinen huoli liittyy yhteisöllisyyteen. Suomessa on puhaltanut viime aikoina yksilökeskeiset tuulet. Toiset Hopeakodon asukkaiden omaisista pitävät yhteyttä ikäihmisiin säännöllisesti, mutta kaikilla asukkailla ei ole yhtä hyvä tilanne. Hoivakodin henkilöstö pitää yhteyttä omaisiin vähintään kerran kuukaudessa.
Kirsti Puumala
Hopeakodossa on huomattu, miten sukupolvien yli yltävä vuorovaikutus antaa iloa kaikille.
– Meillä on mielenterveyspuolella ollut nuorin asukas 21-vuotias. Nuoremmat auttavat vanhempia ja vanhemmat kertovat tarinoita muun muassa sota-ajasta. Minusta yhteistyötä eri sote-palveluita tuottavien yksiköiden välillä pitäisi tässä suhteessa olla nykyistä enemmän, Mari Kurppa sanoo.
Tellervo Ruuska
Hopeakodon henkilöstö kokee suurta vastuuta omasta työstään. Asukkaat hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista ja työt halutaan tehdä hyvin. Työn laatua saa kuka tahansa tulla arviomaan – milloin vain.
– Illalla ja yöllä pitää soittaa kelloa, mutta silloinkin pääsee. Ja aina keitämme kahvit, Pia Söderbeg lupaa.
Aamupäivä Hopeakodossa sujuu leppoisasti pääsiäisvalmistelujen merkeissä. Ikäihmiset vaikuttavat tyytyväiseltä oloonsa ja elämäänsä.
Esa Lönberg
Kun asukkailta kysyy ajatuksia hyvästä elämästä, vastaukset ovat yksinkertaisia.
– Minulla on ollut niin hyvä elämä, että ei paremmasta väliä. Ei ole haukuttu ja huudeltu ja sanottu, että älä tänne tule, Anitta Virta sanoo.
– Olen iloinen, että minua on pidetty aina hyvänä kotona ja nyt täällä. Eipä ihminen muuta kaipaa, 83-vuotias Esa Lönberg
Ajatuksissa on paljon viisautta.
Toiminnanohjaaja Pia Söderberg, yrittäjä Mari Kurppa ja vastaava hoitaja Katja Igbineweka
Teksti Jarkko Ambrusin, kuvat Tomi Glad.
Satakunnan tulevaisuuden yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy maakunnan väestökehitykseen. Kysyimme noin kymmeneltä Harjavallan Keserin alueella lapsuutensa viettäneeltä, mihin elämä heidät vei ja miksi.
Satakunnassa esimerkiksi Harjavallan Keserin alue muistutti 1980-luvulla tavallista suomalaista pikkukaupunki-idylliä.
Metsä- ja peltokaistaleiden ympärille on rakennettu paljon omakotitaloja ja muita pientaloja. Luonto on lähellä, sillä paikkakunnan suurteollisuus ja tehtaanpiiput ovat kilometrien päässä. Keserin alueen talot ovatkin täyttyneet nuorista lapsiperheistä.
Yhden kadun päässä kolme nuorta tyttöä on leikkimässä: vaatteet ovat värikkäitä – niin kuin 1980-luvulle on tyypillistä.
Merja Heliniemi, Maria Ekqvist ja Jenni Eskola elivät lapsuutensa ja nuoruutensa 1980- ja 1990-luvun Harjavallassa. He kasvoivat samalla alueella ja miltei samalla kadullakin.
Minkälaiseksi näiden kolmen satakuntalaistytön ja heidän lapsuudenystäviensä elämä muodostui?
Jenni Eskola ja Merja Heliniemi 6.-luokan luokkakuvassa.
Marialla oli tapana laulaa isosiskonsa kanssa telkkarista tulevien lauluohjelmien kuten Syksyn Sävelen kappaleita. Mikrofonina toimi hiusharja.
Satakunnan tulevaisuuden yksi tärkeimmistä kysymyksistä liittyy maakunnan väestökehitykseen.
Vielä 1980-luvun puolivälissä Satakunnan asukasluku oli miltei 250 000. Harjavallan väkiluku oli myös huipussaan, noin 9000 asukkaassa. Maakunnan palvelut kehittyivät huimasti ja paikallisissa liikekeskuksissakin huoneistot olivat täynnä.
– Leikkikavereista ei ollut ikinä pulaa. Samalla kadulla taisi olla neljä lasta samalla luokalla, ja samalla alueella oli kymmeniä saman ikäluokan lapsia lisää, muistelee Merja Heliniemi.
– Harjavalta oli nuorena varsin hyvä paikka kasvaa. Harjavallassa on pieneksi paikkakunnaksi ollut runsaasti harrastusmahdollisuuksia. Porikin sijaitsi niin lähellä, että myös siellä oli mahdollista harrastaa, näkee Jenni Eskola.
Alueeseen kuului Ylärinteenkatu, Alarinteenkatu, ja Peltokatu. Siellä vietti lapsuutensa 80- ja 90- luvuilla noin 50 lasta.
Lapsille järjestettiin erilaisia tapahtumia. Tässä ovat alkamassa Keserin kisat.
– Kokemäenjoki on ollut suuri asia itselleni kaupunkiviihtyvyydessä. Se on lähellä, asuu missä päin kaupunkia tahansa. Pienenä en muista ajatelleeni, että Harjavalta olisi pieni paikka. Muistan, miten äiti moikkasi jokaista vastaantulijaa. Ajattelin lähinnä syyksi sitä, että äiti on syntyperäinen harjavaltalainen. En sitä, että pitäjä olisi ollut pieni, lisää Maria Ekqvist.
Se kelluu sittenkin! Jukka Paukkunen ja Elias Viitakoski ovat rakentaneet lautan. Läheinen Kokemäenjoki oli lapsille tärkeä uimapaikka.
Gladin veljesten Tuomaksen ja Tomin miekkailuharjoitukset menossa takapihalla.
Harjavalta oli nuorille eloisa paikka, mutta taustalla jylläsivät kuitenkin jo muutokset.
Maakunta ja varsinkin Pori olivat olleet Suomessa teollistumisen edelläkävijöitä, mutta loiston päivät olivat jo takana. Perinteinen savupiipputeollisuus alkoi murentua 1970-luvulta alkaen. Teollisten työpaikkojen katoaminen ja sitä seurannut krooninen muuttotappio iski koko maakuntaan kovaa.
Keseri sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuolella lähellä voimalaitosta.
Suurin osa Keserin lapsista kävi Pirkkalan koulua. Sinne oli matkaa tasan kilometri.
Aikuistuvat nuoret alkoivat livetä muualle: niin kävi jo työelämässä oleville, vastavalmistuneille kuin myös uudelle opintoasteelle astuville.
Myös Heliniemi, Eskola ja Ekqvist lähtivät lukion jälkeen Harjavallasta maailmalle ja muihin maakuntiin.
– Lukiossa kypsyi ajatus siitä, että haluan nähdä muitakin paikkoja kuin vain Harjavallan tai Satakunnan. Oli suuri palo maailmalle ja omia siipiä kokeilemaan, Eskola näkee.
Heliniemi päätyi opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon, Eskola Vaasaan ammattikorkeakouluun ja Ekqvist Karjaan kautta Forssaan Hämeenlinnan ammattikorkeakouluun.
Heliniemi tykästyi Tampereeseen, mutta valmistuminen jälkeinen työpaikka löytyi kuitenkin Harjavallasta. Hän muutti Poriin, missä asuu perheensä kanssa. Työpaikkakin on nykyisin karhukaupungissa.
– Porissa elämä on helppoa ja mutkatonta. Kaupunki on riittävän iso, joten täällä on tarvittavat palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Elämä on muutenkin siirtynyt tänne niin vahvasti, että muuttamista jonnekin muualle olisi hyvin vaikea kuvitella.
Eskola opiskeli tutkintonsa Vaasassa, missä sai myöhemmin myös ensimmäisen vakituisen työpaikkansa ja perusti perheenkin. Myöhemmin hän muutti muutaman mutkan kautta Hämeenlinnaan, missä asuu nykyisin.
– Työt, lasten harrastukset, puolison työt ja perhe ovat täällä. Viihdyn Hämeessä. Hämeenlinna on juuri sopivan kokoinen, ei liian iso, eikä liian pieni ja mikä parasta, täällä ei juurikaan ole liikenneruuhkia.
Ekqvist sen sijaan muutti opintojensa jälkeen Turkuun, missä hänen puolisonsa asui. Myöhemmin matka jatkui puolison kotikaupunki Paimioon. Työpaikka on yhä Turussa.
– Paimio on noin 30 kilometrin päässä Turusta, ja jonkun verran Harjavaltaa isompi. Luonto tuo mieleen lapsuuden Piikajärven mäntymetsät, jokikin on ja meri jälleen aivan liki, kertoo Ekqvist.
Jokainen kolmikosta on tyytyväinen elämäänsä nykyisillä asuinsijoillaan, eikä yksikään voisi kuvitella muuttoa muualle.
Ylärinteenkadun jälkeen alkaa metsä, joka jatkuu kilometrikaupalla. Sinne rakennettiin monet majat.
Metsä kätki sisäänsä kolmeen osaan haljenneen kallion.
Se tarjosi näyttämön monille seikkailuille.
Kallion nimeksi annettiin Pääkalloluola.
Mutta miksi asuinpaikaksi valikoitui yhdellä Pori – ja kahdella muulla Satakunnan ulkopuolinen paikkakunta?
Tilastokeskuksen muuttotilastojen mukaan Satakunnasta muutti muihin maakuntiin vuonna 2018 noin 5000 yli 18-vuotiasta. Samana vuonna Satakuntaan muutti noin 4000 yli 18-vuotiasta.
Vuonna 2018 Satakunnasta muutettiin ahkerimmin Varsinais-Suomeen (noin 1600) Pirkanmaalle (noin 1200) ja Uudellemaalle (noin 1000). Satakuntaan sen sijaan muutetaan eniten samoista maakunnista: Varsinais-Suomesta (noin 1150), Pirkanmaalta (noin 1000) ja Uudeltamaalta (noin 800).
Lähteneistä 18–24-vuotiaita oli reilut 2000, kun taas samaan ikähaitariin kuuluvia tulijoita oli noin 1500.
Syntymäpäivillä pöydät olivat täynnä ystäviä.
Paukkusen veljekset Samu ja Jukka kaivuu hommissa leikkikentällä.
Nykyään leikkikentällä on modernit välineet.
Nuoren aikuisen elämässä moni asia on pienestä kiinni.
Kolmikon mielestä ensimmäinen opiskelupaikka määritteli vahvasti myöhempää elämää. Se ratkaisee, minne nuori aikuinen muuttaa ja hyvin suurella todennäköisyydellä voi jäädäkin. Myös muiden maakuntien suurien kaupunkien vetovoimalla on roolinsa, kun nuori puntaroi opiskelumahdollisuuksia.
– Hyvin tavallisestihan opiskelukaupungista löytyy myös ensimmäinen työpaikka. Siinä samalla ympärille rakentuu myös sosiaalinen verkosto, joten muuttaminen muualle tai paluu kotiseudulle on vaikeampaa, vaikka minulle niin kävikin, Heliniemi pyörittelee.
– Jos jotain Satakunnan pitäisi tehdä, niin satsata kaikki keinot siihen, että maakunnan omat nuoret jatkaisivat opiskelujaan Satakunnassa. On huomattavasti helpompaa houkutella jäämään niitä nuoria, joiden siteet ovat jo valmiiksi täällä, hän lisää.
Toinen merkittävä vaihe elämässä on se, mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen. Ensimmäisenä työpaikkaa haetaan usein opiskelukaupungista ja sen jälkeen katse kääntyy sinne, missä töitä voisi olla tarjolla.
Satakunta ei loistanut näissä kahdessa asiassa silloin, kun Heliniemi, Eskola ja Ekqvist tekivät suuria valintoja.
Nykyisin Satakunnalla ja Harjavallalla ei kuitenkaan ole mitään hävettävää, jos mittarina ovat opiskelumahdollisuudet tai työpaikkojen määrä.
Satakunnan koulutusosaaminen niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin osalta on laajaa ja nopeasti tarpeisiin vastaavaa.
Satakunnassa on työmahdollisuuksia ja uudistuvaa yritystoimintaa. Kaiken päälle maakunta tunnetaan viihtyisyydestä ja arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Myös maakunnan pienet etäisyydet, ajallinen helppous, kilpailukykyiset työpaikat ja edullinen asuminen ovat isoja valtteja.
Heliniemi tunnistaa nämä vahvuudet. Eikä muillakaan ole pahaa sanottavaa kotimaakunnasta.
– Ajattelen, että Satakunta on ihan hyvää asuinseutua, mutta alueesta puuttuu kuitenkin vetoa. Osittain se johtuu ehkäpä sijainnistakin. Ei Satakunnassa kuitenkaan ole mielestäni mitään, mikä olisi erityisen huonoa, mutta se ei vain ole houkutteleva. Toisaalta välillä tunnen kotiseutunostalgiaa ja tulee tunne, että sinne voisikin palata, Eskola avaa.
– En ole koskaan oikein ajatellut Satakuntaa sen enempää kokonaisuutena, mutta pidän Satakunnan meren läheisyydestä. Satakunta sijaitsee moneen suurempaan kaupunkiin nähden sopivan lähellä. Porikin on sopivan iso kaupunki, kaikkea löytyy, Ekqvist kertoo.
Naisten mielestä hyviä puolia pitäisi vain jotenkin saada näkyvämmäksi ja yleiseen tietoon, jotta koko maakunnan imago muuttuisi paremmaksi.
Satakunnassa on mahdollisuus mutkattomaan ja laadukkaaseen elämään.
Positiivista on, että askelia kohti parempaa on otettu. Satakunta on vuoden 2020 ensimmäisen puolen vuoden ennakkotilastojen perusteella saanut vuodenvaihteen jälkeen 125 uutta asukasta maahanmuuton ansiosta.
Satakuntaan on siis muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut muualle.
Maria Ekviqst, Merja Heliniemi ja Jenni Eskola nykyään.
Lapsuudenystävät, Miksi he lähtivät, miksi he jäivät.
Samu Paukkunen, varajohtaja, Espoo
Satakunnasta ei löytynyt opiskelujen jälkeen oman alan töitä.
Jukka Paukkunen, mekaniikkasuunnittelija, Seinäjoki
Hyvä työpaikka saattaisi saada palaamaan Satakuntaan.
Rami Laine, tuotepäällikkö, Helsinki
Sain opiskelujen jälkeen työpaikan muualta ja jäin sille tielle.
Elias Viitakoski, hankintapäällikkö, Pori
Voisin työskennellä Tampereen- tai Helsingin-konttorilla mutta, etätyön mahdollisuudet ja vaimon työ pitävät Porissa.
Harri Koski, insinööri, Eurajoki
Haluan kasvattaa lapset turvallisessa ympäristössä, ja asuminen on täällä edullista.
Jussi Nurmi, sairaanhoitaja, Sauvo
Edullinen asuminen ja ikääntyvät vanhemmat saattavat saada minut joku päivä vielä palaamaan.
Petri Laine, projekti-insinööri, Pirkkala
Opiskelut ja työ veivät Tampereen suuntaan. Oman alan työt saattaisivat saada palaamaan.
Touko Ylander, kirvesmies/omaishoitaja, Harjavalta
Ei tullut tarvetta lähteä muualle, koska töitä löytyi täältä.
Tuomas Glad, käyttöliittymä- ja graafinen suunnittelija, Turku
Oman alan työtä löytyi muualta.
Tomi Glad, valokuvaaja, Pori
Edullinen asuminen, työ ja lastenhoitoverkosto pitävät Porissa.
Teksti Timo Riihentupa, kuvat Tomi Glad.
Vanha Rauma on elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta, jossa asutaan ja tehdään töitä ympäri vuoden. Se on myös pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Eri ikäiset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko, kapeat kujat sekä lukuisat puodit ja putiikit houkuttavat kävijöitä läheltä ja kaukaa.
Vuonna 1991 Vanha Rauma nimettiin ensimmäisenä Suomessa Unescon maailmanperintökohteeksi. Lähes 30 hehtaarin suuruisella alueella on yli 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia. Asukkaita Vanhassa Raumassa on noin 800.
Vanha Rauma on rakentunut vuoden 1682 palon jälkeen tiiviiksi kaupunkikeskustaksi. Muutamien talojen julkisivuissa on säilynyt 1700-luvulle viittaava pystylaudoitus ja joissakin leveä empirelaudoitus 1820- ja 1830-luvuilta.
Useimmat rakennukset ovat yhä uusrenessanssityylisessä ulkoasussa, jonka ne ovat saaneet 1890-luvulla. Tuolloin kaupunkiin virtasi purjelaivoja, ja merenkulun kukoistus heijastui vaurautena kaupungin julkisivuihin asti.
Monet Vanhan Rauman talot ovat saaneet nykymuotonsa vähitellen lisä- ja muutosrakentamisen myötä. Yksinkertaisia eteisen ja kahden tuvan muodostamia paritupia on jatkettu kamareilla, ja kuisteja ja huoneita on lisätty pihan puolelle. Vanhan Rauman ulkopuolelle Rauman rakennettu kaupunkialue alkoi laajentua vasta 1900-luvun alussa.
Rauman toiminnallinen keskus on kauppatori ja sen lähistön liikekadut. Niiden varsilla on parisataa kauppaa, viehättäviä ravintoloita, kahviloita ja taiteilijoiden työhuoneita. Alueelta löytyy kolme kulttuurihistoriallista museokohdetta sekä Rauman taidemuseo.
Puutaloidylliä täydentää myöhäiskeskiajalla rakennettu Pyhän Ristin kivikirkko. Se on entinen fransiskaaniluostarin kirkko, jonka kuorissa on näyttäviä keskiaikaisia maalauksia.
Vanhan Rauman alueelta löytyvät myös yhä vuonna 1640 tulipalossa tuhoutuneen Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Pyhän Kolminaisuuden kirkko rakennettiin 1400-luvulla.
Kauppatorin laidalla Vanhan Rauman ytimessä sijaitsee 1776 rakennettu Vanha Raatihuone, joka toimii nykyisin museona. Vanha Raatihuone edustaa tyyliltään barokkia, mutta rakennuksen kaksikerroksinen tornilla varustettu perusmuoto on tuttu jo keskiajan kaupungeista.
Kotimuseo Marela esittelee vauraan raumalaisen laivanvarustajaperheen asumista ja elämistä Rauman purjelaivamerenkulun kukoistuksen aikana 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
Toinen toistaan kauniimmat rakennukset hurmaavat ulkokuorellaan ja yksityiskohdillaan. Kun suuntaat Raumalle, varaa aikaa myös piipahduksille pikkuputiikkeihin, puoteihin ja kahviloihin ihastelemaan niiden upeaa tarjontaa. Mutta ensin: jatka selailua varoen, sillä ihastumisvaara ja hullaantumisen riski on suuri. Vanha Rauma on parasta paikan päällä ja toiseksi parasta kuvina!
Tekstien koonti Kreetta Haaslahti Kuvat Mikael Leppäniemi.
Satakunnassa voi muuttua tulevina vuosikymmeninä lähes kaikki. Satakuntalaiset vaikuttajat toivovat konkreettisia tulevaisuuden tekoja. ”Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä.”
Perheen äiti Elisa herää aamulla Afrikan savannilta nousevaan aurinkoon. Villi luonto alkaa herätä ympärillä. Aurinko lämmittää mukavasti jo heti aamusta.
Äiti sammuttaa virtuaalisen maailman ja kävelee kodin aamiaispöytään. Kodin robotti Gustav, tuttavallisemmin Kusti, on valmistanut herkullisen, Elisan biotietojen pohjalta räätälöidyn aamiaisen. Elisan eilen tilaama lentotaksi on laskeutumassa pihaan. Edessä on työmatka Kankaanpäästä Helsinkiin. Matka kestää puoli tuntia.
Kuulostaako tieteiselokuvalta? Vielä kymmenen vuotta sitten näille visioille olisi hymyilty vienosti vähätellen. Teknologian, tekoälyn ja algoritmien kehittyminen on kuitenkin herättänyt ihmiset uuteen todellisuuteen: se on jo täällä.
– Tuttavani kertoi, että ainakin 200 yritystä on esitellyt hänelle vuosien saatossa Slushissa lentävän auton suunnitelmia. Kyllä joku niistä onnistuu. Kuka sen jälkeen haluaa enää asua Helsingissä, kun tänne edullisen asumisen ja loistavien harrastusmahdollisuuksien seudulle pääsee puolessa tunnissa, Akseli Reho miettii.
Vatajankosken Sähkön kehitysjohtaja, bisnesenkeli ja Clothing Plus -älyvaatteilla maineeseen noussut Reho pohtii tulevaisuutta innoissaan. Hän uskoo teknologisen kehityksen tuoman murroksen satavan hyvää Satakuntaan. Jos vain osaamme maakunnassa tarttua mahdollisuuksiin.
– Muutos lähtee yrityksistä. En usko, että julkinen toimija voi olla muutoksen ajuri. Mutta julkisen puolen pitäisi tarjota puitteet uudelle yritystoiminnalle.
Reho puhuu paljon kiertotalouden mahdollisuuksista. Hänen mielestään alan potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Hän on itse mukana pakkausmateriaalien kierrätystä kehittävässä yrityksessä, joka kurkottaa maailman suurimpien asiakkaiden suuntaan.
Honkajoen Kirkkokallion kiertotalouskokemuksia pitäisi Akseli Rehon mielestä monistaa muuallekin Satakuntaan.
– Miksei teollisuusalueita suunniteltaisi lähtökohtaisesti niin, että sinne haetaan toisiaan tukevia yrityksiä, jotka pystyvät hyötymään toistensa liiketoiminnasta? Honkajoen kiertotalouskokemuksia pitäisi monistaa muuallekin. Konsultit ja diplomityön tekijät vain pöyhimään ja rakentamaan uusia mahdollisuuksia.
Reho haluaisi väestön liikkumisesta kilpailuedun. Hänen mielestään globalisaatio etenee tulevaisuudessa asenteistamme riippumatta. Työstä tulee paikkariippumatonta.
– Työperäinen maahanmuutto lähtee aidosta yrittämisestä. Kyllä niitä pöhköjä riittää, jotka haluavat yrittää täällä. Heille pitää vain luoda maailmanluokan puitteet. Satakunnan tarvitsee houkutella vain promillea maailman väestöstä, sieltä löytyy jo paljon potentiaalia.
Tulevaisuuden työtä voi tehdä missä vain parempien tietoliikenneyhteyksien ja työn luonteen muuttumisen ansiosta.
Reho nostaa hyväksi esimerkiksi ohjelmistoalan. Sitä voi tehdä missä vain. Tärkeintä on, että puitteet ovat kunnossa ja kotouttamiseen satsataan. Maakunnan luonnolliset valtit, harva asutus ja puhdas luonto tukevat vetovoimaa – jos tänne vain aidosti houkutellaan ihmisiä.
– Olen kuullut työvoimaa ulkomailta rekrytoivilta yrittäjiltä, että byrokratia on välillä ihan katastrofaalista. Siihen ei välttämättä pystytä alueellisesti vaikuttamaan. Pystyisimme kuitenkin vaikuttamaan kotouttamispalveluihin paikallisesti. Se helpottaisi parhaan työvoiman saamista tänne. Kilpailu on todella kovaa. Yritystä voi verrata vaikkapa urheiluseuraan. Kyllä jokaisen pitäisi saada valita omat NHL-staransa.
Reho saa tukea ajatuksilleen väestötutkija Timo Arolta. Hänen mukaan nettomaahanmuuton pitäisi olla nykyiseen verrattuna yli 2,5 -kertainen, jotta Satakunnan väestökehitys kääntyisi positiiviseksi. Vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli 529 ihmistä. Nämä kaikki eivät välttämättä jää maakuntaan pitkäksi aikaa.
– Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on vielä oikeastaan käymättä. Esimerkiksi kotouttamista pitäisi pohtia nykyistä laajemmin. Mallia voi ottaa vaikkapa ruotsinkielisestä Pohjanmaasta, jossa on jo 1990-luvulta saakka tehty määrätietoista arvojen ja muokkausta.
Teknologia muuttaa kaikkea
Yrittäjyys, kiertotalous ja työperäinen maahanmuutto ovat varmasti asioita, jotka saavat tulevaisuudessa uusia muotoja. Yksi ilmiö on kuitenkin ylitse muiden. Elämme suurinta teknologista murrosta sitten teollisen vallankumouksen 200 vuotta sitten. Kehityksen vauhti on aiempaa huimempaa.
– Teknologia muuttaa kaikkea. 5G-yhteyksien tulo vauhdittaa muiden teknologioiden kehitystä. Jatkossa virtuaaliteknologian myötä tulemme osallistumaan esimerkiksi virtuaalisiin konsertteihin, koulutuksiin ja kokouksiin, Melisa Haahtinen miettii.
5G-teknologia vauhdittaa datainfran kehittämistä kunnissa ja kaupungeissa. Se mahdollistaa älykkäämpien ja kohdennettujen palveluiden tarjoamista entistä edullisemmin.
Haahtinen on raumalaisen Wasemacin kehitysjohtaja. Hän on erikoistunut liiketoiminnan kehittämiseen ja teknologioihin ja pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään ihmisten teknologiatietoutta. Hänellä on Youtubessa Teknologian Hurjapää -kanava. Sen lisäksi hän järjestää Tech&Breakfast-tilaisuuksia, joissa teknologian asiantuntijat ja talousalueen päättäjät ja kehittäjät käsitelevät aina yhtä teknologiaa kerrallaan, todellisten yritysesimerkkien kautta.
Haahtisen mielestä 5G-verkon kehittämistä pitäisi tehdä julkisen ja yksityisen puolen yhteistyönä.
– Datainfra mahdollistaa tulevaisuudessa muun muassa älykkään jätehuollon ja kylmäapteekit. Esimerkiksi katuvalopylväitä voisi vuokrata 5G -tukiasemiksi. Tämä loisi kunnille uutta bisnestä. Datainfra palvelisi yrityksiä ja kuntalaisia.
Haahtinen toivoo, että infrarakentamisessa katsottaisiin rohkeasti tulevaisuuteen. Jos ratkaisuja tehdään historiaan peilaten, ne eivät riitä enää 10 vuoden päästä. Esimerkiksi kasitien kehittämisessä pitäisi miettiä myös uusienlogistiikkateknologioiden tarvetta.
– Tielle voisi rakentaa esimerkiksi testiväylän älyliikenteelle, jossa tiessä olevat sensorit ja valaisimiin sijoitetut 5G-antennit mahdollistaisivat itseohjautuvan liikenteen testaamisen. Jos Satakuntaan rakennettaisiin Euroopan mittakaavassa ainutkertainen testialusta, se vetäisi maakuntaamme uusia yrityksiä, houkuttelisi osaavaa työvoimaa ja mahdollistaisi satakuntalaisille yrityksille hyödyntää uusia logistiikkateknologioita ensimmäisten joukossa.
Myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava vannoo liikenteen ja logistiikan kehittämisen nimiin. Hän toivoo, että alueilla ymmärretään yhteistyön rooli. Esimerkiksi Satakunnassa kannattaa puhaltaa yhteen hiileen liikenteen kehittämisessä.
– Koko maailma panostaa raiteisiin, ja satamien rooli kasvaa. Siksi Satakunnassa olisi äärimmäisen tärkeää, että Porin ja Rauman satamat eivät kilpaile toisiaan hengiltä.
Satakunnan rooli vientimaakuntana ja porttina merille on Halavan mielestä suuri mahdollisuus. Hän nostaaesimerkiksi laivaliikenteen automatisoinnin, jota jo testataan Suomen merillä.
– Autonominen rahtilaiva voisi tuoda jopa yli 20 prosentin kustannussäästöt. Tätä Suomessa toteutetaan osana meriliikenteen kehitystä.
Autonomisesti kulkevat laivat ovat tulevaisuudessa Suomen vientiteollisuudelle selkeä kilpailuetu.
Pellot aurinkopaneeleiksi
Monista muutoksista on puhuttu jo vuosia, mutta ne ole vielä toteutuneet. Muun muassa eduskunnalle tulevaisuusraportin tehnyt Risto Linturi muistuttaa, että lopullinen läpimurto voi tulla nopeasti. Kun kustannukset ja käytettävyys saadaan järkeviksi, uusista innovaatioista tulee kuluttajatuotteita. Silloin muutos konkretisoituu.
Esimerkiksi sähköauton läpilyönti valtavirraksi on Linturin mielestä vain ”muutaman vuoden kysymys”.
– Volkswagen on tilannut akkuja laskelmieni mukaan jo ainakin 10 miljoonaan autoon. Ja se on vasta ensimmäinen tilaus. Muut suuret autonvalmistajat tulevat perässä. Siirtymästä tulee nopea.
Sähköautojen vallankumous on Risto Linturin mielestä jo ”oven takana.”
Linturi näkee varsinkin energiantuotannon mullistuksen ja uusiutuvien energiamuotojen läpimurron suurena mahdollisuutena harvempaan asutuilla alueilla. Maakunnissa on tilaa rakentaa suuria aurinkokennoja ja toimia energiantuottajina.
Aurinkoenergian kehittymisen mahdollistava nykyistä mittavampi yksityinen energiantuotanto on Risto Linturin mielestä suuri mahdollisuus maaseudulle.
– Ei helsinkiläisillä ole koskaan sellaista mahdollisuutta.
Linturi uskoo, että kehitys helpottaa elämää enemmän haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa.
– Kun palvelujen taso saadaan tekoälyn, droonien ja muiden uusien innovaatioiden myötä nykyistä paremmaksi, on vähemmän syitä muuttaa samaan kasaan muiden kanssa.
Pitkät välimatkat eivät tulevaisuudessa vaikeuta sosiaalista vuorovaikusta samalla tavoin kuin nykyisin. Virtuaalitodellisuuden lisäksi ihmisillä on myös aitoja tekoäly-ystäviä. Ne ovat Linturin mukaan jo oven takana.
Tekoäly auttaa pitämään itsestä huolta
Teknologian kehittyminen tuo meille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia panostaa henkilökohtaiseen hyvinvointiimme muun muassa kehittyvän tekoälyn muodossa.
Suurimpina haasteina terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ovat liikkumattomuus ja päihteiden käyttö. Liikunnan lisääminen ehkäisee sekä fyysisiä että mielen sairauksia. Yksilön oma vastuu omasta terveydestä on tärkeää, mutta myös yhteiskunnan on tuettava terveyttä edistäviä asioita.
Satakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostojen puheenjohtaja Piia Astila näkee hyvinvointiteknologian mahdollistavan jokaisen yksilöllisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannan entistä paremmin tulevina vuosina. Digitalisaatio mahdollistaa omaseurannan ja samoin vastuuttaa yksilöä.
Tulevaisuudessakin tulee sitä huolimatta panostaa ennaltaehkäisyyn.
– On tärkeää, että siihen osallistuvat kaikki tahot kunnissa ja alueilla poikkihallinnollisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä laajalla rintamalla.
Tulevaisuuden hyvinvointi rakentuu Piia Astilan mukaan uuden teknologian hyödyntämiselle ja ennaltaehkäiseville toimenpiteille.
– Myös ihmisen elinkaari on otettava aiempaa paremmin huomioon. Kaikkia ikäryhmiä pitää tukea, mutta lapset ja nuoret ovat tärkein kohderyhmä. He ovat tulevaisuuden vanhempia ja antavat omilla elintavoillaan mallia tuleville sukupolville.
Melisa Haahtinen on huolissaan ihmisten heikosta teknologiaosaamisesta. Tässä yhteiskunta voisi auttaa tarjoamalla entistä parempia työkaluja uusien taitojen opettelemiseen.
– Koska teknologia pelottaa, pienetkin sitä hyödyntävät muutokset jäävät usein tekemättä. Teknologian kehittymisen kelkasta putoaminen tarkoittaa jatkossa putoamista myös monista yhteiskunnan palveluista.
Ilkka Halavan mukaan työelämä muuttuu radikaalisti. Nämä muutokset ovat nähtävissä jo nyt. Ihmiset tarvitsevat murroksen keskellä yhteiskunnan tukea muun muassa uudelleen kouluttautumisessa.
– 20 vuoden päästä enää 40 prosenttia työstä on vakituista työtä. Samalla vanha palkkajärjestelmä nitisee liitoksissaan. Jokainen tekee töitä joko tekoälyn, robotiikan, algoritmien tai kaikkien kolmen kanssa.
Tulevaisuus on siis täynnä visioita, mutta kukaan ei osaa sanoa tarkasti, mitkä asiat konkretisoituvat ja kuinka nopeasti. Tämä määrittää myös juuri käynnistynyttä Satakuntaliiton tulevaisuustyötä.
Vuonna 2021 valmistuvassa maakuntasuunnitelmassa luodataan vuoteen 2050 saakka. Suunnitelmaan laaditaan asiantuntijoiden ja maakunnan vaikuttajien voimin useampi erilainen tulevaisuusskenaario. Työn tueksi haastatellaan yli 6 000 satakuntalaista.
– Kysyimme starttitapahtumassa, mikä ei varmasti muutu Satakunnassa seuraavan 30 vuoden aikana. Vastauksista päätellen rannikko ja jotkut perinteet pysyvät ennallaan, kaikki muu on muutoksen kourissa, Satakuntaliiton erityisasiantuntija Timo Vesiluoma kertoo.
Tällainen on tulevaisuus?
Takaisin tulevaisuuden Kankaanpäähän. Elisa palaa Helsingin-reissultaan. Hänen puolisonsa on edelleen työhuoneessaan töiden parissa Kalifornian Piilaaksossa asuvien yhtiökumppaneidensa kanssa.
Lapset ovat jälleen jokailtaisen harrastuksensa parissa tutustumassa antiikin maailmaan ja ihmisiin lisätyn todellisuuden sovelluksessa. Yhteisellä illallisella lapset kertovat innoissaan, miten viisas ja ystävällinen mies se Sokrates onkaan.
Kusti tuo lasillisen ranskalaista punaviiniä – tai siitä maultaan ja vaikutuksiltaan täysin vastaavaa, mutta huomattavasti terveellisempää kopiota.
Aurinkokennoiksi paketoidut perintöpellot ovat jälleen tuottaneet tänään sähköä omiksi tarpeiksi ja myyntiinkin on mennyt paljon.
Tuottoisa ja ihana päivä, Elisa toteaa tyytyväisenä.
Onko tulevaisuus tällainen?
Ehkäpä, tai sitten aivan jotain muuta.
Tulevaisuus on varmasti hyvin erinäköinen kuin nykypäivä. Kukaan ei osaa sanoa täysin varmasti muutoksen vauhtia ja vaikutuksia.
Teksti JArkko Ambrusin, Kuvat Tomi Glad
Satakuntaan liittyvät aineistot ovat käytössäsi. Hyödynnä kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä!
Satakunta-kanavat
Instagram @satakunnasta – elämänmakuisia tarinoita satakuntalaisista ja Satakunnasta
Satakunta.fi-Facebook – tietoa ja tarinaa satakuntalaisista ja Satakunnasta
Satakunta.fi-YouTube – tietoa ja tunnelmia mahdollisuuksista ja meiningistä Satakunnassa
Issuu – sähköisiä esitteitä Satakunnasta.
Hyvä elämä Satakunnassa
– Quality of life in Satakunta Finland
Elämänlaatu muodostuu Satakunnassa pitkästä
historiasta ja vahvoista juurista, edullisesta asumisesta, lyhyistä etäisyyksistä, monipuolisesta työ- ja koulutus-
tarjonnasta, laajoista harrastusmahdollisuuksista, rikkaasta kulttuurielämästä ja ainutlaatuisesta luonnosta. Kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmislähtöiset ratkaisut kiteytyvät Satakunnassa hyväksi elämäksi.
Suomi tarvitsee Satakunnan
– Finland needs Satakunta
Teollinen ja uudistuva Satakunta tuottaa vientiylijäämää, ruokaa ja energiaa muulle Suomelle. Satakunta on avoin, vientivetoinen ja kansainvälinen teollisuusmaakunta, johon yritykset uskovat ja investoivat. Satakuntaan sijoittaminen edistää koko Suomen hyvinvointia.
Luo oma elämyksesi Satakunnassa
– Create your own experience in Satakunta Finland
Satakunta on monimuotoisten elämysten maakunta. Elämyksiä tuottavat upea meri, pitkä historia, tapahtumat, kaksi maailmanperintökohdetta, hauskan oudot murteet ja luovat ihmiset. Maakunnassa on ruuhkaton tunnelma, fantastinen luonto ja edullista asua. Satakunta on aito paikka elää, yrittää ja kokea.
Satakunnasta.
– From Satakunta Finland.
Satakunnasta.-viesti tukee edellä mainittuja pääviestejä. Tätä viestiä voit käyttää yhteyksissä, joiden satakuntalaisuutta haluat korostaa.
Satakunta-kartta
Tässä linkissa alla oleva kartta ladattavana pdf-versiona.
Luo oma elämyksesi Satakunnassa -esite – suomi & englanti (2017)
Luo oma elämyksesi Satakunnassa -esitteessä toivotetaan tervetulleeksi Satakuntaan kokemaan historiaa, tapahtumia, kulttuuria ja elämyksiä. Luo oma elämyksesi Satakunnassa -esite pdf-versiona
Satakunta-esite – ruotsi, kiina, saksa, espanja, ranska, venäjä & englanti (2017)
Nämä Satakunta-esittelyaineistot ovat kertomuksia ja otteita Satakunnan tarjonnasta ja satakuntalaisesta elämänmenosta kuten täällä Satakunta.fi-maakuntaportaalissa laajemmin kerrotaan suomeksi ja englanniksi. Esitteet ovat pdf-muodossa ja kätevästi tallennettavissa tai tulostettavissa A4-koossa.
Satakunta Finland_SV-ruotsi
Satakunta Finland_CH-kiina
Satakunta Finland_DE-saksa
Satakunta Finland_EN-englanti
Satakunta Finland_ES-espanja
Satakunta Finland_FR-ranska
Satakunta Finland_RU-venaja
